SISÄLLYS
Tämä kyhäelmä on lyhyt suomenkielinen katsaus Krimin nähtävyyksistä. Yhteenveto on tehty Sputnik-illan 9.3.2006 rungoksi. Tiedot perustuvat omiin kokemuksiini sekä Progulka po Krymu ja Suur-Jalta oppaisiin. Lisätietoja olen estotta varastanut erinäisiltä internet-sivuilta, joiden osoitteita lopussa.
Monet aktiivi-matkailijat suhtautuvat Krimiin ennakkoluuloisesti. He pitävät sitä aivottomana rantalomakohteena, joka on suunnilleen yhtä mielenkiintoinen kuin Kanarian saarien pahin turistirysä. Tottahan Krimillä voi viettää lomansa nauttien auringosta ja merestä, pötkötellen rannalla ja maistellen hyviä ruokia ja viinejä. Vähän enemmän aktiviteettia kaipaavalle niemimaa kuitenkin tarjoaa myös lukuisia historiallisesti ja kulttuurisesti mielenkiintoisia ja merkittäviä tutustumiskohteita. Reippaalle luontomatkailijalle Krimiltä puolestaan löytyy vuoria, rantoja ja kanjoneita, joilla voi retkeillä ihastellen upeaa ja monimuotoista luontoa. Ja mikä parasta, yhteen päiväretkeen voi helposti liittää kaikkia näitä elementtejä.
Tämän yhteenvedon keskuspaikkana on Jaltan rantakaupunki, jota kutsutaan Krimin helmeksi. Muut kohteet on hahmoteltu sen mukaan, miten Jaltalta niihin pääsee. Tarkkoja tietoja kulkuyhteyksistä ei tässä yhteenvedossa ole, mutta yksityiskohtaisia aikatauluja löytyy lopussa olevista linkeistä.
Jaltalla löytyy lukuisia hotelleja, joista jokainen löytänee itselleen sopivan. Hotellimajoituksen vaihtoehtona Sputnik suosittaa mummo-majotuksia, jotka ovat halpoja ja usein persoonallisempia kuin hotellit. Mummot ovat sinua vastassa, saavutpa Krimille millä kulkuneuvolla tahansa, ja kilpailevat siitä, kuka sinut saa majoittaa. Neuvottele toki hinta etukäteen ja tsekkaa paikka ennen kuin sovit majoituksesta!
Vielä muutama varoituksen sana. Lukiessani venäjän- ja englanninkielisiä lähteitä olen sanakirjan sijasta käyttänyt vilkasta mielikuvitustani, joten kielikukkaset ja muut väärinkäsitykset ovat mahdollisia. Lisäksi kirjoittajan historiantiedot ovat hatarat ja vuosikymmenet, sadat ja tuhannet menevät iloisesti sekaisin! Eli lukijan on syytä olla kriittinen.
Krim (virallisesti Krimin autonominen tasavalta) on Mustaanmereen työntyvä niemimaa Etelä-Ukrainassa. Sen yhdistää mantereeseen 4-8 km leveä Perekopin kannas. Idässä Kertšinniemi erottaa Asovanmeren Mustastamerestä. Hallinnollisesti Krim on Ukrainan osa, autonominen tasavalta (Автономна Республіка Крим). Krimin autonominen tasavalta käsittää koko niemimaan Sevastopolin kaupunkia lukuun ottamatta. Tasavallan pääkaupunki ja suurin kaupunki on Simferopol. Tärkein satamakaupunki ja laivastotukikohta on Sevastopol.
Autonominen tasavalta on aluetta (oblast) vastaava aluehallinnollinen yksikkö. Krimin autonomisessa tasavallassa on asukkaita 2 033 700 asukasta ja alue käsittää 26 100 neliökilometriä.
Krimin pohjoisosa on Ukrainan tasankojen jatketta, eteläosassa kulkee Jailavuoristo. Ilmasto on varsinkin etelässä subtrooppinen, ja siksi suosittu lomakohde. Tunnetuimpia kylpyläkaupungeista on Jalta. Vuoristoissa on metsiä.
Krimin niemimaa on mainittu ensimmäisen kerran muinaiskreikkalaisissa historiankirjoituksissa. Aluetta kutsuttiin Tauriaksi ja sen asukkaita taurilaisiksi. Taurilaiset olivat naapuriensa skyyttalaisten vaikutuksen alaisia. 200 eKr. skyyttalaisvaltion keskus siirtyi Krimin niemimaalle. Kreikkalaiset perustivat 600 eKr. siirtokuntia Krimille. Kansainvaellusajan päätteeksi Krimillä asui myös gootteja.
1200-luvulla huomattava osa Krimin rannikosta joutui genovalaisten valtaan. Toisaalta Krimin aroilla oli myös turkinsukuisia paimentolaisheimoja. 1223 tatarit tunkeutuivat Krimille ja hävitettyään genovalaisten Sudakin linnoituksen ja tuhottuaan merkittävän osan puolustajista he perääntyivät. Toisen sotaretken aikana 1236 he asettuivat pysyvämmin Krimille. Krimin arot ja esivuoristoalueet oli jaettu valloitussotaan osallistuneiden sukujen kesken. Tataarivallan lujittumista edesauttoi Kultaisen Ordan (Tzingiskaanin valloitusretkien jälkeen perustettu mongolien hallintokeskus) muodostuminen Volgalle. Krimistä tuli Kultaisen Ordan provinssi. Krimin tataarivaltioon kuului lukuisa joukko eri heimoja. Kristitty väestö joutui voimakkaan painostuksen kohteeksi varsinkin sen jälkeen kun 1313 islaminusko julistettiin valtion viralliseksi uskonnoksi. XV-vuosisadan alkupuoliskolla Kultainen Orda jakautui kolmeen osaan ja Krimin Kaanivaltioon tulivat alueet Dnepr- ja Don -jokien välissä sekä Kubanin alueet. Kaanin valta oli vaikeaa järjestää varsinkin pohjoisilla alueilla, sillä alueen paimentolaisheimot vaihtoivat usein paikkaa ja yksinkertaisesti siirtyivät pois Kaanin alaisuudesta. 1475 Osmaanien imperiumi valtasi Krimin rannikko- ja vuoristoalueet sekä Kubanin ja rannikoiden kreikkalaisperäinen väestö siirtyi suoraan Turkin sulttaanin alaisuuteen. Vuodesta 1478 Krimin kaanikunnasta tuli virallisesti Osmaanien Portan vasalli, missä tilassa se säilyi v. 1774 Venäjän ja Turkin väliseen rauhaan asti. Tällöin keisarinna Katariina Suuri pakotti Turkin tunnustamaan niemimaan itsenäisyyden.
Venäjään Krim liitettiin yhdeksän vuotta myöhemmin, vuonna 1783. Itämaisessa sodassa vuosina 1853-1856 Krim oli pääsotanäyttämönä, kun turkkilaiset, englantilaiset ja ranskalaiset yrittivät vallata alueen. 1800-luvulla rikkaiden venäläisten keskuudessa tuli muotiin rakentaa Krimille palatseja ja kesähuviloita. Vuosina 1918-20 Krim oli vastavallankumouksellisten viimeinen tukialue. Joulukuussa 1920 Lenin allekirjoitti asetuksen, jonka perusteella Krimin niemimaata alettiin käyttää työläisten parantolahoitoihin. Krimin kylpylöiden keskusjohtokunnan päällikkönä toimi Leninin veli. Kansallistetuista palatseita ja huviloista tehtiin parantoloita. Saksalaisten miehittämänä niemimaa oli vuosina 1941-1944. Toisen maailmansodan aikana Jaltan kongressissa sovittiin liittoutuneiden kesken uudesta Euroopan jaosta. Krim kuului Neuvostoliitossa Venäjän federatiiviseen sosialistiseen neuvostotasavaltaan vuoteen 1954, jolloin Neuvostoliiton silloinen puoluejohtaja ja valtionpäämies Nikita Hrushtshev luovutti Krimin Ukrainalle, josta hän oli kotoisin. Sodan jälkeen Krimin tataarit kuljetettiin Stalinin käskystä pois alueelta Keski-Aasiaan. Tataarien sallittiin palata 1967. Nykyisin Krimillä asuu 250 000 tataaria. Krim julistautui suvereeniksi 5. toukokuuta 1992, mutta päätti myöhemmin pysyä Ukrainan osana. Krimin väestön venäläisenemmistö on ilmaissut halunsa liittyä Venäjään. Ukraina vastustaa näitä pyrkimyksiä.
Krimin niemimaa ja Jalta ympäristöineen on vetänyt aina taiteilijoita puoleensa. Tshehov asui siellä. Gorki kävi usein Krimillä. Neuvostoviranomaiset lahjoittivat hänelle sieltä 1930-luvulla huvilan. Myös rakastettu kansallisrunoilija Pushkin vietti muutaman viikon Gurzufin kalastajakylässä kenraali Rajevskin vieraana. Rakkaus kenraalin Maria-tyttäreen innoitti runoilijaa ja tuloksena on hieno sarja hänen lyriikkaansa. Useat taidemaalarit viehättyivät Krimin maisemista. Heistä tunnetuin on Ivan Aivazovski, ylittämätön meren kuvaaja. Myös Levitan ikuisti alueen vehreyttä.
Tataarit on yhteisnimitys itäisen Euroopan ja Keski-Aasian turkinsukuisia kieliä puhuville ihmisille. Useimmat tataarit elävät Tatarstanin lisäksi muualla Venäjän, Ukrainan ja Puolan keski- ja eteläosissa sekä Bulgariassa, Kiinassa, Kazakstanissa, Romaniassa, Turkissa ja Uzbekistanissa. Yhtensä heitä on noin 8 miljoonaa. Useimmat tataarit ovat muslimeita. Pääosa tataareista - Venäjän Euroopan-puoleisissa osissa - ovat Volgan bulgaarien jälkeläisiä. Nämän joutuivat mongolien valloittamiksi 1200-luvulla, ja ottivat valloittajiensa nimen. Sana tataari tulee ta-ta-mongoleista, jotka 400-luvulla asuivat Gobin autiomaan koilliosissa ja hiittiläisten tunkeuduttua alueelle 800-luvulla vaelsivat etelään ja olivat eräs mongolivaltakunnan perustaneista heimoista. Mongolit tunkeutuivat Tsingis-kaanin pojanpojan Batun johdolla Venäjälle ja perustivat sinne Kultaisen ordan valtakunnan. Tataarit-nimitys laajeni koskemaan alueen alkuperäisiä lähinnä turkinsukuisia asukkaita, jotka sulauttivat pian mongolivalloittajat ja lopulta kaikkia turkkilais-mongolilaisia kansoja. Krimin tataarit hajotettiin Stalinin aikana, kun Stalin 1944 syytti koko kansaa vehkeilystä saksalaisten kanssa ja karkoitti heidät Krimiltä Keski-Aasiaan.
Kaupungin sanotaan olevan muinaisten kreikkalaisten merimiesten perustama satamakaupunki. Varhaisimmat kirjalliset tiedot ovat 1100-luvulta arabien muistiinpanoissa. 1800-luvulta alkaen tämä ranta- ja kylpyläkaupunki oli venäläisten suosima lomakohde. Tolstoi ja Tšehov viettivät siellä kesiään. Keisari Aleksanteri III rakensi Massandran palatsin Jaltan pohjoispuolelle Livadijaan ja Nikolai II Livadian palatsin 1911. Jalta oli suosittu turistikohde myös Neuvostoliiton aikana. Jalta nousi kansainväliseen tietoisuuteen viimeistään 1945 toisen maailmansodan loppuvaiheissa jolloin ns. Jaltan konferenssissa Winston Churchill, Franklin D. Roosevelt ja Josif Stalin sopivat Saksan kohtalosta sodan jälkeen, antautuneiden valtioiden kohtalosta, Puolan asemasta ja YK:n perustamisesta. Neuvostoliiton hajottua Jaltan talous kääntyi alamäkeen. Uusrikkaat turistit suuntasivat Jaltan sijasta Välimeren rantakohteisiin. Nyt Jalta elää uutta nousua.
Seuraavat nähtävyydet ovat kävelymatkan päässä Jaltalla.
RantakatuJaltan sydän. Voit kävellä, ostaa jäätelöä, juoda kuoharia rannassa. Ranta on täynnä tunnelmallisia ulkoilmaravintoloita.
Tsehovin museoMielenkiintoinen museo Tsehovin elämästä Jaltalla ja hänen tuotannostaan. Sisar onnistui säilyttämään Tsehovin talon ja omaisuuden miehityksen ajan. Museossa on osaavat oppaat ja siellä voi katsoa videon Tsehovista.
KirkkojaJaltalla on paljon kauniita kirkkoja, joita kannattaa käydä ihastelemassa.
KöysirataKöysirata-ajelulla pääset ihailemaan Jaltan maisemia.
Näihin paikkoihin on hyvät paikallisliikenneyhteydet. Näihin voikin tehdä helposti omatoimisen retken.
MassandraMassandran viinikombinaatti, jossa valmistetaan maailmankuuluja makeita Massandra viinejä. Viinin valmistaminen aloitettiin jo 1800-luvulla, ja Massandra oli Venäjän suurin viinitehdas. Massandran viinit ovat voittaneet useita palkintoja viinifestivaaleilla. 1894 aloitettiin valtavan viinikellarin rakentaminen, ja tänä päivänä siellä säilytetään yhtä maailman suurinta, yli miljoonan pullon, viinikokoelmaa. Vanhimmat pullot ovat 1700-luvulta. Toisen maailman sodan aikana venäläiset kaatoivat Mustaanmereen niin paljon punaviiniä (jota ei vihollisen iloksi haluttu jättää), että meri oli useita päiviä punainen. Massandrassa järjestetään opastettuja kierroksia. Tehdaskierroksen jälkeen voi osallistua viininmaistajaisiin. Opas selittää kunkin viinin mausta, tuoksusta ja väreistä erityispiirteitä. Vaikka ei ymmärtäisikään hienoista adjektiiveista mitään, voi hörppiä viiniä ja todeta jokaisen lasillisen jälkeen "Otsen vkusno", oikein hyvää.
Aleksanteri III:n palatsiPalatsi on Jaltan monista palatseista komein. Paikan kiehtova historia antaa oman värinsä palatsin romantiikalle ja komeille näkymille. Palatsin rakennustyöt aloitti ruhtinas Vorontsov (suuri maanomistaja ja Napoleonin sotien sankari) 1830-luvulla. Rakennustyöt jäivät kesken Vorontsovin kuoltua Aleksanteri III jatkoi palatsin rakentamista. Hän ei ehtinyt saada sitä valmiiksi. Nikolai II rakennutti oman palatsin Livadiaan ja Aleksanterin palatsista tuli taukopaikka, jossa levättiin matkan varrella. Sitä käytettiin myös keisarillisena metsästysmajana. Neuvostoaikoina palatsissa toimi aluksi tuberkuloosiparantola. Sodan jälkeen siitä tuli puolueen mökki.
Kasvitieteellinen puutarhaTässä 1812 perustetussa kasvitieteellisessä puutarhassa on yli 2000 eri kasvilajia eri puolilta maailmaa. Puutarhassa voi viettää vaikka koko päivän.
Livadian palatsiLivadia Venäjän viimeisen tsaarin Nikolai ll:n lepopalatsi, jossa toisen maailman sodan voittajavaltiot päättivät Euroopan kohtalosta vuonna 1945. Palatsi on tyyliltään Italian renessanssia.
Pietarilaisaateliston lomailun suosikkikohteeksi Jalta nousi 1860-luvulla, jolloin tsaari Aleksanteri II rakensi itselleen kesäpalatsin Livadiaan. Venäjän viimeinen keisari Nikolai II mieltyi myös paikkaan ja rakennutti sinne oman kesänviettopaikkansa, joka valmistui vuonna 1911. Tosin hän ehti perheineen nauttia siellä olostaan vain neljä kertaa. Viimeisen kerran tsaari kävi Livadiassa vuonna 1914. Palatsi edusti aikansa modernia rakennustekniikka. Siellä oli niin sähkövalot, keskuslämmitys kuin hyvin toimivat puhelinyhteydetkin. Yhteensä rakennuksessa on 160 huonetta. Alueella on säilytetty entisen palatsin kirkko. Keisarillisella kotikirkolla oli tärkeä sija tsaariperheen elämässä. Siellä mm. julistettiin Nikolai II Venäjän uudeksi hallitsijaksi ja hänen puolisonsa Hessen-Darmstadtin prinsessa Alix sai uuden ortodoksisen nimen Aleksandra Fjodorovna.
Tänään loistelias keisarillinen palatsi toimii entiseen asuunsa palautettuna museona. Kimmeltävien edustus- ja juhlatilojen vastakohtana ovat keisarillisen perheen intiimit yksityishuoneet kuten kruununperijä Aleksein kouluhuone, jonka seiniä somistavat suuriruhtinatar Olgan piirrokset.
Myös se osa palatsista on museoitu, jossa Stalin, Roosevelt ja Churchill neuvottelivat. Pyöreän pöydän keskellä ovat kunkin maan liput ja seinillä on valokuvin dokumentoituna Jaltan konferenssin tapaamisia ja erilaisia tilaisuuksia. Livadia on mielenkiintoinen paikka ja siellä jos missä tuntee historian siipien havinaa! Erityisesti Romanov-näyttely palatsin yläkerrassa on mieleenpainuva kokemus, onhan ihanan palatsin seinät peitetty kauttaaltaan upeilla kuvilla tsaariperheen elämästä!
PääskynpesäKeskiaikaista linnaa muistuttava pieni palatsi on Jaltan romanttisin palatsi ja koko alueen symboli. Rakennus goottilainen pienoislinna, joka sijaitsee Ai Todor -niemen kärjessä. Pääskynpesä on hienolla paikalla kallion huipulla. Vuonna 1912 valmistunut palatsi on romanttisen rakkauden tunnus. Tarina kertoo mustasukkaisen aviomiehen rakentaneen linnan kauniille vaimolleen. Tämä ei kuitenkaan viihtynyt pakopaikassa vaan syöksyi mereen. Huikea näköala rannikolle. Nykyisin kallis ravintola/kahvila.
Aurinkopolku7 kilometrin reippailupolku Livadialta Pääskynpesälle.
Ai-Petrin vuori ja suuri kanjoniKorkealle Ai-Petrin kalliolle noustaan köysiradalla. 1200 metrin korkeudesta näkymä on vaikuttava. Ylhäällä vuorella on useita tataari- ravintoloita, myyntikojuja ja mm mahdollisuus ratsastaa. Retkeä voi jatkaa autolla tai bussilla Suurelle Kanjonille, jossa hyvät reippailumaastot, mm neljän kilometrin pituinen vaellusreitti kanjonissa. Reitti kulkee Sinisen järven ja nuoruuden ammeen ohi. Näet virtavia koskia, vesiputouksia, erilaisia kalliomuodostumia.
GursufKylä muutaman kilometrin päässä Jaltalta. Perille pääsee marshrutkalla. Kylä on viehättävä vuoren rinteille rakennettuine taloineen ja kapeine kujineen. Gursufin lahden itäpuolella on Karhuvuori. Torilla voi käydä maistelemassa paikallisia hedelmiä (ja viinejä, joita myydään halvalla omaan pulloon). Gursufissa on uimarantoja, joten aktiivimatkailijakin voi hetkeksi jäädä löhöilemään rannalle kylmän kaljan kanssa ja pulahtaa mereen.
Tsehovin mökkiTsehovin datsa on upealla paikalla meren rannalla. Mökki toimii museona, jossa kerrotaan Tsehovin vaiheista Jaltalla. Tsehovin pienellä uimarannalla voi uida maksettuaan pienen lisämaksun. Komean paikan on Tsehov mökilleen valinnut!
ArtekNoin 10 kilometrin päässä Jaltalta Gursufissa sijaitsee Artek, entinen pioneerileirikeskus, joka yhä on leirikäytössä. Vuonna -89, kun olin leirillä, Artekilla kävi vuodessa yli 26 300 lasta, joista kukin vietti leirillä noin kuukauden. Meille leiri oli markkinoitu Punaisen ristin leirinä, mutta paikan päällä paljastui, että kyseessä olikin pioneerileiri. Saimmekin aimo annoksen pioneeripropagandaa ja pääsimme ihmettelemään millaisia nuoria Neuvostoliitossa haluttiin kasvattaa. Samalla lapsenmieleeni muodostui ensimmäinen hämärä aavistus siitä, mikä systeemissä mättää. Artekista löytyy hienot venäjänkieliset nettisivut osoitteesta www.artek.org.
Alupka- Vorontsovin palatsiPalatsi on upeassa paikassa suuren puiston ympäröimänä Alupkan alueella. Palatsin rakennutti ruhtinas Voronsov 1800-luvulla. Hän oli Novorossijan alueen kenraalikuvernööri, Venäjän suurimpia maanomistajia ja halusi rikkautensa näkyvän. Palatsissa on useita eri julkisivuja, jotka rakennettu eri tyylillä. Palatsi on ihana yhdistelmä skottilaista linnaa ja arabialaista fantasiaa. Puutarha tunnettu laajasta kasvistostaan, joita on koottu eri puolilta maailmaa. Pushkinilla karkotusaikoinaan oli salainen suhde Vorontsovin vaimon kanssa. Kun suhde paljastui, hänet karkotettiin Moldovaan...
1945 vuoden konferenssin aikaan palatsi toimi Winston Churchillin majapaikkana. Linnan pihalla on upea puisto ja maisemat ovat vailla vertaa. Linnan tiluksille levittyy myös laajempi puisto, joten alueella voi hyvinkin viettää vaikka kokonaisen aurinkoisen päivän. Sisäänpääsy linnaan kannattaa maksaa ja katsella sisätilat läpi, nimittäin se on ainut mahdollisuus päästä katsomaan pääsisäänkäynnin kuuluisia leijona-patsaita.
Foroksen kirkkoVuonna 1892 rakennettu Foroksen kirkko seisoskelee majesteetillisesti 9 erikokoisen kupolinsa kanssa keskellä jyrkän vuoren rinnettä. Legenda kertoo, että pillastunut hevonen pysähtyi tuolle nimenomaiselle kallion kielekkeelle säästäen ratsun selässä olleen neidon hengen. Tytön teellä rikastunut isä, herra Kuznetsov, rakennutti kirkon kiitokseksi korkeammalle voimalle. Toinen legenda kertoo, että Aleksanteri III rakennutti kirkon, kun selvisi perheineen hengissä junaonnettomuudesta paluumatkallaan Pietariin. Kirkko suljettiin 1924 ja hengelliset johtajat lähetettiin Siperiaan. Kirkossa avattiin ravintola. Nykyään kirkko on restauroitu.
Ennen kirkolle pysähtymistä voi käydä myös Baydary-portilla. Portti rakennettiin vuonna 1848 sen kunniaksi, että tuolle vuorelle saatiin yleensäkään rakennettua tie. Maisemat merelle ovat kieltämättä aika mahtavat ja vuoren seinämät jyrkät!
Seuraavat nähtävyydet sijaitsevat muutaman tunnin ajomatkan päästä Jaltalta. Paikkoihin pääsee omatoimisesti julkisilla kulkuvälineillä. Omatoimiretkeä nopeampi tapa on osallistua opastetulle retkelle, joita myydään ekskursija-kojuissa ja kioskeissa ympäri Jaltaa. Retket ovat suhteellisen edullisia, niihin sisältyy venäjänkielinen opastus ja saman päivän aikana ehtii nähdä useita kohteita. Suosittelen lämpimästi!
Simferopoliin joudut saapuessasi ja lähtiessäsi Krimiltä. Sinne saapuvat junat ja lentokoneet. Kaupunki on pieni ja ihan viehättävä, mutta mitään erityistä nähtävää siellä ei ole. Kannattaakin suunnata mahdollisimman pian kohti mielenkiintoisempia paikkoja!
SevastopolSevastopol on Krimin suurin kaupunki. Asukkaita siellä on 350 000, ja se on tärkeä satamakaupunki. Sevastopolin pinta-ala on 900 neliökilometriä. Sevastopolissa oli satama jo muinaisten kreikkalaisten aikana. Sevastopol perustettiin 1783 Venäjän saatua Krimin niemimaan hallintaansa. Siitä tuli tärkeä laivastotukikohta ja myöhemmin kauppasatama. Britit ja ranskalaiset piirittivät Sevastopolia Krimin sodan aikana ja se antautui 11 kuukauden taistelujen jälkeen. Toisessa maailmansodassa Sevastopol kesti akselivaltojen piiritystä 250 päivää vuosina 1941-1942. Neuvostoliitossa kaupunkia ei liitetty Krimin oblastiin, vaan se oli suoraan Kiovan hallinnon alainen (käytännössä Moskovan). Sevastopolissa on sijainnut Venäjän keisarikunnan laivastotukikohta ja missä nykyäänkin sijaitsee Venäjän Mustanmeren laivaston tukikohta. Ukrainan ja Venäjän itsenäistyttyä Sevastopolista ja laivastotukikohdasta käytiin pitkällinen kädenvääntö maiden välillä. Venäjä kieltäytyi aluksi luovuttamasta kaupunkia Ukrainalle, koska se ei ollut ollut koskaan varsinaisesti Ukrainan SNT:n osa tukikohtaluonteensa vuoksi. Vuonna 1997 Sevastopol luovutettiin Ukrainalle ja Venäjän laivastotukikohta jäi pysyvälle vuokralle.
Asia aiheuttaa yhä skismaa Ukrainan ja Venäjän välille. Sevastopol on arkkitehtuuriltaan hyvin vähän neukkukaupunki ja talot ovat uskomattoman hyvässä kunnossa.
Sevastopolissa kannattaa käydä syömässä Traktir 1854 goda ravintolassa, jossa tarjoiltiin 1800-luvun ruokia. Ruoka oli älyttömän hyvää ja halpaa.
Kreikkalaiset valloittivat skyyteiltä Hersonesin 500 eKr ja rakensivat meren rannalle kreikkalaisen keskuksen, jonka pääkaupunki oli Hersones. Kaupunki oli aikoinaan pohjoisen Mustanmeren suurin, hallinnoltaan demokraattinen orjayhteiskunta. Se oli kaupan, käsityön ja kulttuurin keskus, jolla oli oma raha. Hersonesissa oli jo viinituotantoa. Asukasluku oli yli 20000. Roomalaiset valloittivat Hersonesin 100 jKr. Hersones oli osa Bysanttia. Siellä Vladimir 988 kääntyi ortodoksiuskoon solmiakseen hyvät naimakaupat. 1100-1300-luvulla kaupunki kärsi tataarien hyökkäyksestä. 1400-luvulla kaupunki lakkasi olemasta. Hersones on nykyisin arkeologinen ulkoilmamuseo, jossa voit nähdä vanhan kreikkalaiskaupungin rauniot. Siellä on ainoa ukrainalainen antiikkinen teatteri. Raunioista osa on kaivettu esiin ja osittain entisöity, mutta suurin osa niistä oli edelleen esiin kaivamatta ja niiden kätkemät kulttuuriaarteet odottivat yhä löytäjäänsä. Suuri joukko kaivauksissa löydettyä esineistöä oli jo esillä museorakennuksessa. Tarkemmin Hersonesin historiasta Samin ja Hannelen matkapäiväkirjasta http://wwnet.fi/users/hspar/index.php?navi=2&page=paluu_jaltalle.htm.
Krimin sodan museoPanoraama-museossa voi tutustua Krimin sodan (1853-1856) vaiheisiin.
Sudak on muinainen kaupunki noin kolmen tunnin ajomatkan päässä Jaltalta. Genovalaiset rakensivat sinne linnoituksen 1371-1469. Linnoitus on hyvin säilynyt ja se onkin maailmanlaajuisesti merkittävä keskiaikaisen arkkitehtuurin muistomerkki. Linnoitus sijaitsee kukkulalla ja sen pinta-ala on noin 30 hehtaaria. Linnoituksessa on kaksi suojamuuria, joiden välissä on kaupunki. Suojamuurit ovat 6-8 metriä korkeat ja kaksi metriä paksut. Muurissa on useita torneja.
Sudakin toinen nähtävyys on Novyi Svet ranta. Siellä voi kulkea Golitsinin polun. Golitsin oli venäläisen viinin viljelyn isä. Polku kulkee vuoren reunamia 30 - 50 metrin korkeuteen. Alapuolella kimmeltelee sininen meri. Matkan aikana pistäydytään suuressa luolassa, jossa Golitsin säilytti matkailijoita varten samppanjaa. Alueen kuohuviinituotanto on yhä maan kuulua. Polun loppupäässä onkin myymälä, jossa voi ostaa viiniä halvalla omaan pulloon...
BahtsisaraiMuutaman tunnin ajomatkan päässä Jaltalta on Bahtsisarain kaupunki, jossa on paljon historiallisesti mielenkiintoisia nähtävyyksiä. Bahtsisarai oli aikoinaan Krimin kaanikunnan pääkaupunki.
Tsufut-kale VuoristokyläVuoristokylä Tsufut-Kale, joka on perustettu IV-V vuosisadalla. Kylä sijaitsee kallion luolissa. Vuoret suojasivat kylää ja sitä oli vaikea valloittaa. Viimeiset asukkaat hylkäsivät Tsufut-kalen 1600-luvulla. Kylästä ovat säilyneet talojen rauniot, tiet ja suojamuuri. Kylälle on noin tunnin reippailu Baba-Dag vuoren rinnettä pitkin.
Uspenskin kalliokirkkoKävelymatkalla Tsufut-Kaleen kuljetaan Uspeskin kalliokirkon ohi. Uspenskin miesluostariin on perustettu 1500-luvulla, mutta oletettavasti paikalla on ollut kilvoittelijoita luolissa jo 600-luvulta saakka. Luostari sijaitsee kallion sisällä, jonne ensimmäinen kirkko perustettiin 1500-luvulla. Kerrotaan, että Jumalanäidin ikoni ilmestyi tälle paikalla ja vaikka se aluksi siirrettiin alemmas silloisen prinssin palatsiin, se kuitenkin aina palasi kalliolle. Paikalle rakennettiin kirkko, jonne ikoni sijoitettiin ja sen ympärille muodostui luostari.
Bahtsisarain palatsiTataarit aloittivat Bahtsisarain palatsin rakentamisen valloittaessaan Ukrainan 1200-luvulla. Se säilyi tataarien keskuksena aina vuoteen 1783, jolloin Katariina Suuri valloitti Krimin niemimaan. Nykyistä palatsia alettiin rakentaa 1500-luvun alussa. Palatsi on arkkitehtuurisesti upea ja sen sisätilat on restauroitu taitavasti. Palatsin alueella sijaitsee varsinainen kaanin palatsi, seurueen rakennus, kaanin neuvostojen sali, haaremitalo, moskeija sekä kaanien hautuumaa. Palatsissa sijaitsee kuuluisa Kyynelten lähde, josta Pushkinkin on kirjoittanut. Palatsikierroksen aikana voi tutustua Krimin tataarien historiaan.
KazantipJoka vuosi keskikesällä tuhannet biletyshimoiset venäläis- ja ukrainalaisnuoret, teknofriikit, hipit sekä auringonpalvojat pakkaavat keltaisiin matkalaukkuihinsa bikininsä, uimahousunsa sekä roimasti juhlamieltä ja suuntaavat matkansa kohti Mustanmeren sinisiä aaltoja, aurinkoa ja tanssimusiikkia. Matkan määränpää on Kazantip - paikka jota voi kutsua Venäjän Goaksi. Jokaisen vuoden heinäkuun puolivälissä pieni ja idyllinen Mustanmeren rantakaistale julistautuu kuukauden ajaksi itsenäiseksi valtioksi, jolla on omat ja eriskummalliset sääntönsä. Kazantip on 10 vuoden toimintansa aikana ehtinyt muodostua jo varsinaiseksi myytiksi: se on paikka josta kukaan ei oikeastaan paljoa tiedä, mutta josta jatkuvasti nuorison keskuudessa puhutaan. Festivaalit kestävät heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin ja keräävät paikan päälle yhteensä kymmeniä tuhansia venäläis- ja ukrainalaisnuoria. Festarit tarjoavat hiekkaisia, aurinkorantoja, surffailua, tapahtumia, erotiikkaa, eksotiikkaa sekä tanssimusiikkia Euroopan huipulta.
Kazantipasta on yllättävän vaikea löytää tarkkaa tietoa. Kazantipalla on omat verkkosivunsa osoitteessa www.kazantipa.net, mutta sivut ovat sekavat ja ne tarjoavat pikemminkin enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Kazantipan tasavaltaan päästäkseen on ensin matkustettava Simferopoliin. Simferopolista pitää ottaa paikallisjuna pienempään, Evpatorian kaupunkiin. Evpatoriasta on matkattava vielä muutaman kilometrin matka bussilla ja kohta edessä siintävätkin jo Mustanmeren kimmeltävät aallokot.
Kazantipan biletasavaltaan päästäkseen täytyy hankkia viisumi. Viisumi oikeuttaa koko kuukauden aikaiseen oleskeluun alueella ja se maksaa noin 30-40 dollaria. Tasavaltaan on mahdollisuus päästä myös maksutta: ehtona on se, että ottaa mukaansa keltaiseksi maalatun matkalaukun jonka sisäpuolelle on kirjoitettu omistajan nimi. Majoittua voi joko omaan telttaan, lähikylien vuokramökkeihin tai Kazantipan omiin majoitustelttoihin. Kazantipan telttamajoituksessa on omat sääntönsä: telttoihin ei nimittäin anneta majoittua, ellei majoittuvassa seurueessa ole edustettuna tasapuolisesti molempia sukupuolia. Mikäli siis paria ei ole löytynyt, täytyy sellainen käydä vaikka etsimässä, jos nukkumaan mielii. Alueelta löytyy myös noin parikymmentä 2,5 x 2,5 metriä kokoista koppia. Koppien kalusteina on ainoastaan yksi sänky ja niiden seinät on koristeltu Kama-Sutraa mukailevin piirroksin.
Musiikki soi Kazantipassa käytännössä tauotta. Settiään heittävät aamusta iltaan niin Venäjän ja Ukrainan Dj-huiput kuin amatöörisoittajatkin. Alueesta tekee erikoisen se, että siellä sijaitsee 1980-luvulta peräisin oleva ydinvoimalan rakennustyömaa. Valtavan voimalaitoksen betonivalut saatiin valmiiksi, mutta itse rakennustyöt keskeytyivät Neuvostoliiton hajoamisen myötä. Joissain Kazantipan tapahtumissa myös itse voimalaa käytetään biletystarkoituksiin.
Juhlijoiden pukeutumiskoodi on vaihteleva - useissa tapauksissa jopa naturistinen. Juhlaväki suosii usein myös melko friikahtavia asusteita. Nyrkkisääntö kuitenkin on: mitä vähemmän, sen parempi. Tasavallassa voi halutessaan solmia pika-avioliiton. Lähes päivittäin Kazantipan alueelle rakennetussa häätemppelissä vihitään pika-avioliitoissa "virallisia" Kazantipa-pariskuntia.
Mikko Koistinen / ETS Company OY on aikeissa järjestää ensi heinä-elokuussa bilematkan Ukrainan Kazantip-teknofestareille. Lisätietoja Mikko Koistinen, Matkatoimisto ETS Company Oy mikko@ets-company.fi, 040 578 5956. Lisätietoja festareista http://www.mediumi.net/moskova/uutiset/artistit/02_07_05.php
http://www3.tour.crimea.com/
http://www.blacksea-crimea.com/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jalta
www.jalita.com
www.crimea.ru
www.massandra.crimea.com/
www.sudak.ru
www.sudak.net.ua
http://www.sevastopol.org/index1.htm
http://www.sevastopol.com/
http://www.mediumi.net/moskova/uutiset/artistit/02_07_05.php
http://www.delfa.org/delfamatkat/ukr/uusiretket.htm
http://wwnet.fi/users/hspar/index.php?navi=3&page=junamatka_krimille.htm
http://wwnet.fi/users/hspar/index.php?navi=2&page=paluu_jaltalle.htm
http://www.venajaseura.com/sputnik/kertomus/ Kaisa, Elli, Sandi ja Tanja Jaltalla 2003
Progulka po Krymu 2003
Suur-Jalta , 1980, Kustannusliike Edistys