KIRJALLINEN KYSYMYS E-0402/03 esittäjä(t):
Esko Seppänen (GUE/NGL) komissiolle (05. helmikuuta 2003)
Aihe: Öljytankkerit Suomenlahdella
Prestige-aluksen uppoaminen aiheutti valtaisan
ympäristökatastrofin Espanjan rannikolla. Suomenlahdella,
josta on tulossa melkein EU:n sisämeri, vahingot vastaavassa
tapauksessa olisivat kenties vielä suuremmat, koska meri uusiutuu
kylmissä oloissa hitaammin. Venäjän Koiviston öljysatamaan
Suomenlahdella on tammi-helmikuun jäisissä olosuhteissa päästetty
supertankkereita, joilla ei ole ollut asianmukaisia jäävahvistuksia.
Suomen hallitus ei ole kyennyt estämään näiden potentiaalisen
ympäristökatastrofin aiheuttajien liikennettä. Voiko Euroopan
unioni auttaa tällaisessa tilanteessa Suomen viranomaisia?
E-0384/03FI
P-0408/03FI
E-0410/03FI
E-0420/03FI
Loyola de Palacion
komission puolesta antama vastaus
(14.3.2003)
Komissio on tietoinen merenkulun ongelmista Suomenlahdella
ja jakaa Suomen viranomaisten huolen öljykuljetuksista
talviolosuhteissa.
Komissio on seurannut tarkasti tilannetta, joka on syntynyt
öljyalus Stemnitsan kulkiessa kohti Koiviston satamaa.
Komissio on ilmoittanut Venäjän viranomaisille olevansa
huolestunut tilanteesta Suomenlahdella vallitsevien poikkeuksellisen
vaikeiden jääolosuhteiden takia.
Erika- ja Prestige-alusten onnettomuuksien seurauksena komissio
on muistuttanut useaan otteeseen, että on ryhdyttävä
välittömästi yhteisiin toimiin uusien onnettomuuksien
estämiseksi Euroopan unionin aluevesillä, myös
Itämerellä. Euroopan unioni on ollut yhteydessä
Venäjän viranomaisiin EU:n ja Venäjän
välillä tehdyn sopimuksen puitteissa varmistaakseen,
että EU:n suunnittelemia määräyksiä
öljyn merikuljetusten turvallisuuden parantamiseksi tullaan
noudattamaan. Määräykset koskevat muun muassa
raskaiden polttoöljyjen yksirunkoisissa säiliöaluksissa
tapahtuvan kuljetuksen kieltämistä.
On kuitenkin tarpeen muistaa, että Euroopan unionilla
ei ole toimivaltaa säädellä vaarallista rahtia
kuljettavien alusten kulkua kansanvälisillä vesillä,
vaikka kuljetus tapahtuisikin jäsenvaltioiden rannikoiden
edustalla ja sellaisissa jääoloissa, jotka Itämerellä
talvella vallitsevat.
Komission mielestä on siksi välttämätöntä
tehdä kansainväliseen merioikeuteen muutoksia, jotta
voitaisiin tasapainoisemmin sovittaa yhteen yhtäältä
vapaan liikkuvuuden periaate ja toisaalta rantavaltioiden
edut. Rantavaltioilla on luonnollisesti oltava mahdollisuus
suojata rannikkonsa ekologisilta katastrofeilta.
Komissio on pyytänyt kaikkia unionin naapurivaltioita
ja muita tärkeitä kumppaneita ryhtymään
tiukempiin toimiin merenkulusta aiheutuvan merten pilaantumisen
vähentämiseksi kansainvälisen lainsäädännön
keinoin. Tämän tueksi se on pyytänyt kaikkia
jäsenvaltioita edistämään aktiivisesti
kansainvälisen merioikeuden uudistamista YK:ssa, kansainvälisessä
merenkulkujärjestössä IMO:ssa ja muissa toimivaltaisissa
elimissä vastaamaan uuden vuosisadan turvallisuustarpeita.
Lopuksi komissio haluaa tarkentaa, että lehtiartikkelit
eivät välttämättä edusta komission
eikä tässä tapauksessa meriturvallisuusviraston
pääjohtajan kantaa.
Mitä tulee merenkulkuun jääolosuhteissa, on
huomattava, että asiasta ei ole olemassa minkäänlaista
yhteisön lainsäädäntöä, eikä
tällainen lainsäädäntö edes kattaisi
EU:n aluevesillä kauttakulkumatkalla olevia aluksia,
jotka eivät käy unionin satamissa. Euroopan unioni
on kuitenkin jo aiemmin ryhtynyt toimiin estääkseen
öljyalusten onnettomuudet ja laatinut direktiivin meriliikenteen
valvonnasta, jonka perusteella toimivaltaiset viranomaiset
voivat estää aluksia lähtemästä satamasta
erittäin huonoissa sääolosuhteissa. Lisäksi
direktiivissä annetaan jäsenvaltioille laajemmat
valtuudet puuttua asioihin onnettomuuden tai saastumisen uhatessa.
Joka tapauksessa komissio on valmis tukemaan täysin
Suomen viranomaisten toimia, joilla pyritään saamaan
aikaan Suomenlahden rantavaltioiden sopimus jääolosuhteissa
tapahtuvien öljyn merikuljetusten turvallisuuteen liittyvistä
säännöistä.
| 