Euroopan parlamentin jäsen Esko Seppänen vappuna

1.5.2005 Turussa

Arvoisat turkulaiset, pojat ja tytöt "kansan urhokkaan, mi Puolan, Lützin, Leipzigin ja Narvan mailla vertaan vuoti, viel on Suomi voimissaan ja voi vainolaisen hurmehella peittää maan".

Suomen armeija otti sisällissodan jälkeen käyttöön tämän Puolan, Lützin, Leipzigin ja Narvan sankari(vainaji)en kunniamarssinsa, jossa Runeberg runoaa, että vainolaisen hurmehella peitetään maa. Kyseessä on vanha marssi Bonapartesta Egyptissä, ja Afrikkaan sitä ollaan pian lähdössä meiltäkin. Tavoite ei enää ole peittää omaa maata oman vihollisen verellä, vaan jonkun Afrikan maan maa EU:n vihollisten verellä. Sillä suunnalla taistellessa ei tarvitse kärsiä vilua, ja nälänkin kärsivät siellä meidän puolestamme paikalliset asukkaat.

Suomessa on alettu valmistella palkkasoturiarmeijaa, joka voidaan lähettää EU:n laittomiin rauhaanpakottamis- eli hyökkäyssotatehtäviin maamme rajojen ulkopuolelle siihen tapaan kuin runoilee Runeberg armeijamme kunniaksi: "pois, pois rauhan toimi jää, ja tulta kohta kalpa lyö ja vinkuen taas lentää luoti, joukkoon kaikki yhtykää".

Hyvät toverit, antakaamme tukemme Suomen upseeriliiton vastoin puolustusvoimain komentajan tahtoa julistamalle hakusaarrolle kansainvälisten palkkasoturijoukkojen kriisinhallintatehtäviin, joista osa rauhaanpakottajista palaa takaisin kotiin sinkkiarkuissa. Runebergin mukaan "kauniina väikkyy muisto urhojemme, kuolossa mekin vasta kalpenemme", mutta jos pitää kuolla sodissa, tulkoon kuolo sitten puolustussodassa omassa maassa eikä hyökkäyssodissa vierailla mailla. Meidän tehtävämme ei ole sotia vanhojen siirtomaavaltojen sotia, vaikka EU kuinka olisi suomalaisen poliittisen eliitin salarakas. Isänmaahan on porvariston virallinen rakas, mutta sitä se pettää eurosalarakkaansa kanssa. Turvallista suomalaisille on, että ei aleta eurouhreiksi EU:n nopean toiminnan ja rauhaanpakottamisen iskujoukoissa eikä peitetä omalla hurmehella vierasta maata.

Viel onko Suomi voimissaan?

Ei ihan enää ole. Maassamme esiintyy laajalti sosiaalista turvattomuutta, mistä lankeaa vastuu maamme kapitalistiluokalle ja sen isäntärengeille eli optiorälssille.

On myyty kaksi kolmannesta pörssiyhtiöiden osakkeista ulkomaille.

On privatisoitu eli lahjoitettu kansallisomaisuuttamme valtion yhtiöiden osakkeiden muodossa koti- ja ulkomaisille yksityisomistajille.

On tyhjennetty - kapitalistit ovat tyhjentäneet - suomalaisia yhtiöitä vuosikymmenten aikana syntyneistä voitoista, ja tyhjentäminen on tapahtunut saalistajille verottomina osinkoina. Suomen EU-jäsenyyden kaudella ovat omistajien yhtiöistään ulos ottamat - verottomat - osingot yli kymmenkertaistuneet.

Kenellekään ei pidä näin olla ihme se, että tuloerot ovat kasvaneet suurituloisimpien kanssaihmistemme syödessä entistä isomman palan yhteisestä kakusta. Kakun leipojien osuus on vastaavasti alentunut hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita murennettaessa. Maksumiehiä ja -naisia ovat olleet varsinkin työttömät ja sairaat sekä Suomen hyvinvoinnin perustan valaneet eläkeläiset.

Mitä eläkkeisiin tulee, ammattiyhdistysliikkeen johtajilta toivoisimme isänmaallisempaa otetta herrojen kanssa marjassa työeläkeyhtiöiden hallituksissa: yli kaksi kolmasosaa pullataikinan tavoin paisuvien työeläkerahastojen varoista on sijoitettu ulkomaille myös suuren riskin sijoituksina.

Rahan karatessa ulkomaille on Suomessa investointilama: yritykset investoivat tuotantoon vähemmän kuin on tuotantovälineiden kuluminen. Suomalaisille se näyttäytyy jatkuvana korkeana työttömyytenä.

Reaalikapitalismissa työ organisoidaan esineellistyneen, kasautuneen tai finanssipääomaksi muutetun työn eli pääoman ehdoilla. Pääoman omistajat määräävät työn antajina työn tekemisen ajan, paikan ja tavan. Vakinaisen ja turvallisen kokopäivätyön tilalle ovat tulleet osa-aikatyö, tilapäiset työsuhteet, liikkuvat työt, vuokratyö - ja työttömyys. Näiltä osin Suomessa voidaan huonosti.

Maapallolla työt jakautuvat epätasaisesti. On kehittyneitä maita, joissa tuotoksen jako perustuu palkkatyöhön, paitsi että kapitalistit syövät kuormasta. Sitten on alikehittyneitä maita, joissa ollaan siirtymässä luontaistaloudesta ja maanviljelystä palkkatyöhön. Maailman kapitalistit ovat jakaneet teollisen työn osiin niin että pieniä osia voidaan tehdä vähäisemmälläkin ammattitaidolla, ja siltä pohjalta töitä viedään halpamaihin. Voitot ohjataan veroparatiiseihin, eikä niitä kotiuteta yhteisen sosiaaliturvan tarpeisiin. Tätä kutsutaan globalisaatioksi, jonka silppuriin joutuivat kuluneella viikolla Perloksen 600 työntekijää Ylöjärvellä. Kapitalistin nimi on Sohlberg.

Valtiovallan vastauksen tähän kaikkeen tiedämme. Se on verohelpotuksia rikkaille, eläkeiän nosto työn tekijöille ja eurotyöreformi: lisää työ- ja palveludirektiivejä.

Meillä Euroopan parlamentin vasemmistoryhmässä vastustetaan yksissä tuumin uutta palvelujen vapaakaupan direktiiviä eli ns. Bolkenstein-direktiiviä. Se on eurotyöreformi, jolla tehdään mahdolliseksi työn sosiaalinen dumppaus. Se on hyökkäys ammattiyhdistysliikkeen sopimia kollektiivisia palkka- ja työehtoja vastaan. Vasemmistoryhmämme haluaa samassa porukassa ay-liikkeen kanssa palauttaa kunniaan työväenliikkeen ja ammattiyhdistysliikkeen parhaan perinnön: taisteluperinnön. Vasemmisto ei saisi olla mikään sopulauma, joka palvoo valtion pakkovaltaa pyhittää kapitalismin. Vasemmalla tarvitaan vaihtoehtoa demareille.

Yritysjohtajat ovat saaneet osakeoptioina palkkion yhtiöidensä tyhjentämisestä ja niiden omistajien ruokkimisesta verottomilla osingoilla ja myyntivoitoilla. Optiorälssin Hannu Hanhet ovat valtion energiayhtiössä Fortumissa, jossa Lipposen hallitus sosialidemokraattisine ja vasemmistoliittolaisine ministereineen jakoi johtajille optioita ilman että näiden tarvitsi osoittaa erityistä kansalaiskuntoa tai -osaamista.

Fortumin johtajille sataa mannaa taivaasta, vaikka vettä ei sataisikaan. Tukkumarkkinoilla pohjoismaisessa sähköpörssissä ei sähkön hinta perustu tuotantokustannuksiin vaan Norjan sateisiin. Jos Norjassa ei sada, halvalla tuotettua vesi- ja atomisähköäkin voidaan myydä kalliilla. Sähkön pörssittämisestä ja Irakin öljysodan nostamasta raakaöljyn hinnasta syntyvät Fortumin ylivoitot, joita jaetaan johtajille optioina.

Fortumia on myös yksityistetty. Siinä tarkoituksessa fuusioitiin ensin keskenään valtion sähköyhtiö Imatran Voima ja öljy-yhtiö Neste. Sen jälkeen uudesta Fortumista myytiin 30 % yksityisille sijoittajille. Kuudessa vuodessa on yksittäisille sijoittajille palautettu rahaa verottomina osinkoina puolet heidän sijoittamastaan rahasta.

Eikä tässä kaikki.

Nyt on Fortum hajautettu uudelleen sähköyhtiöksi ja öljy-yhtiöksi. Uuden öljy-yhtiön osakkeet jaettiin osinkoina pääosin (85 %) ilmaiseksi Fortumin privatisoimiseen osallistuneille etupäässä ulkomaisille "sijoittajille", jotka saivat tällä tavalla verottomina lisäosinkoina neljänneksen uuden Neste Oilin osakkeista.

Kun tälle pörssitetylle ja entistä perusteellisemmin privatisoidulle öljy-yhtiölle annettiin Fortumin öljyvarallisuus, sen osakkeiden yhteisarvo markkinoilla nousi yli 3 miljardiin euroon. Se merkitsee, että yksityisille sijoittajille palautettiin käytännössä se raha, jonka valtio sai heiltä Fortumin osakkeista.

Väärin privatisoitu!

Suomalaisille tämä valtiolle tuloa tuottavasta kansallisomaisuudesta luopuminen tulee maksuun öljyn ja sähkön hinnoissa. Myös h iilidioksidin päästöoikeuksien pörssikauppa, johon eliitin salarakas EU on meidät pakottanut, tulee sekin maksuun sähkön hinnoissa - ja merkitsee tämän päivän päästöjen pörssihinnoin vanhan miljardin tulonsiirtoa meiltä ulkomaille. Kun valtio ostaa verovaroin päästöoikeuksia ulkomailta, toimitaan kuten maatalouden tukemisessa: pieni Suomi maksaa veronmaksajiensa kukkarosta maanviljelykselle kansallista tukea kolmanneksi eniten suurten Ranskan ja Saksan jälkeen, ja se maksetaan EU-jäsenmaksujen päälle.

Samaan aikaan verottomien osinkojen kymmenkertaistumisen, miljardööriluokan ja optiorälssin synnyn sekä valtion yhtiöiden privatisoimisen ja investointilaman kanssa ovat Suomen terveysmenot EU-maiden alhaisimpia. Vähemmän rahaa terveyteen käytetään vain Luxemburgissa, Puolassa ja Slovakiassa.

1990-luvulla terveysmenojen osuus BKT:sta laski EU-maista vain Suomessa, Luxemburgissa ja Unkarissa, Suomessa eniten. Asukasta kohdenkin laskettujen terveysmenojen osuus aleni samaan aikaan Suomessa enemmän kuin muualla. Ollaan selvästi alle EU:n tason.

Sairastamisen omavastuu on Suomessa EU:n kolmanneksi korkein. Kalliimpaa on sairaan sairastaa EU-maista vain Espanjassa ja Unkarissa.

Valtio voi olla köyhän ja sairaan ihmisen ystävä, mutta Suomessa se ei ole sitä ollut.

Tulevaisuudessa valtio on entistä enemmän se epätäysivaltainen liittovaltio, jota myös meille myydään EU:n uuden perustuslain muodossa.

Kun pohjoismaita liitettiin Euroopan unioniin, kansanäänestysten järjestys oli ennalta suunniteltu. Ensin äänesti KYLLÄ-mielisin Suomi, sitten Ruotsi ja lopuksi EU-vastaisin Norja. EU:n perustuslain hyväksyttämisen suhteen käytetään samaa taktiikkaa: ensin äänestävät maat, joissa perustuslain kannatus on suurin. EU-rahan suurimmassa nettosaajamaassa Espanjassa saatiin heti alkuun - tosin alhaisella äänestysprosentilla - KYLLÄ-tulos.

Ranska oli mielipidetutkimusten mukaan vielä syksyllä varma KYLLÄ-maa luvuin 70 %-30 %. Vuodenvaihteessa luvut olivat enää 60 %-40 %, ja tänään EI-puoli on ollut voitolla jo yli 20 mielipidetutkimuksessa. Kansanäänestys on neljän viikon kuluttua, ja me europarlamentin vasemmistoryhmässä tuemme kaikin voimin Ranskan vasemmistoa: hylkyyn koko perustuslaki. Myös Suomen vasemmistoliiton olisi hyvä olla EU:n vasemmiston yhteisrintamassa sen sijasta että puheenjohtaja laulaa demarikuorossa.

Ranskan vasemmistossa perustuslakia vastustetaan siitä syystä, että siinä pyhitetään kapitalismi ja uusliberalismi ja että se on epäsosiaalinen. Demarieliitin KYLLÄ ei siellä tänään paljon paina, kun vasemmisto on mobilisoitunut liikkeelle EI:n puolesta. Viimeisimmän mielipidetutkimuksen mukaan EI-puoli on johdossa luvuin 53 %-47 %. Toimihenkilöistä 54 % ja työläisistä 75 % ja eläkeläisistä 52 % ilmoitti äänestävänsä vastaan, ja miehet (55 %) olivat vielä enemmän vastaan kuin naiset (51 %).

EU:n perustuslaki, joka on omaamme ylempi, on myös Suomen poliittisen eliitin uusliberalistinen uskontunnustus. Se merkitsee epäsosiaalisuuden ohella myös lisää ylikansallista päätöksentekoa eli vallan karkaamista meiltä muille. Se merkitsee myös EU:n militarisoimista. Ei siis turhaan runoillut se Runeberg niin että "pois, pois rauhan toimi jää, jo tulta kohta kalpa lyö ja vinkuen taas lentää luoti, joukkoon kaikki yhtykää".

Kapitalismi perustuu yksityisomistukseen ja sitä kautta luonnon ja kanssaihmisten riistoon. Yksillä on omistuksen monopoli, joka sulkee pois muiden käytön. Omistus on hierarkkista ja alistavaa, ja pyramidin korkeimmalla huipulla ovat osakeyhtiöt. Niiden omistus on kasvotonta: maailmantalouden suurimpia yhtiöitä omistavat muiden rahoilla erilaiset rahastot. On myös ristiinomistusta ja omistusrutsaa. Omistukselle haetaan aina korkeinta tuottoa, eikä omistajilla ole yhteisvastuuta: omistaja saa ajaa vain pääomien - eli omaa - etua. Jopa luonnon monimuotoisuus tehdään kauppatavaraksi ja patentoidaan.

Loismaisinta kapitalismia on uusliberalistinen hegemonia. Se on pääomien valtaa työhön ja tuotantoon, työn mukavuusliputtamista, privatisoimista, pörssittämistä, ulkoistamista ja ylikansallista markkinavaltaa, ihmisten yhteisöllisyyden tuhoavaa globalisaatiota.

Uusliberalistisen hegemonian kukistamiseen kannustan lopettamalla tämän työn juhlapäivän puheeni työväen marssin säkein: "Työ käsiemme, hengenkin on ylevätä työtä. Työ tehty kourin jäntevin voi poistaa hengen yötä. Tok´ kunnian ei halu vaan saa meitä työhön toimintaan, mut´ myöskin onni synnyinmaan, mut´ myöskin onni synnyinmaan.

Me tarvitsemme työn sankareita, työn ja taistelun sankareita, arjen sankareita, sankareita rauhan puolesta sotaa vastaan. Me tarvitsemme Suomessa lujaa vasemmistoa. On asioita, joissa ei saisi lepsuilla.

Työn ja taistelun iloa kaikille, toverit. Hyvää vappua!

[ Etusivulle | seppanen@kaapeli.fi ]