EU:lle liittovaltion perustuslaki

Käyttävät EU:sta nimeä "Eurooppa". Ovat aloittaneet "Euroopan" perustuslain valmistelun. Liittovaltiolle tehdään liittovaltion perustuslakia. Sitä valmistelemaan on koolle kutsuttu erityinen valmistelukunta eli konventti. Se on epädemokraattinen ja epäparlamentaarinen tapa valmistella EU:lle perustuslaki. Keskitetään eikä hajauteta. Sanellaan eikä kuunnella. Viime kädessä on kysymys demokratiasta. Ei ole liittovaltion demokratiaa. Sen oikea nimi kuuluu olla perustuslakikonventti.

On kutsuttu koolle konventti eli valmistelukunta. Sen sanotaan valmistelevan EU:n "tulevaisuutta" tai "perustuslaillista sopimusta". Se valmistelee EU:lle perustuslakia, liittovaltion perustuslakia. 

Konventin jäsenet 

Konventissa on 105 jäsentä ja 100 varajäsentä. Varsinaisista jäsenistä 89 miestä ja 16 naista. Kustakin viidestätoista jäsenmaasta on konventtiin valittu yksi hallituksen edustaja ja kaksi parlamentin valitsemaa edustajaa. Lipposen hallitusta edustaa tutkija Teija Tiilikainen, varajäsenenään Antti Peltomäki (kok). Eduskuntaa edustavat Kimmo Kiljunen (sd) ja Matti Vanhanen (kepu) varajäseninään Riitta Korhonen (kok) ja Esko Helle (vas). 
Konventtiin on valittu samalla tavalla edustajat myös kolmestatoista jäsenhakijamaasta. Heillä ei kuitenkaan ole täysiä oikeuksia. He eivät saa äänestää, heille ei ole tulkkausta omalla äidinkielellään eikä heillä ole edustajia puheenjohtajistossa tai sihteeristössä. Europarlamentista on konventissa kuusitoista täysivaltaista meppiä varamiehineen. Suomalaisista Pia-Noora Kauppi on konservatiiviryhmän ja Esko Seppänen vasemmistoryhmän varajäsen. Varajäsenillä on oikeus osallistua konventin työskentelyyn. Näiden valittujen henkilöiden lisäksi konventin puheenjohtajiston on valittu viisi jäsentä ohi mainittujen kiintiöiden: puheenjohtajat Valéry Giscard d´Estaing, Giuliano Amato ja Jean-Luc Dehaene sekä komissaarit Michael Barnier ja Antonio Vittorino. Konventin työtä seuraa joukko ns. tarkkailijoita, joiden joukossa on EU:n suomalainen oikeusasiamies Jacob Söderman. Heillä on lähinnä läsnäolo- ja puheoikeus. 

Työtapa 

Konventti kokoontuu Euroopan parlamentin tiloissa Brysselissä vähintään kerran kuukaudessa, useamminkin. Sen kuluihin on vuodelle 2002 varattu 10,5 miljoonaa euroa (josta 150 000 euroa saadaan käyttää puheenjohtajiston edustuskuluihin). Tilinpito on salaista, ja vastuuvapauden konventin varojen käytöstä myöntää jäsenmaiden EU-suurlähettiläiden kokous Coreper. Sen kokoukset ovat suljettuja ja asiakirjat salaisia. Konventin jäsenet ovat ennalta arvostelleet sen työjärjestystä, joka valmisteltiin Giscard d´Estaingin johdolla sihteeristössä. Ensimmäisten luonnosten mukaan puheenjohtajalla on kaikki valta. Hän myöntää puheenvuorot, päättää asiakirjojen käännätyksistä ja kutsuu kokouksiin oman harkintansa mukaan "asiantuntijoita". Parlamentaarikot ovat työjärjestysten ammattilaisia, ja he esittivät puheenjohtajan luonnokseen paljon demokraattisia muutoksia. Kokoussalissa jäsenet istuvat aakkosjärjestyksessä. Vaihtoehto oli istua jäsenmaittain tai poliittisissa ryhmissä. Valittiin tämä, kenties neutraalein, tapa. Federalistit olisivat halunneet istua poliittisissa ryhmissä ja kammoksuivat maittaista istumajärjestystä. 
Konventin jäsenten valinnassa etusija on ollut niillä, jotka haluavat valmistella EU:lle liittovaltion perustuslain. Konventin 205 jäsenestä ja varajäsenestä vain 10-15 edustaa sitä mielipidettä, että EU:ta on kehitettävä tulevaisuudessakin itsenäisten valtioiden yhteenliittymänä. 
Kun Suomi liittyi EU:hun, Suomikin oli sillä linjalla. Sittemmin virallinen Suomi on siirtynyt liittovaltiolinjalle, ja Suomen sanotaan olevan EU:n liittovaltiohenkisin maa. 

Eurokansanäänestys

Aikataulu on sellainen, että konventin työ halutaan päättää keväällä 2003. Sen jälkeen kokoontuu hallitusten välinen konferenssi (HVK), jonka pitäisi saada työnsä valmiiksi ennen vuoden 2004 eurovaaleja. Jos konventin ehdotus hyväksytään HVK:ssa, on vaara, että se yritetään seuraavaksi hyväksyttää eurokansanäänestyksessä. Siinä jokaisella EU-kansalaisella olisi yksi ääni. Se merkitsisi, että isojen maiden kansalaiset äänestävät perustuslain pienille kansoille. Kokoomuksen, SDP:n, keskustan ja vihreiden europuolueissa halutaan EU:lle perustuslaki. Selvimmin on asia sanottu kokoomuksen europuolueessa Euroopan kansanpuolueessa (PPE). Se vaatii avoimesti sekä liittovaltiota että sille perustuslakia. Jos pienet maat saavat päättää EU:n perustuslain hyväksymisestä, sitä ei hyväksytä. Sen osoitti Irlannin kansanäänestys Nizzan sopimuksesta, Tanskan EMU- kansanäänestyksestä puhumattakaan. Pienten maiden kansalaisista tehdään uuden vallan alamaisia. Kansallisvaltioissa kansalaiset tuntevat yhteenkuuluvaisuutta, kohtalonyhteyttä ja solidaarisuutta toinen toisiinsa. Sitä tunnetta ollaan nyt tuhoamassa. Kansalaisista halutaan tehdä kuluttajia, joita hallitsee näkymätön käsi: markkinoiden diktatuuri. Politiikalle - eli demokratialle ja kansanvallalle - ei ole enää tilaa kuin silmänlumeeksi.

[ Etusivulle | seppanen@kaapeli.fi ]