Kirjallinen kysymys komissiolle 11.4.2002

Aihe:Komission virkamiesten työ-ja loma-ajat

Komissio lienee tehnyt työehtosopimuksia useidenkin ammattiliittojen kanssa. Onko näissä sopimuksissa kaikille virkamiehille määrätty yhtenäiset työ- ja loma-ajat sekä yhtenäiset määräykset ylitöistä vai riippuvatko ne kustakin erillisestä sopimuksesta? Kuinka monen liiton kanssa komissio tekee sopimuksia ja kuinka monelle ammattiliittojen toimihenkilölle komissio maksaa palkan?

E-1172/02FI Neil Kinnockin
komission puolesta antama vastaus
(10.7.2002)

Virkamiehiin sovellettavia normaalityöaikaa, lomia ja ylitöitä koskevia sääntöjä ei määritetä työehtosopimuksin. Niiden perustana ovat henkilöstösäännöt, joka ovat yhteisön oikeuden osa, ja niiden soveltamista koskevat säännökset.

Lokakuun 1. päivästä 1986 alkaen kokopäivätyötä tekevän virkamiehen työaika on muodollisesti ollut 37,5 tuntia viikossa. Vaikka tätä säännöstä pyritään noudattamaan, monissa tapauksissa työtehtävät ovat sellaiset, että käytännössä suuri osa komission henkilöstöstä tekee yksikön edun nimissä tätä selvästi pidempiä työpäiviä.

Virkamiehillä on oikeus 24 työpäivän pituiseen vuosilomaan kalenterivuosittain ja lisäksi 1-6 lomapäivään , joiden määrä riippuu virkamiehen iästä ja palkkaluokasta, sekä enintään kuuteen matkapäivään . Virkamiehelle voidaan myös myöntää erityislomaa tietyissä erikoistilanteissa.

Ura-alueen C ja D virkamiehille ylityö voidaan korvata vapaana tai palkkana . Joillakin yksiköillä on omat ylityön korvauskäytäntönsä, mutta niitä sovelletaan aina näiden säännösten rajoissa.

Ennen henkilöstöä koskevien komission päätösten tekoa kuullaan aina asianomaisia henkilöstöjärjestöjä ja tarpeen mukaan myös henkilöstökomiteaa. Näin ollen esimerkiksi joustavaa työaikaa koskeva komission päätös tehtiin vasta henkilöstöjärjestöjen kuulemisen jälkeen .

Komissio teki 4. huhtikuuta 2001 henkilöstöjärjestöjä kuultuaan uuden sopimuksen henkilöstön edustukseen käytettävistä resursseista. Sopimuksen allekirjoitti kuusi eri henkilöstöjärjestöä. Siinä säädetään muun muassa henkilöstöjärjestöjen käytössä olevien virkojen enimmäismäärän vähentämisestä 21:stä 12:een. Vaaleilla valitun henkilöstökomitean tukea lisätään. Menettely vastaa nyt monien jäsenvaltioiden hallinnossa sovellettavaa menettelyä.

Joulukuun 5. päivänä 2001 tehdyn komission päätöksen perusteella käydään parhaillaan seitsemän järjestön kanssa neuvotteluja myös toisesta yleissopimuksesta - ns. puitesopimuksesta. Tavoitteena on saattaa ajan tasalle komission suhteita henkilöstöjärjestöihin ohjaavat menettelytavat, jotka ovat paljolti perustuneet lähes 30 vuotta sitten (vuonna 1974) tehtyyn sopimukseen. Samassa päätöksessä komissio hyväksyi muodollisesti ns. yhteistoimintamenettelyä koskevat yleissäännökset ("toimintasäännöt") ja työtaistelutoimenpiteitä koskevat säännökset, joista oli aiemmin sovittu neuvotteluissa henkilöstöjärjestöjen kanssa. Näitä parannuksia sovelletaan jo käytäntöön.

Komissio ei maksa palkkaa ammattiyhdistyksiin ja ammattialajärjestöihin suorassa palvelussuhteessa oleville työntekijöille. Komission tietojen mukaan vain yhden henkilöstöjärjestön palveluksessa on ulkopuolista henkilökuntaa, jonka palkkamenot rahoitetaan jäsenmaksuilla.

Komission ja henkilöstöjärjestöjen välisen resursseja koskevan sopimuksen mukaan allekirjoittajajärjestöjen käyttöön annetaan enintään 12 komission virkamiestä sekä tietyt rajalliset rahavarat, joita voidaan muun muassa käyttää komission ylimääräisten toimihenkilöiden sopimuksiin. Tämän sopimuksen mukaisesti tällä hetkellä 12 virkamiestä ja neljä ylimääräistä toimihenkilöä on virallisesti siirretty henkilöstöjärjestöjen käyttöön. Sopimus mahdollistaa myös virkamiesten vapauttamisen palvelutehtävistä määräajaksi määrättyihin tehtäviin, ja tällä hetkellä viisi virkamiestä (joista yksi osa-aikaisesti) on virallisesti vapautettu palvelutehtävistään ja on joko palaamassa takaisin varsinaisiin tehtäviinsä tai odottaa päätöstä siirrosta henkilöstökomiteaan.

Joissakin komission toimipisteissä, joissa henkilöstöä on vähän, henkilöstöjärjestöjen toimintaa tuetaan edelleen tapauskohtaisesti paikallisjohdon päätösten mukaan. Tämä ei kuitenkaan ole yleissopimuksen mukaista, ja tuki aiotaankin lopettaa.