Kaapelitehdas, B-rappu, 1. krs Tallberginkatu 1 B 39 00180 Helsinki Puh: (90) xxxxxxx Fax: (90) xxx xxxx Internet: solmu@kaapeli.fi
Tämä kirjoitus pyrkii vastaamaan kysymykseen "Miksi Kaapelisolmu (Kirjaston tietoasema) on tärkeä, yleishyödyllinen pilottihanke tasavertaisuuden säilyttämiseksi tietoyhteiskunnassa?"
Tietoasemalla tarkoitamme yleisölle avointa lukunurkkausta, jossa kansalaisella on mahdollisuus tutustua tietoverkkojen antiin. Nurkkauksen tietokonelaitteisto on käytettävissä käsikirjaston tapaan - asiakas voi itsenäisesti tutkia verkkoja, niistä löytyvää julkista tietoa ja niissä julkaistuja teoksia sekä seurata keskusteluja verkoissa.
Tietoasemalla on yksi tai useampi työpiste (näyttö, näppäimistö ja hiiri), joilla voi käsitellä tekstiä ja kuvaa. Varustukseen voi kuulua myös äänen ja liikkuvan kuvan käsittely, sähköposti ja keskusteluihin osallistuminen sekä oman tuotannon julkaisu.
Tietoasema on osa Internet-tietoverkkoa. Kävijä voi lukunurkkauksessa selata sekä verkossa julkaistuja että lukunurkkauksen "hyllyille" valittuja artikkeleita, kirjoja ja muita teoksia. Kävijä voi myös itse asettaa "hyllyille" uutta aineistoa maailmanlaajuisen verkon muiden käyttäjien nähtäväksi ja luettavaksi.
Nopeiden tietoliikenneyhteyksien myötä tiedon sijainnin merkitys vähenee ja valmiit tietopakkaukset kuten kirjat ja kasetit joutuvat kilpailemaan tietoverkkojen kanssa. Sähköisen tiedon pääongelmana ei ole niinkään varastointi ja kuljetus vaan merkityksellisen ja kiinnostavan seulominen tietotulvasta. Tietoasema on paitsi käyntipaikka katuosoitteessa myös yksi tietoverkon solmu. Tässä suhteessa tietoasema eroaa perinteisestä kirjastosta merkittävästi - tietoasema on enemmän tai vähemmän jatkuvasti käytettävissä tietoverkon kautta. Yhteyden tietoasemaan saa esimerkiksi yliopistoista tai kouluista, sekä kodeista yleisten puhelin- ja tietoverkkojen kautta. Yhteydenotto on mahdollista myös ulkomailta ja muista maanosista.
Sähköisen tiedon monistuksen helppouden ansiosta tietoasema toimii sekä kaikkein uusimman tiedon että kirjallisuusklassikoiden jakelupisteenä ja monistamona. Tässä mielessä tietoasema muistuttaa luostareiden kirjastoja, joissa kirjoituksia myös kopioitiin. Tietoaseman käyttäjä voi lainauksen sijaan saada kopion aineistosta itselleen.
Internet on kaksisuuntainen viestin - käyttäjä voi paitsi lukea myös kirjoittaa viestejä julkaistavaksi verkossa. Tietoaseman käyttäjille järjestetään mahdollisuuksia julkaista omaa tietoaan ja omia tuotoksiaan sekä osallistua julkisiin keskusteluihin .
Yhteiskunnallisena laitoksena tietoasemaan kuuluu kirjaston tapaan oma tunnistettava ympäristönsä ja ilmapiirinsä. Tietoasema tarvitsee rauhallisen ja viihtyisän ympäristön, jossa voi syventyä henkiseen työhön, seurata maailman tapahtumia, nauttia taiteesta, kirjoittaa kirjeitä ym. Tämän takia tietoasema kuuluu luontevasti kirjastoon.
Koska sähköisesti julkaistavan tiedon osuus kasvaa jatkuvasti, täytyy myös kirjastojen vastata haasteeseen ja tarjota pääsy sähköiseen tietoon. Muussa tapauksessa kirjasto jää tiedon museoksi ja sähköisesti julkaistu tieto vain harvojen etuoikeudeksi. Tietoasema kirjaston yhteydessä on tärkeä, koska tietoverkot eivät voi sellaisenaan korvata kirjastolaitosta ja kirjastojen tapaan myös tietoasema tarvitsee henkilökuntaa jonka puoleen kävijä voi kääntyä.
Kaapelisolmu aloittaa toimintansa Kirjakaapelissa, joka on Kaapelitehtaalla toimiva Helsingin kaupunginkirjaston osa.
Kaapelisolmun toiminnasta vastaa kansalaisjärjestöjen informaatio-osuuskunta Katto-Meny. Osuuskunta pyrkii edistämään sähköisen tiedon saatavuutta, madaltamaan tietoverkkojen käytön kynnystä sekä liittämään yleiset kirjastot ja sähköiset tietoverkot yhteen. Helsingin kaupunginkirjasto tarjoaa Kaapelisolmulle tilat ja osallistuu tietoliikennekustannuksiin. Kaapelisolmua tukee myös Suomen kirjastoseura.
1. Internet on yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden käyttäjäorganisaatioiden kehittämä kansainvälinen maailmanlaajuinen tietokoneverkosto. Suomessa yksittäinen kansalainen voi liittyä Internetin käyttäjäksi esimerkiksi tässä kirjoituksessa kuvatun Kirjaston tietoaseman tai Suomen Freenetin kautta.
2. Tieto tarjotaan tietoasemalla useimmiten kirjoitettujen tekstien muodossa, tulevaisuudessa kenties yhä useammin ns. hypermediana - esimerkiksi tekstin sekä kuvien ja videon yhdistelmänä. Tietoasemalla jaettava tieto käsittää uutisviestejä ja -artikkeleita, mielipidekirjoituksia, kausijulkaisuja, organisaatioiden ja yhteisöjen tiedotteita, virallisia asiakirjoja, lakikokoelmia, runoja, romaaneja, esseitä, tieteellisiä artikkeleita, hakuteoksia, luetteloita ym. Tietoaseman hyödyntämä tekniikka (tietokonevälitteinen viestintä) mullistaa vähitellen näiden perinteisten kirjallisuuslajien kehitysedellytykset ja kenties lopulta myös itse kirjallisuuden käsitteen.
Zagrebin päiväkirjassa hollantilainen Wam Kat kuvaa ihmisten arkea ja erilaisten kansalaisjärjestöjen työtä sotaa käyvässä entisessä Jugoslaviassa. Wam Kat julkaisee päiväkirjamerkintänsä GreenNetissä päivittäin, jolloin koko päiväkirja on jatkuvasti tietoverkon käyttäjien luettavissa eri puolilla maailmaa. Informaatio-osuuskunta Katto-Meny on julkaissut otteita päiväkirjasta suomeksi kirjana, kts. Wam Kat: Zagrebin päiväkirja, Kirjastopalvelu Oy, Jyväskylä 1993. Toim: Anu Kantola, Marjaana Laine, Timo Mielonen, Merja Vannela. Julk. Informaatio-osuuskunta Katto-Meny. ISBN 951-692-325-9.
3. Kaapelisolmu-projektiin kuuluu se, että Kirjakaapelin henkilökunta opettelee käyttämään tietoasemaa mahdollisimman monipuolisesti.
Informaatio-osuuskunta Katto-Meny:n omistavat kansalaisjärjestöt, yhdistykset, kansalaisaktiivit, toimittajat ja muut jotka ovat hankkineet osuuden (250 mk). Informaatio-osuuskunta perustettiin syksyllä 1992.