Suomi-Venäjä-Seuran 60-vuotisjuhla 16.10.2004 klo 15, Kulttuuritalo
Heikki Talvitie
Suurlähettiläs,
Suomi-Venäjä-Seuran puheenjohtaja:

Arvoisa Tasavallan Presidentti,
herra Eduskunnan puhemies ja rouva Paavo Lipponen,
herra Venäjän Duuman puhemies Boris Gryzlov,
herra suurlähettiläs Vladimir Grinin,

Sydämellisesti tervetuloa Suomi-Venäjä-Seuran 60-vuotisjuhlaan!

Tasan kuusikymmentä vuotta sitten Suomen ja Neuvostoliiton välille yritettiin luoda kaikinpuolisia suhteita kahden sodan jälkeen. Marsalkka Mannerheim oli avainasemassa kun Suomi irrotettiin sodasta. Hänen auktoriteettiaan tarvittiin, jotta usko tulevaisuuteen säilyisi vaikeissa ja epävarmoissa oloissa. Suhteiden uudelleen pystyttäminen Suomen ja Neuvostoliiton välille jäi kuitenkin Juho Kusti Paasikiven tehtäväksi. Hänen kasvavan auktoriteettinsa suojissa suomalaiset opettelivat tulemaan toimeen neuvostoliittolaisten kanssa. Hänen ansiotaan on myös se, että valtioiden väliset suhteet tulivat määrääviksi. Paasikivi ymmärsi kuitenkin jo varhain sen, että myös kansalaisen tasolla tuli löytää toimiva yhteistyömalli. Kaksi yhteiskuntajärjestelmiltään erilaista maata joutuivat uuden tehtävän eteen. Löydettiin ystävyysjärjestömalli, jossa politiikan osuus oli huomattava. Suomessa perustettuun Suomi-Neuvostoliitto-Seuraan tuli edustus kaikista poliittisista ryhmittymistä. Itse käytännön toiminnassa SKDL:n osuus tuli dominoivaksi.

Suomi-Neuvostoliitto-Seura täytti tehtävän, joka sille oli annettu. Sen avulla voitiin rakentaa luottamusta maiden välille ja kasvattaa rajoittuneissakin oloissa kansalaisten välistä kanssakäymistä. Seuran osuus neuvostoliittolaisen kulttuurin maahantuojana oli huomattava ja kun yhteiskuntajärjestelmiltään erilaisten maiden rinnakkaiselo tuli muotiin, niin kasvoi seuran merkitys keskinäissuhteissa entisestään.

Kun Venäjän federaatio peri Neuvostoliiton jäämistön v. 1992 alussa syntyi Suomeen Suomi-Venäjä-Seura. Suomi-Venäjä-Seuralla on nykyisin 16.000 jäsentä ja se on siis edelleen suuri kansalaisjärjestö. Jäsenistöstä noin kolme neljäsosaa on liittynyt Venäjä-Seuraan. Seuralla ei enää ole vain yhtä ainoata partneria Venäjällä, vaan haemme yhteistyön edellytyksiä laajasti niin Federaation keskuksesta kuin alueiltakin. Suomessa seuralla ei ole mitään monopolia Venäjä-suhteissa. Olemme yksi toimija muiden mukana ja olemme rakentaneet toimivat yhteistyösuhteet muihin Venäjä-asioiden parissa toimiviin kansalaisjärjestöihin. Tarjoamme osaamistamme myös muiden käyttöön. Arvostamme järjestömme piirissä poliittista kokemusta. Kaikki vakaumukset ovat piiriimme tervetulleita. Mutta meriitit hankitaan järjestötyöllä.

Suomi ja Venäjä ovat naapureita. Pyrimme myötävaikuttamaan siihen, että asiat naapurusten kesken voitaisiin hoitaa myönteisessä hengessä. Siitä 60-vuotisjuhliemme tunnus: hyvä naapuruus. Seura pyrkii tutustuttamaan jäseniään ja muita Venäjästä kiinnostuneita venäläiseen kulttuuriin ja venäläisten elämänmenoon, joka on voimakkaan muutoksen kohteena. Seura ei ole painostusryhmä Suomessa eikä suhteessa Venäjään. On selvää, että kansalaisjärjestöjen perimmäisenä intressinä on poistaa niitä esteitä, joita kansalaisten kanssakäymisen tiellä on. Mielestämme tällä saralla riittää töitä niin Suomessa kuin Venäjällä.

Suomi liittyi vuonna 1995 Euroopan Unioniin. Unionilla on kasvavassa määrin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Lisäksi se huolehtii jo jäsenmaidensa kauppapolitiikasta. Mennet vuoden ovat opettaneet, että Unionilla on Venäjä-suhteissa oma roolinsa. Rajan yli tapahtuva kanssakäyminen eli ns. kahden väliset suhteet ovat kuitenkin luonnollinen osa naapurusten välistä yhteiseloa eikä hyvää naapuruutta voida ajatella ilman suomalaisten ja venäläisten keskinäistä vuorovaikutusta. Suomi-Venäjä-Seura on ottanut ohjelmaansa Venäjä-asioita hoitavien järjestöjen yhteistyön edistämisen Euroopan Unionin piirissä, mutta luonnollisesti tärkein työsarkamme on Venäjä.

Suomi-Venäjä-Seura hoitaa useiden ministeriöiden toimesta kansalaisjärjestönä erilaisia projekteja, joista voisi mainita esim. Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin sekä Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongresseihin ja yhteistyöhön liittyvät järjestelytehtävät. Seuraan luotetaan hyvänä Venäjä-suhteiden osaajana. Resurssimme eivät ole suuret mutta laatu korvaa määrän. Nykyisillä resursseilla tätä toimintapiiriä ei voida enää laajentaa.

Arvoisat vieraat, vielä kerran tervetuloa 60-vuotisjuhliimme. Viihdytään yhdessä ja lähdetään siitä, että tulee aika, jolloin suomalaiset ja venäläiset voivat seurustella keskenään ilman ennakkoluuloja ja menneen ajan painolastia. Olkoon tämä Kulttuuritalon täysi juhlasali osoituksena meidän suomalaisten arvostuksesta hyviä naapurisuhteita kohtaan Venäjän kanssa.