Pääkaupunki: Maikop (162.400 as./2002)
Pinta-ala: 7.600 km2
Asukasmäärä: 447.000 (2002)
Sijainti: Krasnodarin aluepiirin keskellä; Pohjois-Kaukasuksella
Teollisuus: elintarviketeollisuutta, metsäteollisuutta, puunjalostusta,
koneenrakennusta, kaasuntuotantoa
Teoll. keskukset: Maikop, Kamennomotski
Maatalous: viljaa, auringonkukkaa, sokerijuurikasta, tupakkaa, vihanneksia,
viininviljelyä, karjanhoitoa ja mehiläistarhausta
Pääkaupunki: Gorno-Altaisk (-1932 Ulala, 32-48 Oirot-Tura)
47.800 as.
Pinta-ala: 92.600 km2
Asukasluku: 203.000 (2002)
Sijainti: Altain vuoriston etelä osassa
Vesistöt: Katun- ja Bilja-joet, Teletskoje-järvi
Teollisuus: metsäteollisuutta, puunjalostusta, kevyttä-, elintarvike-
ja rakennusaineteollisuutta, sähkötekniikan teollisuutta, rakennusmineraalien
louhintaa
Teoll. keskus: Gorno-Altaisk
Maatalous: karjanhoitoa, Siperian kauriin tarhausta, mehiläistarhausta,
viljan viljelyä, metsästystä
Pinta-ala: 143.600 km2
Väkiluku: 4.104.300 (2002)
Pääkaupunki: Ufa (1.042.400 as/2002)
Sijainti: Etelä-Uralin lounaisrinteillä
Tärkeimmät joet: Belaja, Ufa
Teollisuus: öljynjalostus, petrokemia, konnerakennus (öljy- ja
kemianteollisuuden laitteita, työstökoneita, moottoreita), metallinjalostusta,
raskasta metalliteollisuutta, rakennusaineteollisuutta, puunjalostusta,
kevyttä- ja elintarviketeollisuutta. öljyä, hiiltä,
rautamalmia sekä kupari-sinkkimalmeja.
Teoll. keskukset: Ufa, Sterlitamak (264.400 as/2002), Salavat (158.500
as/2002, Ishimbai, Neftekamsk (122.300 as/2002), Oktjabrskij (108.700 as/2002)
Maatalous: viljaa, sokerijuurikasta, auringonkukkaa, vihanneksia, karjanhoitoa,
siipikarjanhoitoa ja mehiläistarhausta.
Pääkaupunki: Ulan-Ude (-1934 Verhneudinsk), 359.400 as./2002
Pinta-ala: 351.300 km2, josta 4/5 taigametsää;
Asukasmäärä: 981.200 (2002)
Sijainti: Baikal-järven itärannalla ulottuen Mongolian rajasta
Baikal-järven pohjoispuolelle.
Tärkeimmät joet: Selenga, Verhnjaja Angara, Vitim
Teollisuus: vuoriteollisuutta (volframi, molybdeeni, kulta, hiili), koneenrakennusta,
metallinjalostusta, sahateollisuutta, puunjalostusta, ruskohiilen, grafiitin
ja apatiitin tuotantoa.
Teoll.keskus: Ulan-Ude
Maatalous: karjanhoitoa, viljaa, turkistarhausta, metsästystä
Pääkaupunki: Mahatshkala (vuoteen 1921 Petrovsk-Port) - 466.800
as./2002
Pinta-ala: 50.300 km2
Asukasluku: 2.576.500 (2002)
Sijainti: Pohjois-Kaukasuksella Kaspianmeren rannikolla
Tärkeimmät joet: Terek, Sulak, Samur
Teollisuus: öljyn ja kaasun tuotantoa, koneenrakennusta, metalliteollisuutta,
elintarvike- ja kevyttä teollisuutta, käsityöelinkeinoa
(metallipakotusta, matonkudontaa)
Teoll. keskukset: Mahatshkala, Derbent, Kaspijsk, Izberbash, Hasavjurt,
Kizljar, Kiziljurt, Buinaksk
Satama: Mahatshkala
Maatalous: viljaa, viinirypäleitä, viinin valmistusta, hedelmätarhoja
Pääkaupunki: Abakan (1925 saakka Ust Abakanskoje, 1925-31
Hakassk) 165.200 as./2002
Pinta-ala: 61.900 km2
Kaupunkeja: 5 (Abakan, Sorsk, Sajanogorsk, Tshernogorsk, Balyksha)
Asukasluku: 546.000 (2002)
Sijainti: Etelä-Siperiassa, Jenisein yläjuoksulla
Tärkeimmät joet: Jenisei, Abakan
Teollisuus: vuoriteollisuutta (hiiltä, rautamalmia, värimetalleja,
marmoria), kevyttä teollisuutta, koneenrakennusta, värimetallurgiaa,
puusepänteollisuutta, puunjalostusta, elintarviketeollisuutta
Maatalous: viljaa, karjanhoitoa
Ingushetia oli vuoteen 1990 saakka osa Tshetshenia-Ingushetian neuvostotasavaltaa.
Heinäkuussa 1992 Venäjän Federaation korkein neuvosto hyväksyi
Ingushetian tasavallan Venäjän Federaatioon kuuluvaksi subjektiksi.
va. pääkaupunki: Nazran (19.400 as.)
Asukasluku: 467.200 (2002)
Sijainti: Kaukasuksen pohjoisrinteillä
Tärkeimmät joet: Terek, Assa, Sunga
Teollisuus: kemian teollisuutta, öljynjalostusta, kevyttä teollisuutta
Maatalous: siitoskarjanhoitoa
Pääkaupunki: Naltshik (273.900 as./2002)
Pinta-ala: 12.500 km2
Asukasluku: 901.500 (2002)
Sijainti: Kaukasuksen pohjoisrinteillä ja Kabardinian tasangolla
Tärkeimmät joet: Terek, Malka, Baskan
Teollisuus: koneenrakennusta, metalliteollisuutta, värimetallurgiaa,
elintarvike- ja kevytteollisuutta, rakennusaineteollisuutta, volframi-molybdeeni-malmien
tuotantoa
Teoll. keskukset: Naltshik, Tyrnyauz, Prohladnyj
Maatalous: viljaa, auringonkukkaa, karjanhoitoa, hedelmätarhoja, viinitarhoja,
viininvalmistusta
Pääkaupunki: Elista (1944-57 Stepnoi) 93.000 as
Pinta-ala: 76.100 km2
Hallintolaueet: 13 piiriä, 3 kaupunkia
Asukasluku: 292.400 (2002)
Sijainti: Kaspian alangon länsiosassa
Teollisuus: Koneenrakennusta, metalliteollisuutta, rakennusaineita, öljyn
ja maakaasun tuotantoa
Teoll. keskukset: Elista, Kaspijsk
Maatalous: Viljan viljelyä ja karjanhoitoa
Pääkaupunki: Tsherkessk (1939 asti Batalpashnik) 116.400 as./2002
Pinta-ala: 14.100 km2
Väestömäärä: 439.500 (2002)
Sijainti: Kaukasuksen pohjoisrinteellä (korkeiin piste - Elbrus-vuori
5642 m.)
Tärkein joki: Kuban
Teollisuus: Petrokemiaa, kemian- ja kevyttä teollisuutta, koneenrakennusta,
metalliteollisuutta, sähkötekniikkaa, puunjalostusta, hiilen
tuotantoa
Teoll. keskukset: Tsherkessk, Karatshajevsk, Zelentshukskaja
Maatalous: Karjanhoitoa, viljaa, auringonkukkaa, sokerijuurikasta, vihannesten
kasvatusta.
"Kuinkas sattuikaan sinne Karjalaan jouduin..."
( 1920-23 Karjalan Työkommuuni, 23-40 Karjalan Autonominen Neuvostotasavalta, 40-56 Karjalais- Suomalainen Sosialistinen Neuvostotasavalta, 56-91 jälleen KASNT, 14.11.1991- Karjalan Tasavalta)
Pinta-ala: 172.400 km2
Lippu: Kolme vaakasuoraa kenttää, ylhäältä alas:
punainen, sininen, vihreä
Asukasluku: 716.300 (2002), heistä karjalaisia 10,8%, ja suomalaisia
2,9%.
Pääkaupunki: Petroskoi (Petrozavodsk, vv. 1941-44 Äänislinna)
266.200 as./2002
Suurimmat kaupungit: Petroskoi, Segezha (37.200), Kontupohja (37.200),
Kostamus (31.600), Sortavala (2.100), Karhumäki (28.300), Belomorsk
(16.600) ja Kemi (16.900).
Vesistöt: Karjalassa on laskettu olevan yli 61.000 järveä
ja yli 26.000 jokea. Siellä sijaitsee kaksi Euroopan suurinta järveä:
Laatokka ja Ääninen. Vesistöt kattavat noin 18% tasavallan
pinta-alasta.
Teollisuus: Metsäteollisuutta, huonekaluja, paperia ja selluloosaa,
puunjalostusta, koneenrakennusta, metalliteollisuutta, vuoriteollisuutta
(rautamalmia, rakennuskiviä)
Maatalous: karjanhoitoa, siipikarjanhoitoa, turkistarhausta, kalastusta
Tutustukaamme sukukansaamme komiin internetin välityksellä
Sijainti: Euroopan koillisnurkassa Uralin vuorten länsipuolella.
Pinta-ala: 416.800 km2, Komin pinta-alasta on metsää 72,7%, suota
9,8% ja puutonta tundraa 9,5%.
Väestö: 1.018.600 henkeä (2002), heistä 23,3% on suomalais-ugrilaisia
komeja (syrjää;nejä)
Pääkaupunki: Syktyvkar (230.000 as./2002)
Suurimmat joet: Petshora, Vytshegda, Mezen
Teollisuus: Polttoaine- ja energiateollisuus muodostaa 64% teollisuustuotannosta
(hiilen louhintaa, öljyn ja maakaasun porausta, sähköntuotantoa),
metsäteollisuutta, vuoriteollisuutta (kultaa, timantteja, kvartsia,
puolijalokiviä ym.), koneenrakennusta, elintarviketeollisuutta. Maatalous:
Kalastusta ja poronhoitoa
Tästä klikkaamalla saat lisätietoja sukukansastamme mareista
Pinta-ala: 23.200 km2
Asukasluku: 728.000 as/2002, heistä mareja (tsheremissejä) 43,3%
Sijainti: Keski-Venäjällä Volgan pohjoisrannalla, itään
Nizhni Novgorodista.
Pääkaupunki: Joshkar-Ola (256.800 as/2002) (-1919 Tsarjovokokshaik,
-1927 Krasnokshaisk)
Teollisuus: Koneenrakennusta, metalliteollisuutta, paperi- ja selluloosateollisuutta,
sahateollisuutta, kevyttä teollisuutta
Teoll. keskukset: Joshkar-Ola, Volzhk
Maatalous: Karjanhoitoa, pellavaa, viljaa
Pääkaupunki: Saransk (304.900 as/2002)
Pinta-ala: 26.200 km2
Asukasluku: 888.800 (2002). Heistä 34% suomalais-ugrilaisia mordvalaisia.
Teollisuus: Elektroniikkaa, koneenrakennusta, rakennusaineteollisuutta
Maatalous: vehnä, ruis, pavut ja maissi sekä hamppua ja sokerijuurikasta
Pääkaupunki: Vladikavkaz (1931-44 Ordzhonikidze, 1944-54 Dzaudzhikau,
1954-90 Ordzhonikidze) 315.100 as./2002
Pinta-ala: 8.000 km2
Asukasluku: 710.300 (2002)
Sijainti: Kaukasuksen pohjoisrinteillä, korkein kohta Kazbek-vuori
(5.033 m)
Tärk. vesistöt: Terek-joki
Teollisuus: värimetallurgiaa, koneenrakennusta, metsäteollisuutta,
kevyttä teollisuutta, kemian teollisuutta, lasin tuotantoa
Teoll. keskukset: Vladikavkaz, Mozdok, Beslan
Maatalous: vihanneksia, viljaa, puutarhanhoitoa, viininviljelyä ja
-valmistusta, karjanhoitoa
(vuoteen 1990 Jakutian autonominen neuvostotasavalta)
Sijainti: Itä-Siperian pohjoisosassa Jäämeren (Laptevinmeri
ja Itä-Siperian meri) ja Stanovoivuorten välissä, Lenajoen
molemmin puolin. 40 % tasavallan pinta-alasta sijaitsee napapiirin pohjoispuolella.
Väestö: 949.300 asukasta (2002), joista jakuutteja 35,6%, venäläisiä
48,7%, ukrainalaisia 5,2%, evenkkejä 1,3% ja evenejä 0,7%
Pinta-ala: 3.103.200 km2 (koko Suomen pinta-ala on "vain" 338.145
km2)
Pääkaupunki: Jakutsk (209.500 as/2002)
elinkeinorakenne: Lähinnä alkujalostusta (kullan, timanttien,
kiilteen, tinan, hopean, lyijyn ja kivihiilen louhintaa) ja sahateollisuutta.
Myrnyin kaupunki on Venäjän tärkein timanttien tuottaja.
Kultaa louhitaan Aldanjoen kentiltä. On myös kevyttä teollisuutta,
elintarviketeollisuutta sekä konepajateollisuutta. Tasavallan pohjois-osissa
harjoitetaan poronhoitoa, kalastusta ja metsästystä. Etelässä
maatalous on erikoistunut pääasiassa karjanhoitoon (myös
hevosenkasvatus lihaksi). Viljellään perunaa, vihanneksia, rehuviljaa
ja jonkin verran myös vehnää.
Pääkaupunki: Kazan (1.105.300 as/2002)
Pinta-ala: 68.000 km2
Asukasluku: 3.779.300 (2002)
Sijainti: Itä-Euroopan tasangon itäosissa ja Volgan ylängöllä
Tärkeimmät joet: Volga, Kama
Teollisuus: kaasun tuotantoa, kemian teollisuutta, petro-kemiaa, koneenrakennusta
(mm. kuorma-autoja), kevyttä;- ja elintarviketeollisuutta
Teoll. keskukset: Kazan, Naberezhnyje Tshelny (526.000 as/1996), Zelenodolsk
(101.000 as), Nizhnekamsk (213.000 as), Almetejvsk (139.000 as), Tshistopol,
Buguluma, Jelabuga
Maatalous: viljaa, karjanhoitoa, puutarhanhoitoa, siipikarjanhoitoa, mehiläistarhausta
(vuoteen 1990 saakka Tshetshenia-Ingushetian SNT)
Asukasluku: 1.103.700 (2002)
Pääkaupunki: Groznyi (223.000 as./2002)
Sijainti: Kaukasuksen pohjoisrinteillä
Huom! Vuosina 1994- alkaen jatkuvia yhteenottoja Venäjän armeijan ja
Tshetshenikapinallisten kesken. Suuri määrä ei-tshetsheni-väestöstä
paennut Venäjälle ja naapuritasavaltoihin.
Groznyi ja tärkeimmät keskukset raunioituneet.
Teollisuus: (ennen sotaa) öljyn tuotantoa ja jalostusta, koneenrakennusta,
kemian-, elintarvike- ja metsäteollisuutta, puunjalostusta.
Maatalous: viljaa, karjanhoitoa
Vierailepa Tshuvassian web-sivuilla
Pääkaupunki: Tsheboksary (Shupaskar) 440.800 as./2002
Pinta-ala: 18.300 km2
Asukasluku: 1.313.800 (2002)
Sijainti: Volgan keskijuoksulla, Mari Elin, Tatarstanin ja Mordvan välissä
Tärkeimmät joet: Volga, Sura
Teollisuus: koneenrakennus, kemian ja kevytteollisuus, puunjalostus, elintarviketeollisuus
Teoll. keskukset: Tsheboksary, Novotsheboksarsk (124.000 as./1996), Kanash,
Alatyr, Shumerija
Maatalous: viljaa, puutarhanhoitoa, humalaa, hamppua, mahorkkaa, tupakkaa,
karjanhoitoa
Pääkaupunki: Kyzyl (ennen 1918 Belotsarsk, 1918-26 Hem-Beldyr)
90.300 as.
Pinta-ala: 170.500 km2
Asukasluku: 305.500 (2002)
Sijainti: Kaakkois-Siperiassa Jenisein yläjuoksulla rajoittuen etelässä;
Mongoliaan
Teollisuus: kaivosteollisuutta (asbestia, kobalttia, hiiltä, elohopeaa),
metsäteollisuutta, puunjalostusta, kevyttä ja elintarviketeollisuutta,
rakennusaine- ja metalliteollisuutta
Teoll. keskukset: Kyzyl, Ak-Dovurak
Maatalous: karjanhoitoa, turkismetsästystä
(1920-32 - Votskin autonominen alue; 1932-1992 - Udmurtian autonominen neuvostotasavalta)
Sukukansamme udmurtit esittäytyvät
Sijainti: Euroopan puolella Uralin alarinteellä, Volgan sivujokien
Kaman ja Vjatkan muodostamassa haarukassa.
Pinta-ala: 42.100 km2
Väestö: 1.570.300 (2002). Asukkaista udmurteja eli votjakkeja
on 31,7% ja venäläisiä - 57,4%
Pääkaupunki: Izhevsk (1984-87 Ustinov) 632.100 as.(2002), Votkinsk
(103.000 as/1996)
Teollisuus: Koneenrakennus- ja metalliteollisuutta, metsä- ja puunjalostusteollisuutta,
rakennusaineteollisuutta, kevyt- ja elintarviketeollisuutta, öljynporausta
ja turpeennostoa.
Maatalous: Viljaa (ruis, ohra, kaura, tattari), rehua, vihanneksia ja pitkäkuituista
pellavaa. Karjanhoitoa (maitoa, lihaa), siipikarjanhoitoa, mehiläistarhausta