KIRJALLINEN KYSYMYS P-2291/04
esittäjä(t): Esko Seppänen (GUE/NGL)
komissiolle
Aihe: Maatalouden kansalliset tuet
Suomen liittyessä EY:n jäseneksi liittymissopimuksen 142 artiklaan kirjattiin Suomelle lupa myöntää pitkäaikaisia kansallisia tukia "sen varmistamiseksi, että maataloutta pidetään yllä erityisillä alueilla". Sen lisäksi liittymissopimuksen 141 artiklaan kirjattiin komissiolle mahdollisuus antaa Suomelle lupa myöntää kansallisia tukia, jos liittymisestä "aiheutuu vakavia vaikeuksia". Kun on ilmennyt tällaisia vakavia vaikeuksia ja Suomen hallitus on pyytänyt lupaa maksaa kansallisia tukia, Suomelle on ilmoitettu, että tukien on oltava jatkuvasti alenevia ja määräaikaisia. Mihin olemassa olevaan säädökseen tällainen komission tulkinta perustuu?
P-2291/04FI
Franz Fischlerin
komission puolesta antama vastaus
(28.10.2004)
Liittymissopimuksen 141 artiklassa todetaan, että jos liittymisestä aiheutuu vakavia vaikeuksia, jotka ovat yhä olemassa sen jälkeen kun 138, 139, 140 ja 142 artiklan määräyksiä sekä yhteisössä voimassa oleviin sääntöihin perustuvia muita toimenpiteitä on sovellettu täysimittaisesti, komissio voi antaa Suomelle luvan myöntää tuottajille kansallisia tukia, joiden tarkoituksena on helpottaa näiden täysimääräistä yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Toimenpiteiden, joiden tarkoituksena on helpottaa täysimääräistä yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan, on katsottava määritelmänsä mukaisesti olevan luonteeltaan väliaikaisia. Kun vakavat vaikeudet ovat poistuneet ja täysimääräinen yhdentyminen on saavutettu, 141 artiklaa ei voida enää soveltaa.
Jotta voitaisiin ottaa huomioon rakennemuutosten aikaansaamiseen tarvittava aika sekä arvioida 141 artiklan mukaisten toimenpiteiden tehokkuus ja tällaisen tuen jatkamistarve, komission hyväksymien tukiohjelmien kesto on rajattu neljäksi vuodeksi kerrallaan.
Komissio on aiemmin soveltanut tukien alentamista koskevaa vaatimusta, johon arvoisa parlamentin jäsen viittasi, ainoastaan suoraan tulotukeen. Rakennetuen pitäisi komission viimeisimmän 141 artiklaan perustuvan päätöksen mukaisesti itse asiassa kasvaa. Komissio uskoo, että täysimääräistä yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan voidaan helpottaa ainoastaan parantamalla liittymisestä johtuvista vakavista vaikeuksista kärsivien maatilojen rakenteita. Suora tulotuki, jonka saamisedellytyksenä ei ole rakenteellisten parannusten tekeminen, tai alentamaton tulotuki saattaisivat toimia väärinä signaaleina ja hidastaa sopeuttamisprosessia. Komission päätöksessä 2000/167/EY todetaan, että väliaikainen ja aleneva suora tulotuki voidaan nähdä rakennepolitiikan tarpeellisena lisänä edellyttäen, että tällaisen tuen tarkoituksena on pääasiassa täydentää rakenteellista sopeuttamista, että tuki ei haittaa tarpeellisten rakennemuutosten tekemistä ja että se on ajallisesti rajattu. Vuosien 2004–2007 tukiohjelmaan liittyvän valtiontuen N 518/2003 hyväksymisestä 16 päivänä maaliskuuta 2004 tehdyssä päätöksessään komissio lisäsi, että suorien tulotukien asteittainen alentaminen edistää Suomen maatalouden yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja on osoitus siitä, että liittymisasiakirjan 141 artiklaan perustuva tuki on siirtymätoimenpide.
|
