Kysymys Natosta
28.6.2001
Kysymyslomakkeella (kysymyksiä ja palautetta-palkissa)
on mepillemme esitetty seuraava kysymys: Olet vaatimassa kansanäänestystä
Natoon liittymisestä heti. Miksi heti? Eihän asia ole lainkaan
ajankohtainen.
Esko Seppäsen vastaus: Asia on mitä
ajankohtaisin. Suomea nimittäin yhteensovitetaan täyttä päätä
Naton kanssa sekä sotilaallisesti että poliittisesti. Armeijastamme
tehdään ensin Nato-yhteensopiva, ja hallitus seuraa sitten
armeijan jäljessä. Prosessin ennakoitavaa lopputulosta kuvaa
koko EU:n Nato-yhteensovittamista johtavan Gustav Hägglundin
letkaus parin vuoden takaa. Hänelle Nato-jäsenyys on "viiden
vuoden kuluttua vähän kuin Martta-yhdistykseen menisi." Hänen
mukaansa "Suomi on kaikilta olennaisilta osiltaan valmis Naton
jäseneksi ja "me puhumme Naton kanssa samaa kieltä".
Lipposen toisen hallituksen ohjelmaan ei
ole enää kirjattu Suomelle "itsenäistä puolustusta". Se -
ja tavoite liittoutumattomuuden säilyttämisestä "vallitsevissa
oloissa" tai "tässä vaiheeessa" - on Suomen avoin Nato-optio.
Paavo Lipposen kanta on, että "olemme liittoutuneet
liittyessämme EU:n jäseneksi". Se merkitsee, ettemme me enää
ole liittoumattomia. Natoon mennään siis kuin EMU:un. Asiasta
on ikään kuin äänestetty jo Suomen liittyessä unionin jäseneksi.
Suomen kansan suuri enemmistö vastustaa
mielipidetutkimusten mukaan Nato-jäsenyyttä - mutta uskoo
Suomen muutaman vuoden sisällä liittyvän Natoon. Jos mitään
ei tehdä, se on todella kuin Martta-yhdistykseen menisi.
Kansanäänestys on aina suuri mobilisaatiotapahtuma:
ihmiset pakotetaan poliittiselle liikekannalle. On otettava
kantaa. On päätettävä, mikä on tärkeää ja turvallista.
Vaihtoehtovoimien - ja tässä tapauksessa
sotaliiton jäsenyyden vastustajien - on vaadittava kansanäänestystä.
Siinä yhteydessä syntyvä julkinen keskustelu pakottaisi myös
Naton kannattajat perustelmaan heidän kantansa: millaista
turvallisuutta Nato meille tarjoaa? Se tarjoaa ydinaseturvallisuutta.
Hägglundin mukaan "sellaisella optiolla ei voi tulla Naton
jäseneksi, että sulkisi ydinaseet pois". Vastaavasti kävisi
niin, että Suomi maalitettaisiin venäläisille ohjuksille;
Venäjän vastainen liittohan Nato on ja siitähän tässä kaikessa
on kysymys.
Monet sotilaat vastustavat Nato-jäsenyyttä
siksi, että kovan paikan tullen Nato-apu olisi pääasiassa
vain ilma-aseapua. Vieraat Nato-koneet ilmatilassamme tai
Venäjällä operoisivat joko Norjasta tai lentotukialuksilta
Atlantilta käsin; Itämerellehän ei lentotukialuksilla ole
pääsyä. Kaukaa tulevat koneet eivät voisi kauan operoida Suomen
kannalta tärkeissä tehtävissä, ja siksi tällainen Nato-apu
on sangen pienimerkityksistä. Oma apu, paras apu.
Voidaan sanoa, että Suomen Nato-jäsenyys
on jo itsessään suoja aggressioita vastaan, ja kieltämättä
asia onkin niin.
Mutta siitä joudutaan maksamaan kova hinta:
jos ollaan Natossa, ollaan sitouduttu osallistumaan niihin
konflikteihin, jotka syntyvät meistä riippumatta. Natossa
eivät jäsenmaat puolusta vain omaa maataan, vaan myös - Washingtonin
huippukokouksen vuonna 1999 päättävällä tavalla - myös yhteisiä
arvoja. Sitä kautta Suomi voi joutua osapuoleksi konflikteihin,
joihin se ei halua osallistua.
Suomen tie Natoon kulkee puolustusvoimain
uuden komentajan Juhani Kaskealan vision mukaan EU:n yhteisen
puolustuksen kautta. Suomi on jo sitoutunut antamaan euroarmeijan
käyttöön 1500 sotilasta ja maksamaan osansa armeijan yhteisvarustelun
kustannuksista. Meille hankitaan ennemmin tai myöhemmin myös
taisteluhelikoptereita, kun valmiusjoukot pitää kouluttaa
niillä operoimiseen. Tämän tien päässä meitä odottaa myös
palkka-armeija? Kreikassa luovuttiin juuri yleisestä asevelvollisuudesta,
ja sitä perusteltiin Naton ja euroamrijan tarpeilla.
On nähtävissä, että poliittinen eliittimme
ei aja yksiselitteisen selkeää Nato-päätöstä. Tulollaan on
sen sijaan joukko EU-päätöksiä, joiden avulla EU:sta tehdään
Naton eurooppalainen pilari. Sitä on EU:n sotilaallinen ulottuvuus.
Suomalaisten pitäisi saada sanoa kantansa
Nato-jäsenyyteen reilusti ja avoimesti. Kysymys on sodasta
ja rauhasta. Kun vaadin asiasta kansanäänestystä heti, tarkoitan,
että ennen EU:n seuraavaa hallitusten välistä konferenssia
(2004). Muutoin EU-automatiikka vie Suomen kaltaisen vastaan
pyristelemättömän liittoutumattoman maan Natoon ilman kansalaiskeskustelua.
Eduskunnalle annettuun Lipposen hallituksen
puolustuspoliittiseen selontekoon sisältyy Nato-optio. Sen
käyttö voidaan estää vain kansanäänestyksellä.
| 