Wärtsilän tapaus
29.1.2004
EU:n komissiolle on tehty seuraavia kysymyksiä Wärtsilän
toteuttamista tuotannon siirroista Italian Triesteen:
Meppi Theodurus Bouwmanin kysymys:
Suomalainen moottorivalmistaja Wärtsilä on äskettäin
päättänyt siirtää Alankomaissa (Zwollessa)
olevat toimintonsa kokonaisuudessaan Italiaan (Triesteen),
huolimatta siitä, että toiminta Alankomaissa on
ollut kannattavaa ja tilauskanta terveellä pohjalla.
Siirron välittömänä seurauksena 700 työpaikkaa
katoaa ja alihankkijoiden keskuudessa menetetään
mahdollisesti satoja työpaikkoja. Koska liiketoiminnan
tulokset eivät suoranaisesti ole tämän yrityksen
lopettamisen takana on syytä pelätä, että
taustalla on epäasianmukaisia vaikuttimia.
Kansalliset ja paikalliset viranomaiset ja Euroopan investointipankki
ovat viime vuosina myöntäneet tehtaalle miljoonien
guldenien edestä tukea ja kehitysluottoja. Tuotannon
siirtäminen muualle merkitsisi työllisyyden vakavan
heikentymisen lisäksi myös valtavien pääomien
menetystä sekä alankomaalaisten kehitysluottojen
avulla luodun tietämyksen viemistä pois.Voiko komissio
tämän vuoksi pian selvittää ja kertoa,
mitä Italian viranomaiset ja Wärtsilä ovat
sopineet siitä, että Wärtsilä ottaa haltuunsa
entisen valtionyrityksen Triestessä; onko sovittu työpaikkojen
säilymisestä (1 800 työntekijän osalta),
tai onko tehty muita sopimuksia, jotka jollakin tavalla antavat
aiheen epäillä Wärtsilän siirtäneen
tuotantoaan epäasianmukaisin perustein paikkakunnalta
toiselle?
Voiko komissio tutkia myös, mitä taloudellisia
tai muunlaisia kannustimia Italian viranomaiset ovat tarjonneet
tai tarjoavat Wärtsilälle, joko yhteisötuen
muodossa tai muulla tavalla, tämän epäasianmukaisen
tuotannon siirtämisen helpottamiseksi?
Onko komissio tämän kysymyksen esittäjän
kanssa samaa mieltä siitä, että tämä
tapaus on esimerkki taloudellisten ja muiden kannustimien
väärinkäytöstä ja "tukikaupasta"
(subsidy shopping)? Jos vastaus on myönteinen, aikooko
komissio toteuttaa tapauksen johdosta toimenpiteitä,
kuten tuotannon siirtämisen lykkäämisen tutkimusten
ajaksi?
Komissaari Mario Montin vastaus 16.1.2002:
Komissio ei ole tietoinen Italian viranomaisten ja Wärtsilän
välisistä sopimuksista mutta tiedustelee asiaa Italian
viranomaisilta. Jos käy ilmi, että tällaisia
valtiontukia koskevia sopimuksia on tehty, komissio tutkii
tukitoimet EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan (ent. 92
artikla) perusteella. Sitä paitsi Wärtsilän
San Dorligo della Vallen laitos sijaitsee aluetukeen oikeutetulla
alueella EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c
alakohdassa tarkoitetun poikkeuksen mukaisesti.
Kesäkuun 20. päivänä 2001 tekemänsä
päätöksen perusteella komissio voi hyväksyä
aluetuet, joiden suuruus on 8 prosenttia investoinnista nettoavustusekvivalentteina
ilmaistuna. Lisäksi on
mahdollista, että komission hyväksymiä työllisyys-,
koulutus- ja muita tukia voidaan soveltaa tähän
tapaukseen. Tällaiset tukitoimet soveltuvat yhteismarkkinoille
EY:n perustamissopimuksen määräysten nojalla,
jos niistä on päätetty komission hyväksymien
järjestelmien perusteella tai jos niihin sovelletaan
poikkeusta (koulutusta/pk-yrityksiä/vähämerkityksistä
tukea koskevien) asetusten nojalla.
Eurooppalaisista rahastoista myönnettävästä
tuesta komissio voi vakuuttaa, että Wärtsilä
ei ole saanut minkäänlaista tukea Euroopan aluekehitysrahastosta
(EAKR). Se on saanut tukea Euroopan sosiaalirahastosta (ESR)
vuosien 1997-1999 yhtenäisen ohjelma-asiakirjan (YOA)
puitteissa ammatillisen koulutuksen tukemiseen.
Komissio ei voi vastata parlamentin jäsenen viimeiseen
kysymykseen, koska ei ole todettu, että taloudellisia
tai muita kannustimia olisi käytetty väärin.
Komission toiminnan yleisenä tavoitteena on vähentää
kansallisten viranomaisten myöntämien tukitoimien
haitallista vaikutusta kilpailuun. Tukikauppa on yksi esimerkki
valtiontukien haitallisesta vaikutuksesta kilpailuun, ja sitä
olisi tästä syystä vältettävä.
Jos tutkimuksissa käy ilmi, että Wärtsilä
on saanut tukea, joka perustamissopimuksen nojalla ei sovellu
yhteismarkkinoille, komissio ryhtyy tarvittaviin toimiin ja
perii tarvittaessa sääntöjenvastaisesti myönnetyn
tuen takaisin.
Komissiolla ei ole valtuuksia vaatia Wärtsilää
perumaan päätöksensä tuotantolaitoksen
siirtämisestä edes tutkimuksen ajaksi
Esko Seppäsen kysymys 27.1.2004:
Moottorinvalmistaja Wärtsilä on lopettamassa Suomen
Turussa diesel-moottoreiden valmistuksen ja siirtämässä
sen Italian Triesteen. Vastatessaan parlamentin jäsenen
Theodorus Bouwmanin kysymykseen (P-3451/01) komissaari Mario
Monti ilmoitti, että komissio tutkii mahdollisten valtiontukiaisten
väärinkäytön Zwollen tehtaan lakkauttamisen
yhteydessä. Kun on kysymyksessä jälleen uusi
Wärtsilän toimenpide kannattavan tuotantolaitoksen
lakkauttamiseksi yhdessä maassa ja toimintojen siirtämiseksi
toiseen maahan, vahvistuvat epäilykset Italian valtion
omistuksessa aikaisemmin olleen tuotantolaitoksen suosimisesta
väärin perustein. Kysyn italialaiselta kilpailukomissarilta,
ovatko valmistuneet parlamentin jäsenelle Bouwmanille
annetussa vastauksessa esitetyt tutkimukset ja mikä on
ollut tutkimusten tulos mahdollisten kilpailun vääristymien
osalta ja onko Wärtsilä saanut tai saamassa asaatonta
valtiontukea Italian valtiolta?
Esko Seppäsen toinen kysymys 28.1.2004:
Viime vuosina on Italian Tristeen kasaantunut telakkakapasiteettia
ja tullut alustilauksia tavalla,
joka panee epäilemään sikäläisten
toimijoiden saavan valtiolta telakkatukiaisia muista EU-maista
poikkevalla tavalla ja paremmin ehdoin. Onko komissio tutkinut
sitä, maksaako Italian valtio telakkatukiaisia samojen
perusteiden mukaan kuin muut EU-maat vai ovatko siellä
kenties muita paremmat ehdot? Siinä tapauksessa vääristyy
sekä laivanrakennuskilpailu että laivojen alihankinnat.
Komissiolla on kuukauden verran aikaa vastata kysymyksiin.
| 