KIRJALLINEN KYSYMYS E-0327/05
esittäjä(t): Esko Seppänen (GUE/NGL)
komissiolle

Aihe: Sudet Suomessa

Suomalaisten lehtitietojen mukaan komissio on käskyttänyt Suomea asiassa, joka liittyy susien sopivaan määrään Suomen luonnossa. Olisi luonnollista, että tällainen asia kuuluisi subsidiariteetin piiriin niin, että jokainen jäsenmaa voisi itse arvioida joidenkin eläinten kannan vaikutukset omaan luontoonsa sekä ihmisten jokapäiväiseen elämään ja kotieläinten suojeluun. Mitä komissio on tarkalleen ottaen esittänyt susista Suomessa ja mihin aineistoon komissio perustaa kannanottonsa?

E-0327/05FI
Stavros Dimasin
komission puolesta antama vastaus
(21.3.2005)

Useat suurpedot, kuten susi, maakarhu ja ilves, on suojeltu luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/EEC  (luontotyyppidirektiivi) liitteessä IV olevan a kohdan nojalla. Siksi näihin lajeihin sovelletaan tiukkoja suojelutoimenpiteitä, joihin kuuluu muun muassa niiden tarkoituksellisen tappamisen kieltäminen. Direktiivin liitteitä voidaan muuttaa ainoastaan luotettavien tieteellisten tietojen ja tutkimuksen perusteella.

Suomen poronhoitoalueiden susikantoihin sovelletaan poikkeusta luontotyyppidirektiivin liitteessä IV olevasta a kohdasta, mutta ne mainitaan saman direktiivin liitteessä V olevassa luettelossa. Tämä merkitsee sitä, että Suomessa voidaan turvautua hoitotoimenpiteisiin susikannan sääntelemiseksi. Kansallisten viranomaisten on kuitenkin toteutettava asianmukaiset toimenpiteet, joilla vältetään kyseisen lajin kantojen paikallinen häviäminen tai niille aiheutuvat merkittävät häiriöt.

Poronhoitoalueiden ulkopuolella susien tappaminen sallitaan yksinomaan direktiivin 16 artiklan 1 kohdassa säädettyjen poikkeusten mukaisesti, ts. se on mahdollista ainoastaan tapauksissa, joissa ei ole olemassa muuta tyydyttävää ratkaisua ja sillä edellytyksellä, että poikkeus ei haittaa susikantojen suotuisan suojelun tason säilyttämistä niiden luontaisella levinneisyysalueella. Asianmukaisten toimenpiteiden toteuttaminen edellä esitetyt näkökohdat huomioiden kuuluu kansallisten viranomaisten toimivaltaan.

Vaikka komissio ei olekaan antanut Suomelle ohjeita susien sopivasta määrästä Suomen maaseudulla, se toivoo edelleen saavansa tietoja Suomen viranomaisilta. Luontotyyppidirektiivin vaatimusten ja säännösten mukaisesti komissio pyytää tietoja siitä, millä tavoin Suomen viranomaiset soveltavat direktiivin 16 artiklan 1 kohdan säännösten mukaista poikkeusjärjestelyä. Komission näkemys perustuu Suomen viranomaisten toimittamiin tietoihin, jotka koskevat muun muassa susikannan kehitystä, metsästyskiintiöitä ja perusteluja susien tappamiseksi.

EYVL L 206, 22.7.1992.