Olen iloinen saadessani osallistua Suomi Päiville Tatarstanissa. Päivät järjestetään Kazanin kaupungin perustamisen 1000-vuotisjuhliin liittyen ja Sabantui-juhlan aikaan. Tunnemme Suomessa hyvin Kazanin kaupungin merkityksen ja vaikutuksen keskinäisiin suhteisiimme. Meillä on ollut kanssanne kiinteää yhteistyötä ja yhteyksiä 1800-luvulta lähtien. Niin taloudelliset, kaupalliset kuin kulttuurilliset suhteemme ovat kehittyneet viime vuosina myönteisesti. Yhteistyötämme on edistänyt Suomessa vaikuttava omista kulttuuriperinteistään kiinni pitävä tataariyhteisö. Se on antanut tärkeän panoksensa Suomen ja Tatarstanin välisten kulttuuri- ja kauppasuhteiden kehitykselle. Olemme tästä Suomessa hyvin ylpeitä.
"SEZGÄ FINLANDISÄDÄN DZYLY SÄLÄMNÄR TAPSHHYRAM HÄM KAZAN SHÄHÄREN ING JAHSHY TELÄKLÄR BELÄN KOTLIM."
(Tuon Teille Suomesta lämpimät terveiset ja haluan esittää Kazanin kaupungille parhaimmat onnentoivotukset.)
Tiedän, että Tatarstanin tasavallassa on monia vahvoja ja menestyksellisiä elinkeinoelämän aloja ja että alue käy aktiivisesti ulkomaankauppaa. Tatarstanin tasavalta on yksi teollisen, taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen johtotähtiä Venäjän alueiden joukossa. Suomen ja Tatarstanin välinen kauppavaihto on viime vuosina kehittynyt myönteisesti, samoin kuin Suomen ja Venäjän. Naapureina maamme ovat luonnollisia kauppakumppaneita.
Vuonna 2004 Venäjä oli Suomen kolmanneksi suurin vientimaa ja toiseksi suurin tuontimaa. Suomen tullin tilastojen mukaan Suomen vienti Venäjälle kasvoi 25 % ja sen arvo oli 4,4 mrd. euroa. Tuonti Venäjältä Suomeen kasvoi 5,3 mrd. euroon eli 22 % edellisvuodesta. Kuluvana vuonna kaupan kasvusuuntaus on jatkunut vahvana, sillä Venäjä nousi alkuvuonna jo Suomen suurimmaksi tuontimaaksi. Tammi-helmikuussa 2005 Suomen vienti Venäjälle kasvoi peräti 41 % ja tuonti Venäjältä 27 %. Jos tämä kasvuvauhti jatkuu kuten asiantuntijat uskovat, Venäjästä tulee lähivuosina Suomen suurin kauppakumppani. Suomen tuonnista Venäjältä noin 60 % on energiaa, puuta ja muita raaka-aineita. Viennistämme pääosan muodostavat pitkälle jalostetut teollisuustuotteet ja korkea teknologian tuotteet.
Pienestä koostaan huolimatta Suomi on myös Venäjälle tärkeä kauppakumppani. Vuonna 2004 Suomi oli Venäjän 10. suurin ulkomaankauppakumppani, ja EU-maiden joukossa olimme 4. sijalla Saksan, Italian ja Hollannin jälkeen. Suomi on sijaintinsa ansiosta myös tärkeä logistiikkakeskus ja rajaportti Venäjän markkinoille pyrittäessä. Suomeen tuodaan Venäjältä monia raaka-aineita, joita jalostetaan edelleen ja viedään öljytuotteina, paperina ja metalleina maailmanmarkkinoille.
Suomen ja Venäjän välisen kaupan myönteinen kehitys on seurausta Venäjän talouden viime vuosien voimakkaasta kasvusta. Venäjän bruttokansantuote kasvoi vuonna 2004 noin 7 %. Myös tulevien vuosien talouskasvun ennustetaan olevan perinteisten teollisuusmaiden talouskasvua nopeampaa, vaikka sen odotetaan hidastuvan jonkin verran viime vuosista. Venäjän talouskasvu nojaa kuitenkin pääasiassa öljyn ja muiden raaka-aineiden korkeaan hintaan maailmanmarkkinoilla. Pitkällä aikavälillä Venäjän viennin ja kokonaistalouden rakenne tarvitsevat monipuolistamista ja uudistamista.
Venäjän talous on integroitumassa Euroopan ja muun maailman talouteen entistä tiiviimmin, mikä lisää maan markkinoiden kiinnostavuutta suomalaisten ja ulkomaisten yritysten silmissä. EU on Venäjän suurin kauppakumppani, sillä noin puolet Venäjän ulkomaankaupasta käydään laajentuneen EU:n kanssa. EU:n ja Venäjän välinen yhteistyö tiivistyi entisestään Moskovassa 10. toukokuuta pidetyssä huippukokouksessa, jossa sovittiin ns. 4 yhteisen alueen tiekartasta. Yksi niistä on yhteinen talousalue, jonka puitteissa pyritään luomaan avoimet ja yhdentyneet markkinat EU:n ja Venäjän välille. Tavoitteena on purkaa kaupan ja investointien esteitä sekä edistää kilpailua ja uudistuksia. Suomi pyrkii vuoden 2006 EU:n puheenjohtajuuskaudellaan edistämään EU:n ja Venäjän yhteistyön syventymistä.
EU:n ja Venäjän taloudellisten ja kaupallisten suhteiden lähentyminen sekä Venäjän tuleva WTO-jäsenyys parantavat Suomen ja Venäjän välisiä kauppasuhteita ja lisäävät Venäjän merkitystä Suomen elinkeinoelämälle. WTO-jäsenyys lisää Venäjän kaupan ja teollisuuden läpinäkyvyyttä ja tuo Venäjän osaksi maailmanlaajuista kaupparegiimiä.
Venäjä on Suomelle mielenkiintoinen kohde kaupan lisäksi myös investointien kannalta. Strategiselle investoijalle Venäjä tarjoaa monia mahdollisuuksia. Sekä kansainväliset ja suomalaiset asiantuntijat että yritykset pitävät Venäjää yhtenä kannattavimmista investointikohteista Kiinan ja Brasilia ohella. Venäjän suuret kuluttaja- ja investointituotteiden markkinat, rikkaat luonnonvarat, talouskasvu ja uudistukset sekä teollisuuden modernisoiminen tekevät siitä potentiaalisen markkina-alueen suomalaisille yrityksille.
Suomalais-venäläisen tutkijaryhmän arvion mukaan Venäjän talouskasvu on noin 6 % vuodessa, mikäli talouden investointiaste pysyy yli 20 prosentin. Tällä hetkellä Venäjän talouden investointiaste on kuitenkin riittämätön talouden kestävän kehityksen kannalta. Ulkomaiset sijoitukset ovat Venäjälle tärkeitä maan oman talouskehityksen ja kasvun kannalta. Vuoden 2005 alussa suorien ulkomaisten sijoitusten kanta Venäjälle oli noin 30 mrd. euroa. Eniten investointeja Venäjälle tehdään Kyprokselta, Hollannista, USA:sta ja Iso-Britanniasta. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä suoria ulkomaisia investointeja tehtiin Venäjälle Rosstatin tilastojen mukaan peräti 30 % enemmän kuin vuosi aiemmin. Suomalaisten yritysten Venäjälle tekemien investointien määräksi arvioidaan reilut 2 mrd. euroa. Suomalaisten investoinnit ovat kohdistuneet erityisesti telekommunikaatio-, metsä-, puunjalostus, energia- sekä pankkisektoreille.
Suurten investointien konkretisoituminen riippuu investointi-ilmapiiristä, jossa edelleen riittää parantamisen varaa. Viime vuosien myönteisestä kehityksestä huolimatta on muistettava, että kansainvälisesti katsottuna ulkomaiset investoinnit Venäjälle ovat edelleen pieniä ja riskit koetaan suuriksi. Ulkomaiset investoinnit myös vaihtelevat huomattavasti Venäjän sisällä. Investointien alueelliseen kohdentumiseen vaikuttaa talouden ja teollisuuden kehityksen lisäksi ennen kaikkea alueen lainsäädännölliset ja poliittiset investointiriskit, perusinfrastruktuuri sekä työvoiman tarjonta. Ulkomaiset yritykset tarvitsevat vakaita oloja, tasapuolista kohtelua ja yritystoimintaa tukevaa infrastruktuuria.
Suomen ja Venäjän välisissä taloudellisissa ja kaupallisissa suhteissa investointien ja innovaatioiden rooli tulee yhä tärkeämmäksi. Venäjän tieteen osaaminen on maailman huippua, ja Suomi pystyy tarjoamaan monessa suhteessa maailman parhaimpiin kuuluvan innovaatioympäristön. Potentiaalinen yhteistyömuoto investointien, korkean teknologian ja innovaatioiden saralla ovat esi-merkiksi teknologiakeskukset ja yrityshautomot, joissa yhdistyisi maidemme yrityksien ja julkisten innovaatiotoimijoiden osaaminen. Yhdessä toimien ja tehokkaalla verkottumisella yrityksemme ja tutkimusyhteistyömme voivat toimia entistä tehokkaammin ja kilpailukykyisemmin.
Suomen ja Venäjän välistä investointi- ja innovaatioyhteistyötä sekä korkean teknologian tutkimus- ja tuotekehitystä voidaan toteuttaa niin metsäsektorilla, infrastruktuurin kehittämisen ja energiansäästön saralla kuin suomalaisten ja venäläisten yritysten verkottumisena ja tuotannollisena alihankintayhteistyönä. Suomen elinkeinoelämällä on paljon tarjottavaa kansainvälistymisen haasteet ja riskit kohtaamassa olevalle Venäjälle.
Suomen ja Tatarstanin tasavallan väliselle yhteistyölle Venäjän kansainvälistyminen sekä Suomen ja Venäjän välisten suhteiden lähentyminen ovat myönteinen asia. Suomen kauppa- ja teollisuusministeriöllä ja Tatarstanin tasavallalla on ollut viiden vuoden ajan kiinteää yhteistyötä kauppa- ja taloussuhteiden kehittämiseksi. Tämä liittyy osana Suomen ja Venäjän alueiden väliseen yhteistyöhön. Sen tavoitteena on yritystason käytännön yhteistyön edistäminen, mitä varten on perustettu molemmista osapuolista koostuva yhteistyöryhmä.
Suomen ja Tatarstanin tasavallan välisen yhteistyöryhmän ensimmäinen kokous oli viisi vuotta sitten täällä Kazanissa. Silloin täällä järjestettiin Finnish Business Days-tapahtuma, jossa suomalaiset yritykset esittäytyivät. Näiden päivien aikana järjestetään Kazanissa 5-vuotisjuhlakokous. Keskeisiä yhteistyöalojamme ovat suomalaisen teknologian hyödyntäminen sellu- ja paperiteollisuudessa, kemian- ja petrokemianteollisuudessa, elintarviketeollisuudessa sekä rakennusalalla ja energiasäästössä. Yhteistyötä on tehty myös kulttuurin ja matkailun aloilla.
Suomi on perinteisesti ollut yksi Tatarstanin tasavallan tärkeimpiä kauppakumppaneita. Kauppavaihtomme on kasvanut merkittävästi viiden yhteistyövuotemme aikana. Tatarstanin aluehallinnon tietojen mukaan maamme oli viime vuonna 4. sijalla Alankomaiden, Ukrainan ja Turkin jälkeen. Vuonna 2003 Suomen ja Tatarstanin tasavallan välinen kauppavaihto oli 308, 2 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria ja viime vuonna sen arvo kasvoi 441,1 miljoonaan dollariin. Tatarstanin vienti Suomeen oli vuonna 2004 noin 437,8 mil-joonaa dollaria. Valtaosa viennistä on petrokemianteollisuuden tuotteita, öljyä ja kaasua sekä puuta. Tuonti Suomesta on vientiin verrattuna varsin vaatimatonta: vuonna 2004 vain 3,2 miljoonaa dollaria. Meidän on siis syytä ponnistella vientimme lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi.
Se, että olemme kokoontuneet tänne, on merkki niistä hyvistä kaupallis-taloudellisista ja kulttuurillisista suhteista, jotka Suomen ja Tatarstanin tasavallan välillä vallitsevat. Yhteistyömme on ollut menestyksekästä ja sitä tulee kasvattaa ja syventää entisestään. Menestys ei kuitenkaan jatku itsestään vaan yhteistyömme kehittämiseksi tarvitaan yrityksien ja viranomaisten tiivistä kanssakäymistä ja jatkuvia ponnisteluja. Suomi-päivät Tatarstanissa ja niitä ympäröivät arvokkaat juhlat antavat erinomaisen pohjan yhteistyömme kehittämiselle.
haluan onnitella Tatarstanin tasavaltaa ja Kazanin kaupunkia näiden merkittävien juhlallisuuksien johdosta ja kiittää tasavaltaa mahdollisuudesta ottaa niihin osaa. Uskon, että Suomi-päivät Tatarstanissa syventävät taloudellista, kaupallista ja kulttuurista yhteistyötämme entisestään. Toivotan menestystä yhteistyöryhmän työlle sekä Suomen ja Tatarstanin väliselle kaupalle ja kulttuurisuhteille. Olen varma, että kun yhteistyöryhmä pitää 10-vuotiskokoustaan, on saavutettu merkittäviä tuloksia niin kaupan, alihankintojen kuin investointienkin osalta. Tämä on yhteinen tavoitteemme.
SEZGÄ ZUR RÄHMÄT
("Teille paljon kiitoksia")