Venäjällä eivät polut lopu kesken joten seikkailijalla on valittavanaan myöskin lukuisia erilaisia matkustustapoja. Matkustusmuodon valinnassa kannattaa ottaa huomioon matkustamiseen käytettävissä oleva aika. Junamatka Venäjän poikki tuntuu olevan monelle unelman täyttymys, mutta kulkuneuvon valinnassa kannattaa muistaa, että junamatka Moskovasta Vladivostokkiin kestää seitsemisen vuorokautta, kun taas lentäen perille pääsee vajaassa yhdeksässä tunnissa.

Pitkänmatkan lentokoneet ja junat liikkuvat säännöllisesti aikataulujensa mukaan, mutta kaupungin sisäisessä liikenteessä busseille, ratikoille, johdinautoille ja reittitakseille ei aina aikatauluja. Julkisen liikenteen käyttäminen on suosittelemisen arvoinen seikkailu, sillä matkalla voi ihailla sellaisia naapurustoja sekä kanssamatkustajia, joita taksin kyydissä ei välttämättä näekkään. Ja mikä parasta, julkinen liikenne ei taatusti syö kenenkään matkailijan matkakassaa tyhjäksi!

Ruuhka-aikaan erityisesti johdinautoissa ja busseissa on yleensä tungosta ja Venäjällä tungos ei tarkoita ollenkaan samaa asiaa kuin Helsingin ruuhka-aika! Tuolloin liikennevälineissä todellakin seistään vierivieressä kuin sillit purkissa ja välillä tuntuu, että jopa muutamassa kerroksessa! Viimeistään tässä vaiheessa saa todellisen kosketuksen kansaan ja varsinkin talven pakkasilla tämä kollektiivisuus ei ole ollenkaan hassumpi keino saada veri kiertämään jäsenissä . Opettele sanomaan: "Vy vyhodite?" (Poistutteko?), jolloin ihmiset tietävät, että haluat ulos ja osaavat väistää sinua. Vastaavasti siirry alta pois jos joku mutisee sinulle saman, ja haluat vielä jatkaa matkaasi.

Kokemattomalle erityisesti rajun näköinen (ja usein myös rajun tuntuinen!) sisäänmeno ja ulostulo voivat olla erittäin eksoottinen kokemus. Eikä sekään, että joskus ajautuu tahattomasti ulos tai sisään väkijoukosta johtuen ole ollenkaan tavatonta. Liikennevälineissä kannattaakin pitää pää kylmänä sekä myös tietysti huolen siitä, että tavarat pysyvät taskuissa. Raha kannattaa yleensä valita käteen ruuhka-aikana etukäteen, sillä taskujansa ei läheskään aina pääse tonkimaan ihmismassan tiheyden takia.

Pahimpina ruuhka-aikoina saattaa olla, että vaikkapa bussi ei yllättäen pysähdykkään normaalilla pysäkillä sisään rynnistävän ihmismassan pelossa vaan jättää ulospyrkijät jonnekin kadun varteen ja ottaa uudet matkustajat sisään vasta seuraavalta pysäkiltä. Liikennevälineiden joustavuutta kuvaa myös se, että varsinkin reittitaksit pudottavat matkustajan melkeinpä mihin tahansa toivottuun kohtaan eikä matkasi näin ole todellakaan sidottu siihen, että missä pysäkki seisoo.

Vanhuksille, invalideille ja pienten lasten kanssa matkustaville on tapana tarjota kohteliaasti mahdollisuuksien mukaan istumapaikka, mikä ulkomaalaisenkin matkustajan on syytä ottaa huomioon. Matkustaja, joka ei luovuta paikkaansa sitä enemmän tarvitsevalle saa osakseen sellaista paheksuntaa kanssamatkustajiltaan, että kokematon ja kielitaidotonkin matkailija ymmärtää nopeasti mistä kenkä puristaa ja kuinka tulee toimia. Kannattaa myös muistaa, että julkiset liikennevälineet eivät kulje koko yötä ja hämärimpään aikaan turistin ehkä kannattaakin turvautua varmuuden vuoksi taksikyytiin.

Tarkemmassa esittelyssä on tavallisimmat matkustusmuodot, mutta urhea seikkailija voi aina löytää eksoottisempiakin matkustusmuotoja, kuten jokiristeilyitä Pietarissa tai hevosvaelluksia Tuvassa.