Kolmas Itämeren maiden kansalaisjärjestöfoorumi pidettiin Turussa, Suomessa 8.-11.5.2003. Foorumin suojelijana toimi Tasavallan Presidentti Tarja Halonen ja se muodosti yhden Suomen Itämeren valtioiden neuvoston (CBSS) puheenjohtajuuskauden kohokohdista. Foorumin pääteema oli "Pohjoinen ulottuvuus - inhimillinen ulottuvuus? Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen Itämeren alueella."
Turun foorumi kokosi yhteen yli 400 kansalaisjärjestöjen ja muiden kansalaisyhteiskuntaa edustavien organisaatioiden edustajaa kaikista Itämeri-yhteistyöhön osallistuvista maista ja lähialueilta. Myös suuri määrä viranomaistahojen - sekä hallitustenvälisten että kansallisten, alueellisten ja paikallisten - edustajia myötävaikutti foorumin onnistumiseen.
Foorumi oli monialainen ja kokosi yhteen kansalaisjärjestöjen edustajia eri aloilta, mukaan lukien ympäristökysymykset, naisten oikeudet, ihmisoikeudet, erilaiset sosiaali- ja terveyskysymykset, kulttuurin ja nuorison, sekä ammattiliitot ja kansalliset kattojärjestöt. Sekä foorumiin osallistuneiden järjestöjen maantieteellinen laajuus että niiden monipuolisuus antoivat oman sävynsä foorumin työskentelyyn.
Kansainvälinen valmistelutoimikunta, johon kuului edustajia kunkin Itämeren maan kansallisesta kontaktijärjestöstä, suunnitteli Turun foorumin. Koordinointivastuu oli Suomen järjestelykomitealla, joka koostui laajasta joukosta isäntämaan kansalaisjärjestöjä.
Turun foorumi on suoraa jatkoa prosessille, joka alkoi Kööpenhaminan kansalaisjärjestöaloitteen pohjalta ja johti Kööpenhaminan kansalaisjärjestökonferenssin järjestämiseen 24.-25.3.2001. Kööpenhaminan jälkeen järjestettiin I Itämeren maiden kansalaisjärjestöfoorumi 28.-29.5. 2001 Lyypekissä Saksan CBSS-puheenjohtajuuskauden aikana. Lyypekin foorumi ei toiminut ainoastaan kansalaisjärjestöjen tapaamispaikkana, vaan tarjosi myös mahdollisuuden vuoropuheluun Itämeren alueen kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten välillä.
II Itämeren maiden kansalaisjärjestöjen foorumi pidettiin Pietarissa 19.-20.2002 suorana jatkona edellisille foorumeille. Osallistuneet kansalaisjärjestöt vahvistivat aikomuksensa järjestää Itämeren maiden kansalaisjärjestöjen foorumin vuosittain, vuorottelevan CBSS-puheenjohtajuuden tukemana.
III Itämeren maiden kansalaisjärjestöjen foorumi Turussa oli tapaamispaikka Itämerta ympäröivien maiden kansalaisjärjestöille. Se tarjosi foorumin yhteiskunnan eri aloilla toimivien kansalaisjärjestöjen edustajille keskusteluun heidän työnsä sisällöstä sekä yhteisten päämäärien ja visioiden kehittämiseen. Foorumin tavoite oli Itämeren alueen kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen tarjoamalla kansalaisjärjestöille mahdollisuuden tapaamiseen ja uusien verkostojen kehittämiseen. Tämä vuosittaisten foorumien muodostama prosessi tuo jatkuvuutta alueen kansalaisjärjestöjen välisiin kontakteihin ja auttaa luomaan perustan yhteisille arvoille ja yhteiselle kielelle vuoropuhelua ja toimintaa varten.
Tämän lisäksi foorumi toimi myöskin hyödyllisenä keskusteluareenana kansalaisyhteiskuntaa edustavien järjestöjen ja erilaisten viranomaistahojen vuoropuhelulle. Uskomme, että avoimen keskustelun avulla voimme saavuttaa yhteisymmärryksen kansalaisjärjestöjen roolista nykypäivän yhteiskunnassa ja rakentaa yhteistyötä, joka on hyödyllistä koko yhteiskunnalle.
Itämeren alueen yhteistyön merkitys on kasvamassa laajentuvassa Euroopan Unionissa. On olennaisen tärkeää, että Euroopan Unionin laajentumisprosessi ei muodosta uusia esteitä, vaan lisää alueen maiden välistä yhteistyötä. Keskeistä on, että Venäjää ei tämän prosessin myötä eristetä ja jätetä eurooppalaisen tilan ulkopuolelle vaan että se kytketään aktiivisesti mukaan kansainvälisiin ja alueellisiin yhteistyöohjelmiin sekä hallitusten että kansalaisjärjestöjen tasolla. Itämeren alueellisen yhteistyön hengessä painotamme lukuisten koko alueen kattavien yhteisten projektien kehittämisen merkitystä. Tällainen toiminta on olennaista hengen ja merkityksen antamiseksi foorumimme tunnuslauseelle "Pohjoinen ulottuvuus - inhimillinen ulottuvuus."
Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen on olennainen ja tärkeä osa laajentumisprosessia. Vahvat ja riippumattomat kansalaisyhteiskuntaa edustavat järjestöt ovat korvaamaton eurooppalaisten yhteiskuntien perusedellytys, tänään ja huomenna. Ne mahdollistavat kansalaisten osallistumisen, tarjoavat hyödyllisiä palveluja, mutta toimivat myös tarvittaessa viranomaistahojen kriittisinä vahtikoirina. Ilman elävää kansalaisyhteiskuntaa demokratia ei voi toimia kunnolla.
Foorumi painottaa myös, että on välttämätöntä sisällyttää kansalaisyhteiskunta Pohjoista ulottuvuutta koskeviin keskusteluihin ja tarpeellista tähdentää sen inhimillistä ulottuvuutta. Edelleen foorumi tähdentää kansalaisjärjestöjen merkitystä prosessissa, joka edistää ja tukee rauhaa, turvallisuutta ja kestävää kehitystä, ihmisoikeuksia ja kaikkia inhimilliseen turvallisuuteen kuuluvia asioita.
Foorumi painottaa CBSS:n demokraattisesta kehityksestä vastaavan komissaarin työn suurta merkitystä demokratian ja ihmisoikeuksien lisäämisessä alueella. Foorumi kutsuu vahvistamaan ja edelleen kehittämään toimintaa näillä tärkeillä aloilla ja pyytää CBSS:ää ottamaan tähän työhön mukaan myös Itämeren maiden kansalaisjärjestöjen verkoston ja muita kansalaisyhteiskuntaa edustavia järjestöjä.
Itämeren alueen kansalaisjärjestöyhteisö on hyvin moninainen ajattelutavoiltaan. Kansalaisjärjestöt ovat aktiivisia lukuisilla toiminta-aloilla; ne eroavat kooltaan, voimavaroiltaan, suuntautumiseltaan ja päämääriltään. Tilanne eroaa lisäksi eri maissa suuresti toisistaan ja vaikuttaa kansalaisyhteiskuntaa edustavien järjestöjen toimintaympäristöön.
Itämeren maiden kansalaisjärjestöfoorumeihin osallistuvat kansalaisyhteiskuntaa edustavat järjestöt jakavat kuitenkin yhteiset arvot, joille ne perustavat verkostonsa ja yhteistyönsä. Me toimimme edistääksemme rauhaa, turvallisuutta, demokratiaa, ihmisoikeuksia ja kestävää kehitystä alueella ja sen ulkopuolella, kehitämme kansainvälistä yhteistyötä alueen kaikkien kansojen hyödyksi ja toimimme Itämeren - meitä yhdistävän yhteisen voimavaran - suojelemisen puolesta.
Lisäksi me kaikki haluamme edistää oikeusvaltiota ja demokratiaa sekä sosiaalista yhtenäisyyttä, suvaitsevaisuutta ja moniarvoisuutta sekä ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä yhteiskunnissamme. Ihmisoikeudet - kansalais- ja poliittiset sekä sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet - mukaan lukien vähemmistöjen oikeudet ja sukupuolten välinen tasa-arvo, ovat kaikki demokraattisen yhteiskunnan elintärkeitä perusedellytyksiä. Niitä tulee edistää, kunnioittaa ja suojella kaikilla tasoilla.
Me, foorumin osanottajat, tähdennämme, että kansalaisyhteiskuntaa edustavien järjestöjen yleinen vahvistaminen sekä suotuisien olosuhteiden luominen niiden toiminnalle, kuten yksinkertaiset rekisteröintimenettelyt ja sellaisen verotusjärjestelmän luominen, joka huomioi niiden toiminnan ei-kaupallisen luonteen ja mahdollistaa lahjoitusvarojen käytön, viranomaistahojen puuttumattomuus niiden toimintaan, julkisen päätöksenteon läpinäkyvyys ja pääsy julkisille tiedonlähteille, ovat kaikki tavoitteita, jotka yhdistävät meitä. Nämä olosuhteet ovat edellytyksiä demokraattiselle yhteiskunnalle ja niiden tulisi olla hallitustemme laissa ja käytännössä takaamat. Kansalaisjärjestöt pitävät vahvaa kansalaisyhteiskuntaa demokratian elintärkeänä ulottuvuutena ja takaajana. Järjestöt eivät ole eikä niitä tulisi pitää vaaleilla valittujen demokraattisten rakenteiden kilpailijoina.
Foorumin työ jakautui neljään temaattiseen ryhmään:
Ympäristökysymyksiä koskien foorumi kehottaa CBSS:n hallituksia
Foorumin osanottajat kehottavat CBSS:n pääministereitä vahvistamaan Baltic 21 -prosessia asettamalla aikataulun, budjettiluonnokset ja tavoitearvot valituille indikaattoreille sovittujen toimialakohtaisten ja minialaisten toimintasuunnitelmien osalta. Toimialakohtaisten ministerien tulisi varmistaa riittävä korkean tason panostus kestävän kehityksen läpiajamiseksi omilla toimialoillaan Baltic 21 -prosessin puitteissa.
Teemaseminaari "Syrjäytyminen ja kansalaisjärjestöt - syrjäytymisestä osallisuuteen" kokosi yli sata osanottajaa, jotka edustivat kaikkia Itämeren maita. Ensimmäisessä istunnossa esitettiin seuraava kysymys: miten syrjäytymisen käsite ymmärretään eri maissa ja ketkä ovat suurimmassa vaarassa tulla syrjäytetyksi yhteiskunnasta ja miksi? Keskustelussa otettiin esiin myös ne uhkat, jotka aiheuttavat syrjäytymistä.
Pääpuhujat viittasivat määrittelyongelmaan: syrjäytyminen on käsite, jonka määritelmä vaihtelee puhujasta riippuen ja on hyvin paljon sidoksissa kulttuuriin. Puhujat olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että köyhyys on syrjäytymisen pääsyy ja että myös kansalaisjärjestöjen päätehtävä on löytää ja kehittää tehokkaita keinoja taistella köyhyyttä vastaan.
Todettiin myös, että kohtaamme samanaikaisesti niin taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia kuin hengellisiä ja moraalisia kriisejä.
Teemaseminaarin toisessa istunnossa keskusteltiin syrjäytymisestä ja osallisuudesta sekä siitä, kuinka kansalaisjärjestöt voivat lisätä osallisuutta.
Työryhmässä vallitsi yhteisymmärrys siitä, että kansalaisjärjestöjä tarvitaan ja että niiden suorittama työ on hyvin tärkeää ja auttaa ihmisiä kriiseissä ja syrjäytymisen uhatessa. Monet puhujat ja osanottajat ottivat esille yhteistyön tärkeyden ensimmäisen, toisen ja kolmannen sektorin (kansalaisjärjestöjen) kesken. Sovittiin, että tulevaisuudessa foorumit tarjoaisivat mahdollisuuden keskusteluihin yhteiskuntiemme muiden sektorien kanssa.
Sukupuolten välinen tasa-arvo ja ihmisoikeudet muuttuvissa yhteiskunnissa
Teemaseminaari yhtyi ulkoministeri Erkki Tuomiojan sanoihin: "Haluaisin tähdentää, että eteneminen kohti sukupuolten välistä tasa-arvoa ei ole teknokraattinen tavoite - se on poliittinen ja sosiaalinen prosessi. Se vaatii uutta ajattelutapaa, jossa naisten ja miesten stereotypiointi antaa tietä uudelle filosofialle, jonka mukaan kaikki ihmiset, sukupuolesta riippumatta, ovat olennaisia toimijoita muutoksessa. CBSS on yrittänyt toimia tällaisena toimijana ehdottamalla Pohjoisen ulottuvuuden toimintasuunnitelman 2004 - 2006 valtavirtaistamista niin, että sekä naiset että miehet ovat tasavertaisia osanottajia ja edunsaajia sen ohjelmissa."
Työryhmän aloitteet:
Temaattinen ryhmä "Sesam aukene! Läpinäkyvyyden edistäminen kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten välisessä yhteistyössä" painotti sitä, että avoimet kontaktit ja vuoropuhelu kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja viranomaisten välillä sekä avoin pääsy päätöksentekoprosessia koskevaan informaatioon ovat olennaisen tärkeitä demokratian kannalta.
Temaattinen ryhmä haluaa alleviivata Itämeren maiden kansalaisjärjestöjen verkostoitumisen vuosittaisen jatkumisen tärkeyttä. Ryhmä haluaa nähdä CBSS:n tunnustavan Itämeren maiden kansalaisjärjestöfoorumin ja pyytää CBSS:n ministeritapaamiselta tukea voidakseen jatkaa prosessia; erityisesti rahoitusta koskeva vaikea kysymys on ratkaistava. CBSS:n asiantuntijoiden tutkintaryhmän tulisi selvittää kansalaisjärjestöjen toiminnan vahvistamisen ehtoja, mukaan lukien CBSS:n jäsenvaltioiden verolainsäädännön ja muun asiaankuuluvan lainsäädännön tarkastelu, jotta kansalaisjärjestöjen riippumatonta rahoituspohjaa voidaan vahvistamiseksi.
Yhteistyötä kansalaisjärjestöjen ja jo olemassa olevien erilaisten Itämeren organisaatioiden välillä tulisi parantaa, ennen kaikkea Itämeren maiden neuvoston kanssa, mutta myös Itämeren maiden alueellisen yhteistyöelimen (BSSSC) ja Itämeren kaupunkien liiton (UBC) kanssa. Yhteistyö kaikilla tasoilla on olennaisen tärkeää Itämeren alueen vakauden ja demokraattisen kehityksen kannalta.
Foorumi ilmaisi kiitollisuutensa kaikille, jotka korvaamattomalla tuellaan tekivät foorumin mahdolliseksi. Erityisesti foorumi kiittää Suomen ulkoministeri Erkki Tuomiojaa, joka avasi foorumin, Suomen ulkoministeriötä, Itämeren valtioiden neuvostoa, Turun kaupunkia ja Suomen kansallista valmistelutoimikuntaa niiden materiaalisesta tuesta ja ponnistuksista foorumin onnistumiseksi.
Eri yhteyksissä Itämeren valtioiden neuvostoon kuuluvat hallitukset ovat keskustelleet informaation saatavuudesta jäsenvaltioissa ja niiden välillä. On julistettu, että hallitukset ja kansalaisjärjestöt jakavat vakaumuksen, että julkinen osallistuminen päätöksentekoon, hallinnon läpinäkyvyys ja vapaa tiedon saanti muodostavat vakaiden demokratioiden vahvan perustan. Näiden periaatteiden kestävän jatkokehityksen varmistamiseksi ne on tehtävä kaikkia osapuolia sitoviksi. Tämän takia foorumi vetoaa, että CBSS:n jäsenvaltiot:
Itämeren kansalaisjärjestöjen verkosto on avoin ja läpinäkyvä kansalaisjärjestörakenne, joka tähtää kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen monialaisen yhteistyön edistämiseen Itämeren alueella. Se voi myös merkittävästi lisätä yleistä alueellista yhteistyötä varmistamalla sille julkisen osallistumisen ja tuen.
Itämeren kansalaisjärjestöjen verkosto tulee toimimaan läheisesti muiden asiaankuuluvien rakenteiden ja organisaatioiden kanssa. Erityisen tärkeää on hyvä ja läheinen yhteistyö CBSS:n kanssa. Tämän varmistamiseksi Itämeren kansalaisjärjestöjen verkosto on pyytänyt virallisesti hyväksyttyä neuvoa- antavaa statusta CBSS:ssä.
Tavoitteemme on luoda avoin, mutta selkeästi määritelty verkostorakenne, ei mitään kiinteää organisaatiota. Itämeren kansalaisjärjestöjen verkosto ei väitä edustavansa kaikkia alueen kansalaisjärjestöjä, mutta se on pysyvästi avoin mille tahansa kansalaisjärjestölle, joka haluaa liittyä prosessiin, ja joka hyväksyy tässä ja aiemmissa Itämeren maiden kansalaisjärjestöjen foorumeissa asetetut yhteistyön perusarvot. Pienempien ja suurempien aloitteiden ja organisaatioiden toimintamahdollisuuksia tullaan käsittelemään ja edistämään tasavertaisesti.
Itämeren kansalaisjärjestöjen verkoston ensisijainen tavoite on Itämeren kansalaisjärjestöjen osallistumismahdollisuuksien parantaminen kunkin omassa maassa, sekä yhteiset alueelliset pyrkimykset ja projektit ja yhteinen edunvalvontatoiminta kansalaisyhteiskuntaa edustavien organisaatioiden aseman vahvistamiseksi strategisessa päätöksenteossa, joka koskee yhteiskunnasta syrjäytyneiden ongelmien ratkaisemista ja siten kansalaisyhteiskunnan vakauttamista. Yhteiset tavoitteet on muotoiltu Kansalaisjärjestöaloitteen Kööpenhaminan julistuksessa (maaliskuu 2001) sekä Lyypekin ja Pietarin foorumien päätöslauselmissa.
Rakenne:
Itämeren maiden kansalaisjärjestöjen foorumi järjestetään vuosittain vuoden toisen neljänneksen aikana. Sen isäntänä tulevat olemaan kulloinkin vuorossa olevan CBSS:n puheenjohtajamaan kansalaisjärjestöt. Isäntämaan kansalaisjärjestöt ovat vastuussa foorumin järjestämisestä yhteistyössä Kansalaisjärjestöjen konsultatiivisen komitean kanssa.
Kansalliset koordinaatiopisteet muodostetaan itsenäisesti kussakin Itämeren maassa. Jokaisen CBSS:n jäsenmaan kansalaisjärjestöt päättävät yhteystahonsa rakenteesta ja velvollisuuksista - samalla varmistaen se avoimen luonteen. Yhteystahot toimivat ei-kaupallisella periaatteella, mikä varmistaa kaikkien kansalaisjärjestöjen - olivatpa ne jäseniä tai eivät - informaation saamisen ja oikeuden yhteistyöhön milloin tahansa.
Kansallisten koordinaatiopisteiden tehtävät ovat:
Itämeren kansalaisjärjestöjen konsultatiivinen komitea on muodostettu. Se koostuu yhteystahojen edustajista, joita on yksi henkilö kustakin maasta. Lisäksi jokaisella yhteystaholla on mahdollisuus lähettää komiteaan 1-2 asiantuntijaa. Konsultatiivisen komitean rooli on koordinointi ja yhteistyö foorumien välisenä aikana ja osallistuminen foorumien valmisteluun yhdessä kulloisenkin isäntämaan kansallisen järjestelytoimikunnan kanssa. Sen tulee toimia myös yhteydenpitäjänä muihin organisaatioihin ja verkostoihin.
Itämeren maiden kansalaisjärjestöjen foorumin konsultatiivisen komitean tehtävät ovat:
Konsultatiivisella komitealla ei ole omaa laillista statusta. Itämeren maiden kansalaisjärjestöjen konsultatiivinen komitea kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja kokoukset pidetään maassa, joka on vastuussa seuraavan foorumin järjestämisestä. Kokoukset pidetään syksyllä ja varhain keväällä. Tulevan kansalaisjärjestöfoorumin isäntämaan edustaja toimii kokousten puheenjohtajana ja kommunikoi kansainvälisten ja alueellisten organisaatioiden kanssa foorumin ja Konsultatiivisen komitean puolesta, ellei toisin päätetä.
Rahoitus
Kansalaisjärjestöfoorumi pyytää Itämeren valtioita takaamaan Itämeren kansalaisjärjestöjen verkoston toiminnan, sen vuosittaisten kansalaisjärjestöfoorumien ja Konsultatiivisen komitean kahdesti vuodessa pidettävien kokousten rahoituksen. Foorumi pyytää myös kansallisia viranomaisia varmistamaan kansallisten koordinaatiopisteiden toiminnan asianmukaisen rahoituksen kussakin maassa. Tulevien kansalaisjärjestöfoorumien aikana tullaan keskustelemaan yksityiskohtaisemmin toiminnan rahoittamisesta.
Viro seuraa Suomea CBSS:n seuraavana puheenjohtajamaana. Osanottajat tervehtivät suurella mielihyvällä Viron kansalaisjärjestöjen yhteisön aloitetta järjestää IV Itämeren maiden kansalaisjärjestöjen foorumi Virossa.
Olemme vakuuttuneita siitä, että kun tapaamme Virossa, monia uusia ja merkittäviä askelia on otettu keskinäisen yhteistyön edistämiseksi ja inhimillisen ulottuvuuden vahvistamiseksi Itämeren alueella!
Tämä asiakirja on laadittu ottaen huomioon foorumin osanottajien kommentit foorumin viimeisen yleisistunnon päätöksen mukaisesti.