Syksyllä 2004 Suomea kiersi pietarilainen pantomiimiryhmä Litsedei. Kiertueen parhaat palat on nyt saatavissa tiivistettynä DVD- muodossa. Elokuvan pituus on 42 minuuttia sisältäen yli kymmenen hauskinta esitystä kiertueelta. Hinta 16 euroa.
Kuusamo-Suoperän rajanylityspaikka avattiin kansainväliselle liikenteelle perjantaina 6.10.2006. Rajanylityspaikan aukioloajaksi on sovittu ma-su klo 8.00-20.00. Kuusamo-Suoperä on suunnitelluista kansainväliselle liikenteelle avattavista rajanylityspaikoista viimeinen Suomen ja Venäjän maarajalla.
Venäjän kielen vähäinen kiinnostus maamme kouluissa puhutti Ylivieskassa sunnuntaina kokoontunutta Suomi-Venäjä-Seuran piirikokousväkeä. Hänen Armonsa Keisarinna Katariina II saapui henkilökohtaisesti palvelijansa Silvo-musikan kanssa kokoukseen ja muistutti ukaasilla kokousväkeä surkeasta kielenopiskelusta Suomessa. Kokousväen toivuttua yllättävästä vierailusta ja ukaasista kokouksessa painotettiin, että päätösvalta kielisuunnittelusta ja päätöksistä on kunnissa ja kouluissa, mutta myös kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli kielen valintojen edistämiseksi. Kokous korosti kielivalikoimaan laajaa pohjaa ja ns. harvinaisten kielten yhteistyötä. Kielivalinnoissa harvinaisiin kieliin luetaan venäjän lisäksi mm. saksa ja Keisarinnan hovin kieli ranska.
Kokous esittää Seuran hallitukselle edistettäväksi nuoriso- ja koululaisryhmien maksuttomia viisumeita Venäjälle eli vastaavasti kuten jo Suomi on jo vuosia myöntänyt venäläisnuorisoryhmille maksuttomat viisumit. Suomen konsulaatit myöntävät mm. koulujen yhteistyöhön liittyen maksuttomat viisumit alle18-vuotiaille koululaisryhmille.
Piirijärjestön toiminnallisena painopisteenä on kuluvana vuonna panostus kulttuurivaihtoon. Vuoden aikana järjestetään Pohjois-Suomen osastoissa useita kymmeniä kulttuuritilaisuuksia ja tapahtumia. Toiminnassa hyödynnetään piirin ja osastojen hyvää Venäjän lähialueyhteistyöverkostoa mm. tuottamalla erilaisia taiteilijavieraita kiertueelle Pohjois-Suomeen. Syksyllä ,17.-19. syyskuuta, järjestetään Kajaanissa VII suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi. Kulttuurivuoden päätteeksi saapuu Suomeen kiertueelle Komin ooppera- ja balettiteatteri esittäen oopperan Katumus, joka kertoo tsaari Boris Godunovin kohtalosta. Komin ooppera esiintyy Oulun Tuomiokirkossa 15. marraskuuta, Rovaniemellä 16 marraskuuta, Kuusamotalossa 17 marraskuuta ja Kajaanin Kaukametsän salissa 18 marraskuuta.
Pohjois-Suomen piirijärjestöllä on kaksi merkittävää Suomen ulkoministeriön rahoittamaa lähialuehanketta.
Anneli Kiiskinen jatkaa puheenjohtajanaLehtori Anneli Kiiskinen Oulusta jatkaa piirijärjestön puheenjohtajana. Varapuheenjohtajaksi valittiin kunnallisneuvos Aarno v. Bell Kajaanista ja terveydenhoitaja Pirkko Ihalempiä Sodankylästä. Piirihallitukseen valittiin Arja Nevanperä Ylivieskasta, Tarja Ahonen Rovaniemeltä Marja Nybacka Oulusta, Eeva Mulari Ristijärveltä, Eila Heikkinen Kemistä, Seppo Alatalo, Yli-Iistä, Arto Kouri Kiimingistä, Reino Vaattovaara Kolarista ja Mikko Leskelä Kemijärveltä. Kokous valitsi myös viisi piirijärjestön edustajaa Suomi-Venäjä-Seuran valtuustoon ja heille varahenkilöt. Valituksi tulivat Riitta Aikio (saamelaisten edustaja) Utsjoelta, Mauno Palo Keminmaasta, Liisa Kuntsi Rovaniemeltä, Maila Liisa Seppänen Suomussalmelta ja Anneli Kiiskinen Oulusta. (mu)
Iin osastolle myönnettiin keskusjärjestön hallituksen päätöksellä vuoden 2005 Ladna-palkinto. Palkinto myönnetään vuosittain jollekin seuran osastolle ansiokkaasta toiminnasta. Iin osasto sai vapaaehtoistoiminnan uurastuksestaan mm. projekti Karjalaan ja sen myötä monipuolisesta kulttuurivaihdon edistämisestä sekä kansalaistoiminnan kehittämisestä 1000 euron tunnustuksen ja kunniakirjan. Ladna-palkinnon luovuttivat osastolle keskusjärjestön hallituksen jäsenet Aarno von Bell ja Anneli Korhonen. Palkinto otettiin suurella mielihyvällä vastaan osaston puheenjohtajan Erkki Isosompin johdolla paikalle saapuneen johtokunnan voimin.
Maaliskuun kahdeskymmenes päivä vuonna 1980 oli synkkä päivä Suomessa ja erityisesti Kainuussa. Kostamukseen matkalla ollut suomalainen linja-auto törmäsi lähellä Kostamuksen kaupunkia venäläiseen soralastissa olleeseen kuorma-autoon. Kuorma-auto oli pysäköitynä tien reunaan. Törmäyksen seuraukset olivat traagiset. Kuorma-auton lava repäisi linja-auton oikean kyljen auki. Linja-autossa oli matkustajina kainuulaisia Kostamuksen rakentajia.. Kahdeksan ihmistä menehtyi välittömästi ja kaksi myöhemmin sairaalassa. Loukkaantuneita oli 33.
Tapahtuman 25- vuotispäivän muistoksi alettiin suunnitella vuonna 2002 muistomerkkiä. Työryhmän puheenjohtajaksi valittiin Kostia Järviaho ja jäseniksi Aarno von Bell, Paavo Heikkinen, Johannes Karppinen, Matti Ukkola ja muistomerkin pystyttämisestä kainuulaisten aloitteen tehnyt Osmo Polvinen. Muistomerkkihanke oli vuoroin vastatuulessa ja myötätuulessa. Lopulta monien myötä- ja vastoinkäymisien jälkeen 20.3.2006 muistomerkki vihittiin ja luovutettiin Kostamuksen kaupungin hoitoon. Paikalla pidettiin hieno muistotilaisuus, jossa muisteltiin tuota traagista onnettomuutta ja sen uhreja. Paikalla oli runsaasti hankkeessa mukana olleiden tahojen edustajia, kainuulaista ystävyysseuraväkeä ja kostamuslaisia sekä onnettomuudessa menehtyneiden omaisia. Muistomerkin rakentamista tukivat Kainuun maakunta-kuntayhtymä, Kuhmon kaupunki, Suomussalmen kunta, Rakennusliiton Kainuun aluejärjestö, Suomi-Venäjä-Seuran Pohjois-Suomen piiri, Kainuun ystävyysseurasäätiö sekä Venäjän puolella Kostamuksen kaupunki, Kostamukisen Suomen ystävät ja Karjalan Tasavallan Suomen ystävät. Tilaisuuden päätteeksi Kostamuksen kaupunki tarjosi vieraille lounaan. Muistomerkin vihkimisen huomioivat omassa uutisoinnissaan Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan tiedotusvälineet.
teksti ja kuva: Tommi Ruuskanen
Venäjän keskiluokka vaurastuu kohisten. Ruplan arvo on nousussa. Vuotuinen kasvuennuste on Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuspäällikkö, tohtori Pekka Sutelan mukaan Venäjällä parikymmentä prosenttia, kun muualla Euroopassa parhaimmillaan ylletään yhden tai korkeintaan kahden prosentin kasvuennusteisiin. Tulevaisuudessa Suomella olisi tarjottavana hyvää asiantuntemusta Venäjälle EU -asioiden hoitajana ja valittajana.
Suomi-Venäjä-Seuran Pohjois-Suomen piirin Venäjäviikot huipentuivat lauantaina 23. huhtikuuta Venäjän kaupan ja talousyhteistyön seminaariin ja illalla Ylivieskan kaupungin vastaanotolle, jota isännöivät kaupunginjohtaja Asko Ojamäki ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, päätoimittaja Jouko Hannula.
- Venäläinen tuntee Suomen Nokian kännyköistä ja suomalainen Venäjän energiaraaka-aineista arvioi Venäjän Suomen suurlähetystön lähetystösihteeri Jelena Burnajeva puheenvuorossaan kansalaisten tuntemuksia puolin ja toisin.
Hän lisäsi, että vuosittain venäläinen matkailija jättää Suomeen matkailutuloa 300-400 miljoonaa euroa, joka on yhtä paljon kuin Suomi nettomaksaa Euroopan unionille.
Ylivieskan kaupunginjohtaja Asko Ojamäki oli kiinnostunut ajankohtaisen maakaapelihankkeen toteutumisen mahdollisista vaikutuksista sähkön hintaan.
- Voi älkää kysykö minulta kaapelihankkeesta, näen jo siitä unta, nauratti lähetystösihteeri Burnajeva yleisöä. Hän muistutti, että kysymyksessä on tavallinen kaupallinen hanke, joka on hankkeessa mukana olevien tahojen välinen asia.
Tohtori Pekka Sutela oli juuri palannut Odessasta. Hän vakuutti, että Venäjän keskiluokan ostovoima kasvaa kohisten muuallakin kuin Moskovassa ja Pietarissa. Esimerkkinä hän mainitsi, että keskiverto venäläinen voi hankkia vuosittain uuden kännykän, tehdä kylpyhuoneremontin ja hankkia vielä loma-asuntoon uudet ikkunat. Venäjän ruplan kurssi on nousussa ja maa on erinomainen sijoituskohde.
Koneet on, paikka puuttuuTiivi-konsernin toimitusjohtaja Eero Niskasella on parinkymmenen vuoden kokemus yrittäjyydestä Venäjällä. Parhaat markkinat Tiivi-tuotteella on Siperiassa, mihin tuotetaan helppohoitoisia, sään kestäviä ja korkealaatuisia alumiiniprofiloituja ikkunoita. Tiivillä on valmiina Suomessa koneet uutta tehdasta varten Venäjälle, kunhan tontti löytyy.
Sitran Venäjä-ohjelman ohjelmajohtaja Maaret Heiskari kertoi puolestaan, että Pietariin on nousemassa suomalaisten yritysten teollisuuskylähanke, jossa on mukana parikymmentä suomalaista pk-yritystä. Tonttitarve on yhteensä 100 hehtaaria. Lisäksi haetaan kiinteistöjä väliaikaista tuotannon sijoitusta varten yhteispinta-alaltaan noin 50.000 neliöä.
JOHANNA HIETALA
Kuvatekstit:
1.Ylivieskan kaupunginjohtaja Asko Ojamäki ja kauppakamarin asiamies, kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja päätoimittaja Jouko Hannula vastaanottavat SVS:n viirin toiminnanjohtaja Matti Ukkolalta ja piirijärjestön puheenjohtaja Anneli Kiiskiseltä.
2. Talousseminaarissa Tiivi -konsernin hallituksen puheenjohtaja Eero Niskanen ja Aimo Kortteen Konepaja Oy:n toimitusjohtaja Aimo Korte saivat tilaisuuden keskustella lähetystösihteeri Jelena Burnajevan kanssa.
3. Ylivieskan osaston hallituksen tehokolmikko varapuheenjohtaja Veikko Isokoski, puheenjohtaja Arja Nevanperä ja hallituksen jäsen Irina Smirnova sekä Kortteen Konepajan toimitusjohtaja Aimo Korte.