Kysymys Seppäselle 13.6.2001

Jos Sinä haluat kysyä Esko Seppäseltä jotain, tässä valmis kysymyslomake:
kysymyksiä ja palautetta-palkki

Olli-Jukka Paloneva kysyi vapaavas@kaapeli.fi sähköpostilistalla:
"Millaista EUa MEP Esko Seppänen haluaa? Miten Itä-Eurooppa olisi otettava mukaan kehitykseen vai olisiko se peräti jätettävä omilleen?"

Kysymys tarkoittanee sitä, että mihin suuntaan EU:n pitäisi mielestäni kehittyä. Sitä, mitä se on tänään, me emme enää voi valita.
EU:ta pitäisi mielestäni kehittää itsenäisten valtioiden yhteenliittymänä (niin kuin asia oli ilmaistu edellisen - muttei nykyisen - Lipposen hallituksen ohjelmassa).
Suurten ja pienten maiden tasavertaisuus muutosten valmistelussa toteutuu parhaiten hallitusten välisen metodin muodossa. Siihen kuuluu erottamattomasti kansallisten parlamenttien oikeus hyväksyä tai hylätä hallitusten käymien neuvottelujen tulos. Kannatan sitä, että kaikki perussopimusten muutokset pitää hyväksyä yksimielisesti: jokaisessa jäsenmaassa erikseen, ja parlamentissa.
Jotta EU:ta ei rakenneta ylhäältä alaspäin, tarvitaan nykyistä paljon enemmän kansanäänestyksiä. Silloin ne joudutaan ottamaan huomioon neuvottelujen aikana ja niiden mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen.Mitään sellaista ei hyväksytä, joka jossain maassa saattaa johtaa hylkyyn, koska silloin koko prosessi vaarantuu siihen tapaan kuin kävi Nizzan sopimukselleIrlannissa.
Se, miten nyt toimitaan Irlannin hylkäyspäätöksen kumoamiseksi, on epädemokratiaa. Yksi pahimpia esimerkkejä demokratian halveksimisesta on jälleen kerran ollut Paavo Lipponen, joka makaa rähmällään Saksan suuntaan.
Jos EU laajenee ja kaikelle uudelle vaaditaan kaikkien jäsenmaiden hyväksyntä kansanäänestykissä tai ilman niitä, uhka sellaisesta demokratiasta on hirmuinen suurten maiden vallalle. Siksi avoimista kansanäänestyksistä vanhoissa ja varsinkin uusissa jäsenmaissa halutaan päästä eroon. Sen takia tästä eteenpäin kehitetään yhteisö- 
ja konventtimetodeja niin etteivät kansat enää pääse sanomaan sanaansa niin että yksi pieni kansa voi äänestää isojen maiden kannan kumoon. 
Jos ollaan EU:ssa - ja siinähän ollaan - haluaisin säilyttää EU:n vain taloudellisena toimijana enkä syventäisi integraatiota: en tekisi siitä poliittista toimijaa, jossa päätökset tehdään ylikansallisesti yhteisömetodilla liittovaltiohengessä. Poliittinen yhtenäisyys tekee 
väkivaltaa kunkin - tai ainakin monen pienen - jäsenmaan historialle, kulttuurille ja erilaisuudelle. Poliittinen yhtenäisyys samanlaistaa ja yhdenmukaistaa, eikä se ole hyväksi elämän rikkaudelle: moninaisuuden sisällään pitävälle vapaudelle ja luovuudelle.
Jos esimerkiksi EU-parlamentissa on 732 jäsentä ja heistä 13 on suomalaista ja heidät on vielä valittu listavaalilla ja mahdollisesti jopa yleiseurooppalaisilta listoilta, suomalaisen yhteiskunnan mielipiteiden kirjo ei toistu EU:ssa. Jo nyt näyttää siltä, että EU:n edustuksellisuus kehittyy pahaenteisesti kaksipuoluejärjestelmän suuntaan. Voiko se
olla hyväksi puolen miljardin ihmisen poliittisen järjestelmän edustavuudelle? Minun 
vastaukseni on että ei.
Suhtaudun kielteisesti EU:n militarisoimiseen, koska se pitää sisällään euroarmeijan ja yhteisen päätöksenteon mainitun sotajoukon käytöstä. Näyttävät muuten tämän päivän Helsingin Sanomien mukaan jotkut ranskalaiset ja englantilaiset kenraalitkin ottaneen euroarmeijaan kielteisen kannan: se heikentää kansallista puolustusta.
Meillä pitää olla itsenäinen puolustus niin että suomalaisia sotilaita ei lähetetä muiden maiden päätöksin puolustamaan "yhteisiä arvoja", joista päätetään tapauskohtaisesti ja
erittäin poliittisesti. Muistan aina, mitä tapahtui Saksalle, kun piti pommittaa Jugoslaviaa: miettimisaikaa oli 15 minuuttia. Jos on euroarmeija ja Suomella siihen 
yhteensopivat valmiusjoukot, myös Suomelle saattaa syntyä sama ongelma. Puolustusvoimain uusi komentaja Juhani Kaskeala sanoo, että paineet toimia 
yhteisissä eurojoukoissa ovat paljon kovemmat muiden valitsemaan suuntaan kuin YK:n tehtävissä.
Kaskeala muuten otti aikaisemmista poliittikkojen kannanotoista poikkeavan kannan Baltian maiden NATO-jäsenyyteen: se lisäisi Itämeren alueen vakautta. 
Tällaiset kannanotot eivät kuulu kenraaleille! Hägglund ja Kaskeala näyttävät rakentavan Suomeen poliittista sotilasjunttaa. Sotilaat ovat alkaneet ottaa kantaa poliitikkojen puolesta ja valtionjohdon käsityksiä vastaan!
Linjani on EI liittovaltiolle ja EI EU:n militarisoimiselle.
Kun kannatan nykyistä hallitusten välistä metodia, johon kuuluu parlamentaarinen lopullinen päätöksenteko perussopimusten muutoksista ja EU:n uusista toimialoista
jäsenmaissa, vastustan ns. yhteisömetodia (päätökset tehdään EU:n elimissä) ja ns. konventtimetodia (koolle kutsutaan konventti valmistelemaan muutoksia, jotka sitten on hyväksyttävä jäsenmaissa sellaisinaan). Ne oavt federalistien metkuja, joilla yritetään kiertää demokraattisin mahdollinen malli: kaikki päätökset voidaan vapaasti hyväksyä tai hylätä jäsenmaiden parlamenteissa ja parhaassa tapauksessa kansanäänestyksissä. 
Kannatan parlamentarismia: (omat) hallitukset valmistelevat ja parlamentit päättävät.
EU-parlamentarismiin liittyy demokratiaongelma: EU:ssa ei ole kehitetty ylikansallisen tai 
kansainvälisen demokratian konseptia. Kansallisella demokratialla sen sijaan on useissa maissa hyvä legitimiteetti: yleinen hyväksyttävyys.
Tarvitaan teoreettinen malli siitä, millaista olisi EU:n demokratia, ennen kuin hylätään omamme. Kansallinen täysivaltaisuus on pienelle maalle arvo sinänsä. Se edustaa ainoaa tunnettua demokratiaa. Minullehan uussosialismikin on sama asia kuin demokratia.
Mitä tulee uusiin jäsenmaihin, en pitäisi nykyisenlaista kiirettä. Olen ETA-metodin kannalla: ensin taloudellinen yhteensovittaminen ja vasta sitten poliittinen, jos sittenkään. Maiden suunnattomat kehityserot eivät tee mahdolliseksi toimivaa yhteistä päätöksentekoa. 
Suuret maat kokenevat poliittiseksi välttämättömyydeksi kaapata vallan, ja siitä oli kysymys Nizzassa. Siksi sopimus pitäisi Suomessakin hylätä. Jos ollaan demokratian puolella, on oltava Nizzaa vastaan.
Demokratia olisi Suomessakin politisoitava. Se ei ole nykyiseen EU-suhteeseemme sisäänrakennettu ominaisuus.