(AVAILABLE
ONLY IN FINNISH)
Lic. in Soc. Sc. (econ.)
Globalisoitumisen edetessä maailma on nopeasti muuttunut. Taloudellisesti siitä on tullut yhä enemmän suurten monikansallisten yhtiöiden ja ylikansallisten talous- ja rahoitusinstituutioiden hallitsema. Talouselämän ylivalta on kasvanut demokratian kustannuksella.
Globalisaation oloissa kansallisvaltioiden mahdollisuudet säädellä markkinavoimia ovat kaventuneet. Täysin vapaiden markkinavoimien vastapainoksi tarvitaan kansalaisten ja järjestöjen aktiivisuutta ja toimintaa. Maailmanmittaisesti tämä toiminta on selkeimmin tullut esille Maailman Sosiaalifoorumin (MSF) toiminnassa. Maailman Sosiaalifoorumi kokoontui viime tammikuussa kolmannen kerran Brasilian Porto Alegressa samaan aikaan kun maailman talous- ja elinkeinoelämän johto kokoontui Davosissa järjestettyyn Maailman Talousfoorumiin.
MSF:n isäntämaassa Brasiliassa foorumiliike ja sen taustalla oleva toiminta on perustunut vahvasti kansalaisjärjestöjen ja ammattiyhdistysliikkeen yhteistyöhön. Kansainvälinen ammattiyhdistysliike osallistui merkittävällä panoksella myös viime tammikuun MSF:iin.
Globalisaation kielteisten vaikutusten torjumiseen ja aidon demokratian edistämiseen perustuvan järjestöjen ja ay-liikkeen yhteistyön tarve ei ole olemassa pelkästään ylikansallisella tasolla. Tätä yhteistyötä tarvitaan kaikissa maanosissa, kaikissa maissa ja kaikilla alueilla. Yhteistyön luonnollisena pohjana on kansallisella tasolla tapahtuva yhteistoiminta, jota esiintyy lähes jokaisessa maassa. Globalisaation oloissa on kuitenkin tärkeätä, että tällä toiminnalla on selkeät kansainväliset ulottuvuudet ja tavoitteet.
Meillä Suomessa kansalaisjärjestöjen ja ay-liikkeen kansainvälisesti suuntautunutta yhteistoimintaa on perinteisesti ollut mm. kehitysmaiden ja niiden väestön ja työvoiman elin- ja työoloihin liittyvissä hankkeissa. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK, jonka jäsenjärjestöjä SAK, STTK ja monet niiden liitot ovat, on yksi suomalaisen kehitysyhteistyön ns. raamijärjestöistä, jotka ovat pääsääntöisesti kansalaisjärjestöjä. SASK toteuttaa vuosittain liki kahden miljoonan euron edestä yhteistyöprojekteja kehitys- ja siirtymätalouksien maissa. Tätä työtä tehdään hyvässä yhteistyössä maamme muiden raamijärjestöjen kanssa.
Toinen alue, jossa ay-liike, kansalaisjärjestöt ja ev.lut. kirkko ovat viime vuosina merkittävästi lisänneet yhteistyötään, on yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyvä toiminta. Yhteistyötä tapahtuu mm. Eettisen foorumin sekä FinnWatchin puitteissa.
Itämeren alueella yhteistyö on vasta etsimässä muotojaan. Mahdollisuuksia toki on. Tämä tapahtuma osoittaa, että kansalaiset ja heidän järjestönsä toimivat tänä päivänä erittäin aktiivisesti Itämeren alueella. Samaten ay-liikkeen yhteistyö Itämeren maiden välillä on viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana kasvanut merkittävästi. Laajan yhteistyön perusteet syntyivät sen myötä, kun Baltiaan, Puolaan ja Venäjälle runsaat kymmenen vuotta sitten syntyi valtiovallasta riippumattomia, vapaita ay-järjestöjä. Erityisesti Euroopan unionin yhdentyminen lisäsi nopeasti yhteistyön tarvetta yhteisten edunvalvontaongelmien myötä.
Ay-liikkeen Itämeriyhteistyötä esiintyy monella tasolla: laajapohjaisena, koko Itämeren alueen kattavana sekä kahdenvälisenä eri maiden kesken. Yhteistyötä tekevät eri maiden keskusjärjestöt, ammattiliitot, paikallisosastot ja monet työpaikkatason aktiivit. Paikallistason yhteistyö on usein luonteeltaan ihmisten välisiin suhteisiin ja auttamiseen pohjautuvaa. Hyvän esimerkin tästä tarjoavat ne monet avustushankkeet, joita Suomen itärajan ay-paikallis- ja työpaikkaosastot ovat toteuttaneet Karjalaan ja muuallekin Venäjälle.
Palkansaajakeskusjärjestöjen Itämeriyhteistyön perustana olivat kymmenisen vuotta sitten Saksan ay-liikkeen aloitteesta toteutetut yhteiset Itämerihankkeet. Kumppaneina hankkeissa olivat pohjoismaat, joilla on jo pitkään ollut oma tiivis ay-yhteistyönsä sekä Puolan, Baltian maiden ja jatkossa myös Venäjän ay-järjestöt. Yhteisistä hankkeista ja niiden ympärillä pidetyistä tapahtumista syntyi muutakin tiivistä yhteistoimintaa, joka viime vuosikymmenen lopulla sai selvän verkostoituneen muodon. Ay-liikkeen Eurooppa-järjestön EAY:n edustajakokouksen yhteydessä kesällä 1999 Helsingissä perustettiin Itämeren alueen ay-verkosto BASTUN.
Tänä päivänä BASTUN edustaa noin 20 miljoonaa ay-jäsentä, jotka kuuluvat 21 ay-keskusjärjestöön kaikissa Itämeren alueen maissa. Ay-yhteistyön ohella BASTUNin toiminnan painopistealueita ovat:
- yhteiset projektit Itämeren alueella;
- vaikuttaminen Itämeren maiden hallitusten ja niiden yhteisen elimen CBSS:n toimintaan erityisesti työvoimaan ja työmarkkinoihin liittyvissä kysymyksissä; sekä
- työvoima- ja työmarkkinakysymysten nostaminen olennaiseksi osaksi EU:n Pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelmaa ja näiden kysymysten painottaminen Pohjoisen ulottuvuuden yhteistyössä ja –hankkeissa.
Ammattiyhdistysliikkeelle tärkeitä kysymyksiä Itämeren alueella ovat siis ennen muuta työvoiman ja palvelujen liikkuvuuteen liittyvät kysymykset, yritysten ja elinkeinoelämän sijoittumiseen ja investointeihin liittyvät asiat, työllisyyden hoito, sosiaaliset kysymykset, veropolitiikka, työvoiman koulutus sekä ay-liikkeen toimintamahdollisuuksiin ja ammatilliseen järjestäytymiseen liittyvät asiat.
Ihmisten työhön ja toimeentuloon liittyvien kysymysten ohella ay-liikkeellä on monien kansalaisjärjestöjen kanssa yhteisiä ympäristöpoliittisia tavoitteita, jotka tarjoavat hyvän perustan yhteistyön kehittämiselle.