Näkymä kaupunkiin kukkulalta
Meikäläisen Murmanskin matka alkoi Oulusta marraskuun alussa bussikyydillä "turkulaistyyppisessä" säässä. Lämpötila pysytteli plussan puolella sinnikkäästi. Oulun Svs:n porukkaa ja muualtakin Lapin eri paikkakunnilta tuli väkeä bussiin joka reissasi kohti Murmanskia.
Raja-Joosepin raja-asemalla Venäjän tulli oli mentäessä hieman oikukkaalla päällä. Bussia seisotettiin kolmatta tuntia rajalla ennen kuin päästiin rajan yli. Tie raja-asemalta melkein Murmanskiin on todella huonossa kunnossa. Tietä on korjattu monia vuosia ja työmaa on edelleen keskeneräinen.Tien varrella on muutama pieni kylä, järviä, suota ja tunturimaisemaa.
Kaupunkia kuvattuna eräältä kalliolta
Saavuimme illalla Murmanskiin. Kadut olivat kuraisia ja rapaisia koska oli 3-4 astetta lämmintä. Olin varautunut villavaatteisiin ja hyiseen säähän mutta ilmasto oli kuin Turussa leutona talvena.
Nähtävyytenä Murmansk on hyvinkin erikoinen kaupunki sinänsä. Valtavia kerrostalokomplekseja kohoaa jäämeren rannalla. Toisiinsa kiinnittyneet kerrostalokompleksit pitävät kuulemma hyistä viimaa loitolla. Talvisaikaan yleistunnelma on hieman apea ja synkkä. Kaamosaika lisää ainakin etelästä tulleen ihmisen tunnelmia.
Murmanskissa on nykyisellään n. 350 000 asukasta. N-liiton aikana asukasluku oli yli 500 tuhatta. Nykyisin ihmisiä muuttaa muualle koko ajan. Armeijakaan ei enää tarjoa työtä kaikille ja osa väsyy ja muuttaa leivän perässä muihin maisemiin. Murmanskilaiset ihmiset ovat hyvin ystävällisiä ja vieraanvaraisia. Suomalaisista selvästi pidettiin. Paljon näkyi turistena norjalaisia ja ruotsalaisia.
Asuimme Polarnyr Zory-hotellissa joka on kaupungin parhaimmistoa ja keskustassa. Hotellia on korjattu joka puolelta ja siellä oli marraskuussa melkein uudet hissit. Hotelllissa on iso tanssi ja ruokaravintola ja alakerrassa useita viihtyisiä baareja. Lisäksi on ainakin hotelli Arctika ja hotelli Murmansk. Arctika on neuvostotyylinen iso hotelli jota on korjattu vähän väliä. Murmansk-hotelli on tasoltaan Polarnye-hotellin ja Arctikan väliltä. Hintataso vaihtelee päivittäin ja viikottain riippuen kysyjästä ja ajankohdasta tai mistä milloinkin.
Hintataso on ehkä hieman esim. Pietaria kalliimpi keskimäärin. Esim. vodka ja tupakka ovat himan kalliimpaa kuin Pietarissa mutta toreilta saattaa tehdä hyvinkin edullisia löytöjä. Armenialaisia nahkatakkien myyjiä oli todella runsaasti toreilla ja muutamalla sadalla ruplalla saattaa saada hyvänkin nahkatakin.
Murmanskin vieressä on Kuola-niminen pikkukaupunki joka on kasvanut Murmanskiin kiinni. Kävimme ryhmän kanssa Minkino-nimisessä kylässä ja siellä sijaitsevassa koulussa joka on suomalaisten vuonna 1995 rakentama. Kylässä on toiminut kalastussovhoosi ja oli muuten melko rapistunut muta koulu oli todella nykyaikainen tietokoneluokkineen, puutyöverstaineen ja tyttöjen käsityöluokkineen joissa oli modernit koneet ja laitteet. Koulussa asuu osa lapsista ja nuorista koko ajan koska heillä ei ole kotia mihin mennä. Osa tulee lähikylistä.
Murmanskin korkeimmalla paikalla seisoo massiivinen ja jykevä tuntemattoman sotilaan patsas joka katsoo tuimana vuonolle josta laivat lähtevät seilaamaan kohti jäämerta.
Kaiken kaikkiaan kuva Murmanskista jäi myönteiseksi. Kaamos ja pimeys hieman hämmensi lounais-suomalaista mutta ajattelin jonain kesänä palata Murmanskiin. Murmanskiin matkaavien kannattaa ajatella matkustusvaihtoehtona junaa tai lentokonetta Pietarin kautta. Murmanskilla on melko hyvät www-sivut joista selviää osoitteita hotelleista, ravintoloista yms. Itse kävin Evrekan hakusivuilta esim. sivulla www.gorod.murmansk.ru tai ttp://www.virtualtourist.com/vt/907c9/. Sivuilla on kuvia kaupungista ja tieto löytyy myös muista Kuolan kaupungeista. Lisätietoja voi kysellä Jyrkiltä osoitteessa sputnik_svs@hotmail.com.
