Kirjallinen kysymys komissiolle 10.5.2001. Aihe: Parlamentin jäsenten lukumäärä ja laajentuminen. Esittäjä Esko Seppänen, komissiolle.

Vastatessaan suulliseen kysymykseeni H-272/01 komission edustaja tulkitsee Nizzan sopimusta niin, että "ellei yhtään liittymissopimusta ole allekirjoitettu 1. tammikuuta 2004, viidestätoista jäsenvaltiosta valitaan vuonna 2004 sama määrä edustajia kuin nykyisin". Tulkinta on epäilemättä oikea, mutta se tuo mukanaan uuden tulkintaongelman. Kysynkin komission tulkintaa siinä tapauksessa, että liitymissopimuksia on allekirjoitettu esimerkiksi yksi: kuinka monta edustajaa jäsenvaltioista valitaan siinä tapauksessa?

Pääkomissaari Romano Prodin vastaus 1.10.2001

"Nizzan sopimuksella Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksiin liitetyn Euroopan unionin laajentumista koskevan pöytäkirjan 2 artiklan 4 kohdan mukaan parlamentin jäsenten määrä voi siinä tapauksessa, että unioniin liittyy uusia jäseniä vaalikauden 2004-2009 aikana, olla väliaikaisesti, eli vaalikaudesta 2004-2009 jäljellä olevan ajan, suurempi kuin 732. Komissio viittaa kysymyksen osalta myös Inigo Méndez de Vigon ja António José Seguron Nizzan sopimuksesta ja Euroopan unionin tulevaisuudesta laatiman mietinnön perusteluihin."

Vastauksessa viitataan laajemispöytäkirjan 2 artiklan 4 kohtaan, jossa viitataan 3 kohtaan, jossa viitataan 2 kohtaan. Kyseiset kohdat kuuluvat seuraavalla tavalla:

"2. Jollei 3 kohdasta muuta johdu, edustajien kokonaismäärä Euroopan parlamentissa vaalikautena 2004-2009 on sama kuin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 190 artiklan 2 kohdassa ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa mainittu edutajien määrä lisättynä viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2004 allekirjoitettavista liittymissopimuksista johtuvalla uusien jäsenvaltioiden edustajien määrällä.

3. Jos 2 kohdassa tarkoitettu jäsenten kokonaismäärä on pienempi kuin 732, kustakin jäsenvaltiosta valittavien edustajien määrä korjataan suhteessa kokonaismäärään siten, että kokonaismäärä on mahdollisimman lähellä 732:ta; tämä korjaus ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että kustakin jäsenvaltiosta valittavien edustajien määrä on suurempi kuin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 190 artiklan 2 kohdassa ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa vaalikaudeksi vahvistettu määrä.

Neuvosto tekee asiasta päätöksen.

4. Poiketen siitä, mitä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 190 artiklan 2 kohdassa ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa määrätään, Euroopan parlamentin jäsenten määrä voi väliaikaisesti kyseisen päätöksen soveltamiskautena olla suurempi kuin 732 siinä tapauksessa, että liittymissopimus tulee voimaan sen jälkeen, kun tämän artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu neuvoston päätös on tehty. Kyseisistä jäsenvaltioista valittavien edustajien määrään sovelletaan tämän artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua korjausta."

Kyseisen Inigo Méndez de Vigon ja António José Seguron mietinnön perusteluissa asia ilmaistaan näin:

"Parlamentin kokoonpanon mukauttaminen uusien jäsenmaiden liittyessä unioniin on mutkikasta, luultavasti vielä epäselvää eikä lainkaan riskitöntä. Pöytäkirjassa EU:n laajentumisesta, jolla muutetaan EY:n perustamissopimuksen 190 artiklaa 1. tammikuuta 2004 alkaen, ja joka tulee voimaan toimikaudella 2004-2009, vahvistetaan kustakin jäsenvaltiosta valittavien parlamentin jäsenten määrä. Siinä sanotaan kuitenkin että ennen kuin 732 jäsenen enimmäismäärä saavutetaan, maakohtaista paikkamäärää nostetaan suhteellisesti sillä rajoituksella, että yksikään maa ei voi saada enemmän jäseniä kuin nykyisellä toimikaudella 1999-2004, joten jos ennen 1. tammikuuta 2004 ei allekirjoiteta yhtään uutta liittymissopimusta, maakohtainen paikkaluku säilyy entisellään.

Yhden toimikauden aikana Euroopan unioniin mahdollisesti liittyvät uudet jäsenvaltiot saavat parlamenttiin yhtä monta paikkaa parlamentissa kuin EU:n laajentumista koskevassa julistuksessa ilmoitetaan, ja niiden paikkamäärään sovelletaan samaa suhteellista lisäystä kuin muihinkin jäsenvaltioihin. 732 jäsenen yläraja voidaan ylittää väliaikaisesti kyseisen toimikauden loppuun saakka (minkä parlamentti oli hyväksynyt 30. marraskuuta 2000 antamassaan päätöslauselmassa). Tämä tarkoittaa, että jos uusia jäseniä ei tule ennen vuotta 2004, tai jos jäseneksi liittyy vain muutama valtio ja jos vuosina 2004-2009 suuri määrä valtioita liittyy EU:hun 732 paikan enimmäismäärä saatetaan ylittää reilusti, mikä toisi monia ongelmia.

Päätöksen maakohtaisesta paikkamäärästä jokaisena vaalikautena tekee neuvosto. Koska pöytäkirjassa, yllättävää kyllä, ei sanota tästä asiasta mitään, on oletettavaa, että neuvosto päättää siitä määräenemmistöllä.

Nizzan sopimuksen mukaisella järjestelmällä on mahdotonta laskea suoralta kädeltä maakohtaista paikkamäärää tai jäsenten kokonaismäärää. Näin on siihen vaalikauteen asti, joka seuraa vaalikautta, jonka aikana 12 jäsenyysneuvotteluja käyvän valtion liittymisprosessi saadaan päätökseen. Olisi täysin mahdollista, että julistuksen mukaista paikkajakoa ei sovelleta ennen kuin vuonna 2014."

Yhteenveto: Euroopan parlamentissa voi olla vaalikauden 2004-2009 lopulla jopa 838 jäsentä. Suomen paikkamäärä ei välttämättä alene 16:een seuraavissa eurovaaleissa vuonna 2004. Asiasta päätetään valtionpäämiesten tasolla.

[ Etusivulle | seppanen@kaapeli.fi ]