"Olette valmistelukuntalaisia"
Otteita Valéry Giscard d´Estaingin puheesta konventin
avajaisissa 28.2.2002
"Euroopan tahdin hidastuminen johtuu useista tekijöistä,
eritoten tehtävien päällekkäisyydestä, menettelyjen monimutkaisuudesta
ja ehkä myös poliittisen tahdon heikentymisestä, mutta ennen
kaikkea arvelen sen johtuvan siitä, että on vaikea yhdistää
voimakas tunne Euroopan unioniin kuulumisesta ja kansallinen
identiteetti."
"1990-luvulta lähtien on voimistunut toinen vaatimus: on
pyrittävä sovittamaan yhteen halu kuulua voimakkaaseen unioniin
ja halu säilyttää lujat siteet oman jäsenvaltion poliittiseen,
yhteiskunnalliseen ja kulttuurielämään."
"Meidän on toimittava siten, että sekä valtaa pitäville
että kansalaisille kehittyy voimakas ja tunnustettu eurooppalainen
yhteenkuuluvuuden tunne, vaikka he samalla säilyttävät heille
luonnollisesti kuuluvan kansallisen identiteettinsä."
"Tämän kaiken pohjalta Laekenissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto
päätti perustaa Euroopan tulevaisuutta käsittelevän valmistelukunnan,
jonka jäseniä te olette, ja antoi sille tehtäväksi valmistella
unionin rakenteiden uudistusta ja, jos osoittaudumme kykeneviksi
siihen, luoda edellytykset Euroopan perustuslain laatimiselle."
"Meidän, valmistelukunnan jäsenten, on pohdittava sekä keskenämme
että kaikkien keskustelukumppaniemme kanssa seuraavaa kysymystä:
Mitä eurooppalaiset odottavat Euroopalta 21. vuosisadan
alussa?"
"Pohdinnoissamme pyrimme ennen kaikkea saamaan selville,
millaisen eurooppalaiset haluavat Euroopan olevan 50 vuoden
kuluttua. Haluavatko he yhtenäisyyteen pyrkivän Euroopan,
joka saadaan aikaan yhdenmukaistamisella?
Vai haluavatko he mieluummin Euroopan, jossa säilytetään
monimuotoisuus ja kunnioitetaan historiallista ja kulttuuri-identiteettiä?
Nämä kaksi tavoitetta edellyttävät tietenkin eri lähestymistapaa.
Lisäksi meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota kysymykseen,
joka Nizzan julistuksessa todettiin valmistelukunnan tärkeimmäksi
tehtäväksi ja jonka merkitystä korostetaan myös Laekenin julistuksessa.
Kyseessä on Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden toimivallan
määrittely eli vastaus kuuluisaan kysymykseen: Kuka tekee
mitä Euroopassa? Mikä kuuluu unionin ja mikä jäsenvaltioiden
toimivaltaan? Onko annettava etusija yksinomaiselle toimivallalle
vai hyväksyttävä laaja jaettu toimivalta? Miten toimivaltaa
on harjoitettava käytännössä, jotta se olisi kaikkien ymmärrettävissä?"
"Ensinnäkin meidän on pyrittävä löytämään vastaukset Laekenin
julistuksessa esitettyihin kysymyksiin. Ne voidaan jakaa karkeasti
ottaen kuuteen ryhmään: Euroopan roolia koskevat peruskysymykset,
toimivallan jakautuminen Euroopan unionissa, unionin välineiden
yksinkertaistaminen, toimielinten toiminta ja niiden demokraattinen
legitiimiys, Euroopan puhuminen yhdellä äänellä kansainvälisissä
yhteyksissä sekä suhtautuminen Euroopan kansalaisten perustuslakiin.
Samanaikaisesti meidän on tarkasteltava huolellisesti Euroopan
tulevaisuudesta laadittuja hahmotelmia."
"Tässä vaiheessa tehtävämme ei ole arvostella niitä, vaan
ainoastaan tarkastella niitä ja niiden mahdollisia vaikutuksia
ja verrata niiden yhdenmukaisuutta varsinkin Laekenissa esiin
tuotujen kysymysten kanssa. Tarkoituksena on arvioida niiden
vaikutus Euroopan tulevaisuuteen 25 ja 50 vuoden kuluttua.
Erityisesti tarkastelemme seuraavia asioita:
– EU:n toimielinten organisaatio Nizzan sopimuksen jälkeen
– liittovaltion tapaan järjestynyt Eurooppa, jota erityisesti
saksalaiset korkean tason päätöksentekijät ovat esittäneet
– Euroopan komission valmistelema asiakirja yhteisön toimintatapojen
uudistamisesta
– "kansallisvaltioiden liittoon" liittyvät ratkaisut riippumatta
siitä, edellyttävätkö ne toisen kamarin luomista.
Sitten kun tämä tarkastelu on saatu loppuun, valmistelukunta
voi aloittaa työskentelynsä kolmannen vaiheen eli suositustensa
ja ehdotuksensa laatimisen."
"Meidän on vastattava perussopimusten yksinkertaistamista
koskevaan pyyntöön, ja tavoitteenamme on päästä yhteen ainoaan
perussopimukseen, joka olisi helppolukuinen ja -tajuinen.
Laekenin julistus antaa valmistelukunnalle mahdollisuuden
valita, esittääkö se eri vaihtoehtoja vai antaako se suosituksia."
Toimintatapamme huomioon ottaen siitä olisi epäloogista
päättää tässä vaiheessa. On kuitenkin sanomattakin selvää,
että suosituksella olisi suuren yleisön silmissä huomattavasti
enemmän painoarvoa, jos onnistumme pääsemään laajaan yhteisymmärrykseen
yhdestä ehdotuksesta, jonka takana me kaikki voisimme olla.
Yhteisymmärrys siinä asiassa tasoittaisi tietä Euroopan
unionin perustuslaille.
Jotta emme kompastuisi semantiikkaan, käyttäkäämme siitä
nimitystä "Euroopan unionin perustuslakia koskeva sopimus"."
"Tämä on valmistelukunta.
Mitä se tarkoittaa?
Valmistelukunta on ryhmä miehiä ja naisia, jotka kokoontuvat
yhteen valmistelemaan yhteistä ehdotusta. Yhtenäisyys on olemassaolomme
perusta. Valmistelukunnan neljän edustajaryhmän jäsenten ei
tule pitää itseään pelkästään heidät nimenneiden tahojen eli
hallitusten, Euroopan parlamentin, kansallisten parlamenttien
ja komission sanansaattajina. Kuten ei Giuliano Amatokaan
ole Italian edustaja, Jean-Luc Dehaene Belgian edustaja ja
minä Ranskan edustaja."
"Haluaisin lopuksi vedota innostukseenne.
Ranskan kielen sana 'enthousiasme' on lähtöisin kreikan
kielen sanasta 'en-thousia', jonka merkitys on 'olla
jumalan innoittamana'. Meidän kohdallamme voisi olla kyse
siitä, että olemme työskennellessämme jumalattaren, Euroopan,
innoittamia.
Saamme usein moitteita siitä, että emme herätä unelmia Euroopasta
vaan tyydymme luomaan monimutkaisia, läpinäkymättömiä ja pelkästään
talous- ja rahoitusalan asiantuntijoille tarkoitettuja rakenteita.
Unelmoikaamme siis Euroopasta!
Kuvitelkaamme rauhanomainen raja-aidoista vapautunut maanosa,
jossa historialliset ja maantieteelliset ristiriidat on lopultakin
sovittu ja jossa kaikki eurooppalaiset valtiot voivat yhdessä
rakentaa tulevaisuuttaan kuljettuaan aiemmin eri teitä lännessä
ja idässä.
Vapauteen ja mahdollisuuksiin perustuva alue, jossa kukin
voi valita paikan, jossa opiskella, tehdä työtä, toteuttaa
ideoitaan ja laajentaa sivistystään.
Alue, jolle on tunnusomaista se, että se onnistuu yhdistämään
luovuuden elinvoiman, yhteisvastuun tarpeen sekä heikoimpien
ja vähäosaisimpien suojelun.
Mutta myös alue, jossa kukoistavat erilaiset kulttuurit,
jotka ovat sekä tietoisia alkujuuristaan että innokkaita käymään
kulttuurivaihtoa uusien virikkeiden saamiseksi.
Ajatelkaamme myös Euroopan ääntä maailmassa. Yhtenäisyys
takaa Euroopalle vaikutus- ja päätösvaltaa.
Jokainen tuntee oman kulttuurinsa rikkauden ja sen luomiskyvyn
alati uudistuvan voiman. Eurooppa on lahjoittanut ihmiskunnalle
järjen, humanismin ja vapauden ihanteet. Sen tehtävänä on
välittää viestiä, jossa painotetaan maltillisuutta, yhteisesti
hyväksyttäviä ratkaisuja ja palavaa sitoutumista rauhaan.
Kulttuurinen monimuotoisuus on Euroopan suvaitsevaisuuden
tae.
Euroopan on myös kyettävä varmistamaan oma turvallisuutensa
vaarojen luonteesta riippumatta.
Kuten näette, Euroopasta voi unelmoida!
Epäonnistuessamme kukin maa palaisi vapaakaupan logiikkaan."
| 