Perustuslain tärkeimmät pykälät

UV 4/2003

Euroopan unionille on valmistunut luonnos perustuslaiksi, joka on omaamme ylempi.
Perustuslaki pyritään saamaan valmiiksi hallitusten välisessä konferenssissa (HVK) joulukuuhun mennessä. Sen jälkeen eivät suomalaiset voi enää sanoa sille kuin kyllä tai ei.
Perustuslaki halutaan hyväksyä konventin esittämässä muodossa. On sidottu sellainen paketti. Jos perustuslakipaketti avataan yhdestä nurkasta, se leviää käsiin.

Henki on se, mitä kuvataan 18.7.2003 annetussa Rooman julistuksessa. Sen mukaan perustuslakiesitys ”ajaa yhteistä etua”. Puolen miljardin EU-kansalaisen yhteinen etu on se, mistä päätti perustuslakikonventin 13-jäseninen politbyroo.

Julistuksen mukaan ”valmistelukunnan puheenjohtaja yhdessä varapuheenjohtajien kanssa on pyytänyt puheenjohtajavaltio Italiaa - ja henkilökohtaisesti Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa Silvio Berlusconia - pitämään teksti koskemattomana. Tekstin edes osittainen asettaminen kyseenalaiseksi johtaisi epäonnistumiseen.”

Suomalaisille ei ole kerrottu, millainen paketti meidän on hyväksyttävä. Missään eivät ole olleet jaossa perustuslain pykälät.

Tässä esitellään perustuslain keskeiset pykälät komentteineen.

I osaston artikla 1

”Tällä perustuslailla, joka ilmentää Euroopan kansalaisten ja valtioiden tahtoa rakentaa tulevaisuuttaan yhdessä, perustetaan Euroopan unioni, jolle jäsenvaltiot antavat toimivaltaa yhteisten tavoitteidensa saavuttamiseksi. Unioni sovittaa yhteen jäsenvaltioiden politiikat, joilla pyritään saavuttamaan nämä tavoitteet, ja käyttää yhteisönä jäsenvaltioiden sille antamaa toimivaltaa.”

Mitä se on?

Vanha Euroopan unioni, johon Suomi liittyi kansanäänestyksen jälkeen, lakkautetaan ja sen tilalle perustetaan uusi. Kun uusi EU käyttää toimivaltaansa ”yhteisönä”, sillä sanalla korvattiin alkuperäinen muotoilu ”liittovaltion tavoin”. Liittovaltio-sanaa ei viime vaiheessa haluttu näkyville. Perustuslain johdantoon kirjattiin liittovaltio-sanan poistamisen korvikkeeksi myös tavoite ”lähentymisestä yhä enemmän”.

IV osaston artikla 1

Unionin lipussa on sinisellä pohjalla kahdentoista kultaisen tähden muodostama ympyrä.

Unionin hymni on ote Ludwig van Beethovenin yhdeksännen sinfonian Oodista ilolle.

Unionin tunnuslause on: erilaisuudessaan yhdistynyt.

Unionin raha on euro.

Toukokuun yhdeksättä päivää juhlitaan kaikkialla unionissa Eurooppa-päivänä.

Mitä se on?

Uudelle unionille määritellään omat liittovaltion symbolit.

I osaston artikla 6

”Unioni on oikeushenkilö”.

Mitä se on?

Unionille annetaan valtiollinen identiteetti. Valtioiden valtiona se alkaa muistuttaa liittovaltiota.

I osaston artikla 10.1

”Tämä perustuslaki ja lainsäädäntö, jota unionin toimielimet antavat käyttäessään unionille annettua toimivaltaa, ovat ensisijaisia jäsenvaltioiden lainsäädäntöön nähden.”

Mitä se on?

EU:n perustuslaki on ylempi kuin Suomen ja muiden jäsenvaltioiden perustuslaki ja muut lait.

I osaston artikla 21.1

”Eurooppa-neuvosto valitsee puheenjohtajansa määräenemmistöllä kaksi ja puoli vuotta kestäväksi kaudeksi, joka voidaan uusia kerran.”

Mitä se on?

Uudelle unionille valitaan EU:n presidentti, joka on valtionpäämiesten Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja. on käännetty suomen kielellä puheenjohtajaksi.

I osaston artikla 23.3

”Toimiessaan lainsäätäjänä ministerineuvosto käsittelee eurooppalait ja -puitelait ja tekee niistä ratkaisunsa yhdessä Euroopan parlamentin kanssa tämän perustuslain määräysten mukaisesti.”

Mitä se on?

EU:lle tulee erityinen ”lakiasäätävä ja yleisten asioiden neuvosto”, joka alkaa ennen pitkää muistuttaa meille vierasta 2-kamarisen parlamentin ylähuonetta. Europarlamentin ylikansalliseen käsittelyyn lähetettävien eurolakien määrä kaksinkertaistuu.

I osaston artikla 22.3

”Jollei tässä perustuslaissa toisin määrätä, ministerineuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä.”

ja siihen liittyen I osaston artikla 24.1

”Kun Eurooppa-neuvosto tai ministerineuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä, määräenemmistöllä tarkoitetaan jäsenvaltioiden enemmistöä ja vähintään kolmea viidesosaa unionin väestöstä.”

Mitä se on?

Pienet maat menettävät veto-oikeutensa, mutta se jää kolmelle suurelle maalle (joissa on yli 40 % asukkaista) silloin kun ne toimivat yhdessä - ja ne ovat oppineet toimimaan yhdessä.

I osaston artikla 25.3

”Komissio muodostuu kollegiosta, johon kuuluu komission puheenjohtaja, unionin ulkoasianministeri/varapuheenjohtaja ja kolmetoista eurooppakomissaaria, jotka valitaan jäsenvaltioiden tasapuolisen vuorottelun järjestelmän mukaisesti.
Komission puheenjohtaja nimittää äänioikeudettomia komissaareja, jotka valitaan samoin perustein kuin kollegion jäsenet ja jotka ovat kotoisin kaikista muista jäsenvaltioista.”

Mitä se on?

Jäsenmaat menettävä vuonna 2009 oikeuden omaan äänivaltaiseen komissaariin elimessä, jolla on monopoli lakialoitteisiin. Samassa yhteydessä jäsenmaat menettävät oikeuden itse valita oman komissaarinsa, jonka tulee olla ”Eurooppa-asiaan sitoutunut”.
Saman artiklan mukaan jäsenvaltioita kohdellaan ehdottoman tasapuolisesti päätettäessä komissaarien kierrätyksestä, mutta ”kollegio muodostetaan kulloinkin siten, että se kuvastaa tyydyttävällä tavalla unionin kaikkien jäsenvaltioiden väestöllistä ja maantieteellistä kirjoa". Tällä poikkeusperusteella suuret maat ottavat aina omansa?

I osaston artikla 27.1

”Eurooppa-neuvosto nimittää määräenemmistöllä komission puheenjohtajan suostumuksella unionin ulkoasianministerin.”

Mitä se on?

Unionille tulee ulkoministeri, joka johtaa jäsenmaiden ulkoministereiden neuvostoa. Alempi johtaa ylempiään. Unionille perustetaan myös omat diplomaattiedustustot.

I osaston artikla 28 1

”(…) Unionin tuomioistuin varmistaa, että tämän perustuslain tulkinnassa ja soveltamisessa noudatetaan lakia.”

Mitä se on?

Siitä tulee perustuslakituomioistuin, joka on ylin valta EU:n perustuslain tulkintaan.
I osaston artikla 32.1

”Tässä perustuslaissa annetun toimivallan mukaisesti unioni käyttää seuraavia oikeudellisia välineitä III osan määräysten mukaisesti: eurooppalaki, eurooppapuitelaki, eurooppa-asetus, eurooppapäätös sekä suositukset ja lausunnot.”

Mitä se on?

EU-kansalaisten on toteltava tällaista lainsäädäntöä, jota kansalliset virkamiehet panevat toimeen. Lakien yhdenmukaistaminen yritetään ulottaa myös rikos- ja siviiliasioihin yhteisen ”vapauteen, turvallisuuteen ja oikeutteen perustuvan alueen” muodossa, ja silloin on kysymys puuttumisesta kansakuntien historialliseen itsetuntemukseen.

I osaston artikla 40.6.

”Jäsenvaltiot, jotka täyttävät korkeat sotilaallisia voimavaroja koskevat vaatimukset ja jotka ovat tehneet keskenään tiukempia sitoumuksia tällä alalla suorittaakseen vaativampia tehtäviä, aloittavat unionin puitteissa rakenneyhteistyön.”

Mitä se on?

Militaristisin joukko jäsenmaita voi perustaa sotilaallisia yksiköitä, jotka voivat toimia koko unionin nimissä muun muassa terrorismin - ja jopa sen uhkan! - torjumiseksi ilman YK:n mandaattia. Rakenneyhteistyö on EU:n uusi militaristinen ulottuvuus.

I osaston artikla 40.7

”Kunnes Eurooppa-neuvosto tekee tämän artiklan 2 kohdan mukaisen ratkaisun, unionissa aloitetaan läheisempi yhteistyö keskinäisen puolustuksen alalla.”
”(…) Keskinäistä puolustusta koskevaa läheisempää yhteistyötä toteuttaessaan siihen osallistuvat valtiot toimivat läheisessä yhteistyössä Pohjois-Atlantin liiton kanssa.”

ja siihen liittyen III osaston artikla 214.1

”Läheisempään yhteistyöhön osallistuvat jäsenvaltiot luetellaan julistuksessa.”

Mitä se on?

EU:lle ei tule omaa puolustusta, vaan se on Nato-yhteensopivaa. Kyseisellä julistuksella unionin jäsenmaat antavat toinen toisilleen (Nato-yhteensopivat) turvatakuut. Jos Suomi allekirjoittaa julistuksen, maamme ei ole enää sotilaallisesti liittoutumaton. EU:n puolustusytimessä meitä odottaa Nato.

Näitä puolustusartikloja on analysoitu yksityiskohtaisesti lehtemme sivulla 5.

III osaston artikla 217.1

”Yhteinen kauppapolitiikka perustuu yhtenäisiin periaatteisiin…”

ja siihen liittyen

”Yhteistä kauppapolitiikkaa harjoitetaan unionin ulkoista toimintaa koskevien periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti.”

Mitä se on?

EU alkaa päättää kauppapolitiikasta muiden maiden kanssa pääsääntöisesti määräenemmistöllä, eli jäsenmaan on tulevaisuudessa saatava oma kantansa EU:n yhteiseksi kannaksi. Tätä pitävät ongelmallisena ne, jotka ovat huolissaan pohjoismaisista hyvinvointipalveluista. Privatisointiartikloiksi koettujen määräysten mukaan uhattuina ovat ne julkiset palvelut, jotka valtio varustaa kansalaisilleen julkisin vero- tai eläkevaroin.

IV osaston artikla 7.4

”Jos kahden vuoden kuluttua perustuslaista tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen allekirjoittamisesta neljä viidesosaa jäsenvaltioista on ratifioinut kyseisen sopimuksen ja yhdellä tai useammalla jäsenvaltiolla on ollut vaikeuksia ratifioinnissa, Eurooppa-neuvosto ottaa asian käsiteltäväkseen.”

Mitä se on?

Periaatteessa on kaikkien jäsenmaiden hyväksyttävä uusi perustuslaki, jotta vanha EU voidaan lakkauttaa ja uusi perustuslaki tulisi voimaan. Käytännössä ei juridiikka ratkaise. Uuteen perustuslakiin ei ole kirjoitettu vaatimusta siitä, että se on tarpeen hyväksyä yksimielisesti. Tässä asiassa politiikka ylittää juridiikan rajat. Millekään pienelle jäsenvaltiolle ei anneta oikeutta estää suuria maita toteuttamasta hallitusten liittovaltiota.

[ Etusivulle | seppanen@kaapeli.fi ]