SUULLINEN KYSYMYS H-0293/05 toukokuun 2005 istuntojakson kyselytunnille työjärjestyksen 109 artiklan mukaisesti esittäjä(t): Esko Seppänen
Aihe: Maatalouden yhteisrahoitus
Tulevia rahoituskehyksiä pohtivan tilapäisen valiokunnan kokouksessa komission puheenjohtaja Barroso sanoi, että saattaa olla perusteltua siirtyä maatalouden EU-tukien maksatuksessa yhteisrahoitukseen EU:n sekä jäsenvaltioiden budjeteista. Onko komissio kiinnittänyt huomiota siihen, että eri maat ovat kansallisten tukien osalta eriarvoisessa asemassa ja että luonnonolosuhteiltaan epäedullinen Suomi joutuu maksamaan Ranskan ja Saksan jälkeen kolmanneksi eniten kansallista tukea pitääkseen maatalouden toimivana ja aikooko komissio mahdollisen yhteisrahoituksen oloissa korjata tällaisia rakenteellisia epäkohtia?
H-0293/05
Komission vastaus
10.5.2005
On tärkeää selventää, mitä komission puheenjohtaja itse asiassa sanoi rahoituskehyksiä pohtivan tilapäisen valiokunnan kokouksessa. Puheenjohtaja Barroso sanoi, että teoriassa yhteisen maatalouspolitiikan yhteisrahoitus voisi olla hyödyllinen tapa edistää erittäin huonojen rahoitusasemien ongelman ratkaisua. Käytännössä yhteisrahoitus ei kuitenkaan sovellu käytettäväksi ensimmäisessä pilarissa. Ensinnäkin se olisi yhteisen rahoituksellisen solidaarisuuden vastaista Euroopan maatalousalalla, joka tuottaa, jalostaa ja kauppaa hyödykkeitään yhtenäismarkkinoilla. Toiseksi se heikentäisi maanviljelijöiden tulevaisuudensuunnitelmien perustaa, josta valtionpäämiehet sopivat Brysselissä vuonna 2002 päättäessään maatalousalan suoran tuen ja markkinatoimien rahoituksesta. Tämä luottamuksen pettäminen vaikuttaisi haitallisesti mahdollisuuksiin jatkaa esimerkiksi sokeri- ja viinialan sekä hedelmä- ja vihannesalan uudistamista. Kolmanneksi yhteisrahoitus herättäisi myös epäilyksiä jo vuonna 2003 päätetyn yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisen täytäntöönpanosta sekä uusien jäsenvaltioiden integroitumisesta yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Molemmista päätettiin sillä olettamuksella, että yhteisön rahoitusosuus on 100 prosenttia.
Näin ollen vaikka kansallinen yhteisrahoitus on erittäin tärkeässä asemassa maatalouden rahoittamisessa kun on kyse maaseudun kehittämisestä toisessa pilarissa, ensimmäisen pilarin suoran tuen ja markkinatoimien rahoituksen osalta EU:n täysrahoitus säilyy komission vakaana kantana. Tämä on ilmaistu selkeästi komission ehdotuksessa rahoitusnäkymiksi 2007–2013. On myös korostettava, että tällainen ratkaisu ei helpottaisi tulevien neuvottelujen loppuun saattamista.
| 