Kysymys Seppäselle 13.6.2001
Jos Sinä haluat kysyä Esko Seppäseltä
jotain, tässä valmis kysymyslomake:
kysymyksiä ja palautetta-palkki
Olli-Jukka Paloneva kysyi vapaavas@kaapeli.fi
sähköpostilistalla:
"Millaista EUa MEP Esko Seppänen haluaa? Miten Itä-Eurooppa
olisi otettava mukaan kehitykseen vai olisiko se peräti jätettävä
omilleen?"
Kysymys tarkoittanee sitä, että mihin suuntaan
EU:n pitäisi mielestäni kehittyä. Sitä, mitä se on tänään,
me emme enää voi valita.
EU:ta pitäisi mielestäni kehittää itsenäisten valtioiden yhteenliittymänä
(niin kuin asia oli ilmaistu edellisen - muttei nykyisen -
Lipposen hallituksen ohjelmassa).
Suurten ja pienten maiden tasavertaisuus muutosten valmistelussa
toteutuu parhaiten hallitusten välisen metodin muodossa. Siihen
kuuluu erottamattomasti kansallisten parlamenttien oikeus
hyväksyä tai hylätä hallitusten käymien neuvottelujen tulos.
Kannatan sitä, että kaikki perussopimusten muutokset pitää
hyväksyä yksimielisesti: jokaisessa jäsenmaassa erikseen,
ja parlamentissa.
Jotta EU:ta ei rakenneta ylhäältä alaspäin, tarvitaan nykyistä
paljon enemmän kansanäänestyksiä. Silloin ne joudutaan ottamaan
huomioon neuvottelujen aikana ja niiden mahdollisuus vaikuttaa
lopputulokseen.Mitään sellaista ei hyväksytä, joka jossain
maassa saattaa johtaa hylkyyn, koska silloin koko prosessi
vaarantuu siihen tapaan kuin kävi Nizzan sopimukselleIrlannissa.
Se, miten nyt toimitaan Irlannin hylkäyspäätöksen kumoamiseksi,
on epädemokratiaa. Yksi pahimpia esimerkkejä demokratian halveksimisesta
on jälleen kerran ollut Paavo Lipponen, joka makaa rähmällään
Saksan suuntaan.
Jos EU laajenee ja kaikelle uudelle vaaditaan kaikkien jäsenmaiden
hyväksyntä kansanäänestykissä tai ilman niitä, uhka sellaisesta
demokratiasta on hirmuinen suurten maiden vallalle. Siksi
avoimista kansanäänestyksistä vanhoissa ja varsinkin uusissa
jäsenmaissa halutaan päästä eroon. Sen takia tästä eteenpäin
kehitetään yhteisö-
ja konventtimetodeja niin etteivät kansat enää pääse sanomaan
sanaansa niin että yksi pieni kansa voi äänestää isojen maiden
kannan kumoon.
Jos ollaan EU:ssa - ja siinähän ollaan - haluaisin säilyttää
EU:n vain taloudellisena toimijana enkä syventäisi integraatiota:
en tekisi siitä poliittista toimijaa, jossa päätökset tehdään
ylikansallisesti yhteisömetodilla liittovaltiohengessä. Poliittinen
yhtenäisyys tekee
väkivaltaa kunkin - tai ainakin monen pienen - jäsenmaan historialle,
kulttuurille ja erilaisuudelle. Poliittinen yhtenäisyys samanlaistaa
ja yhdenmukaistaa, eikä se ole hyväksi elämän rikkaudelle:
moninaisuuden sisällään pitävälle vapaudelle ja luovuudelle.
Jos esimerkiksi EU-parlamentissa on 732 jäsentä ja heistä
13 on suomalaista ja heidät on vielä valittu listavaalilla
ja mahdollisesti jopa yleiseurooppalaisilta listoilta, suomalaisen
yhteiskunnan mielipiteiden kirjo ei toistu EU:ssa. Jo nyt
näyttää siltä, että EU:n edustuksellisuus kehittyy pahaenteisesti
kaksipuoluejärjestelmän suuntaan. Voiko se
olla hyväksi puolen miljardin ihmisen poliittisen järjestelmän
edustavuudelle? Minun
vastaukseni on että ei.
Suhtaudun kielteisesti EU:n militarisoimiseen, koska se pitää
sisällään euroarmeijan ja yhteisen päätöksenteon mainitun
sotajoukon käytöstä. Näyttävät muuten tämän päivän Helsingin
Sanomien mukaan jotkut ranskalaiset ja englantilaiset kenraalitkin
ottaneen euroarmeijaan kielteisen kannan: se heikentää kansallista
puolustusta.
Meillä pitää olla itsenäinen puolustus niin että suomalaisia
sotilaita ei lähetetä muiden maiden päätöksin puolustamaan
"yhteisiä arvoja", joista päätetään tapauskohtaisesti ja
erittäin poliittisesti. Muistan aina, mitä tapahtui Saksalle,
kun piti pommittaa Jugoslaviaa: miettimisaikaa oli 15 minuuttia.
Jos on euroarmeija ja Suomella siihen
yhteensopivat valmiusjoukot, myös Suomelle saattaa syntyä
sama ongelma. Puolustusvoimain uusi komentaja Juhani Kaskeala
sanoo, että paineet toimia
yhteisissä eurojoukoissa ovat paljon kovemmat muiden valitsemaan
suuntaan kuin YK:n tehtävissä.
Kaskeala muuten otti aikaisemmista poliittikkojen kannanotoista
poikkeavan kannan Baltian maiden NATO-jäsenyyteen: se lisäisi
Itämeren alueen vakautta.
Tällaiset kannanotot eivät kuulu kenraaleille! Hägglund ja
Kaskeala näyttävät rakentavan Suomeen poliittista sotilasjunttaa.
Sotilaat ovat alkaneet ottaa kantaa poliitikkojen puolesta
ja valtionjohdon käsityksiä vastaan!
Linjani on EI liittovaltiolle ja EI EU:n militarisoimiselle.
Kun kannatan nykyistä hallitusten välistä metodia, johon kuuluu
parlamentaarinen lopullinen päätöksenteko perussopimusten
muutoksista ja EU:n uusista toimialoista
jäsenmaissa, vastustan ns. yhteisömetodia (päätökset tehdään
EU:n elimissä) ja ns. konventtimetodia (koolle kutsutaan konventti
valmistelemaan muutoksia, jotka sitten on hyväksyttävä jäsenmaissa
sellaisinaan). Ne oavt federalistien metkuja, joilla yritetään
kiertää demokraattisin mahdollinen malli: kaikki päätökset
voidaan vapaasti hyväksyä tai hylätä jäsenmaiden parlamenteissa
ja parhaassa tapauksessa kansanäänestyksissä.
Kannatan parlamentarismia: (omat) hallitukset valmistelevat
ja parlamentit päättävät.
EU-parlamentarismiin liittyy demokratiaongelma: EU:ssa ei
ole kehitetty ylikansallisen tai
kansainvälisen demokratian konseptia. Kansallisella demokratialla
sen sijaan on useissa maissa hyvä legitimiteetti: yleinen
hyväksyttävyys.
Tarvitaan teoreettinen malli siitä, millaista olisi EU:n demokratia,
ennen kuin hylätään omamme. Kansallinen täysivaltaisuus on
pienelle maalle arvo sinänsä. Se edustaa ainoaa tunnettua
demokratiaa. Minullehan uussosialismikin on sama asia kuin
demokratia.
Mitä tulee uusiin jäsenmaihin, en pitäisi nykyisenlaista kiirettä.
Olen ETA-metodin kannalla: ensin taloudellinen yhteensovittaminen
ja vasta sitten poliittinen, jos sittenkään. Maiden suunnattomat
kehityserot eivät tee mahdolliseksi toimivaa yhteistä päätöksentekoa.
Suuret maat kokenevat poliittiseksi välttämättömyydeksi kaapata
vallan, ja siitä oli kysymys Nizzassa. Siksi sopimus pitäisi
Suomessakin hylätä. Jos ollaan demokratian puolella, on oltava
Nizzaa vastaan.
Demokratia olisi Suomessakin politisoitava. Se ei ole nykyiseen
EU-suhteeseemme sisäänrakennettu ominaisuus.
|