Työeläkepoikkeuksesta

Esko Seppänen 5.1.2005

Suomen työeläkejärjestelmä on EU:ssa ainutlaatuinen: valtiovalta on säätänyt lailla vakuutukset pakollisiksi, mutta niitä hoitavat yksityiset vakuutusyhtiöt.

Järjestelmä rahastoi, ja rahastoihin on runsaassa 40 vuodessa kerätty runsaat 85 miljardia euroa. Kysymys on Suomen oloissa jättiläismäisten rahasummien hallinnasta.

 EY-jäsenyysneuvotteluissa Suomi yritti pitää kiinni työeläkejärjestelmänsä erityispiirteistä. Liittymissopimuksen liitteeseen I.XI.B.II (Vakuutukset) kohtaan 3 eli henkivakuutusdirektiiviin 392 L 0096 kirjattiin seuraava poikkeussäännös suomalaisia työeläkeyrityksiä varten:

 "Tämä direktiivi ei koske eläkevakuutusyritysten eläketoimintaa, josta on säädetty työntekijäin eläkelaissa (TEL) ja siihen liittyvässä muussa Suomen lainsäädännössä, edellyttäen, että:

  a) eläkevakuutusyhtiöt, joilla Suomen lainsäädännön mukaan on jo oltava erilliset kirjanpito- ja hallintojärjestelmät, perustavat lisäksi liittymispäivästä alkaen oikeudellisesti erilliset yksiköt tämän toiminnan harjoittamista varten;

  b) Suomen viranomaisten on sallittava ketään syrjimättä jäsenvaltioiden kaikkien kansalaisten ja yhtiöiden harjoittaa Suomen lainsäädännön mukaisesti 1 artiklassa määriteltyä, tähän poikkeukseen liittyvää toimintaa joko

   - omistamalla olemassaolevan vakuutusyhtiön tai -ryhmän omistajana taikka osallistumalla siihen,

   - perustamalla uusia vakuutusyhtiöitä tai -ryhmiä, mukaan lukien eläkevakuutusyhtiöt, tai osallistumalla niihin..."

 Tämä liittymissopimuksella vuoden 1995 alussa voimaan tullut poikkeus ei suojaa Suomen työeläkejärjestelmää ulkomaiselta kilpailulta tai ulkomaisilta sijoittajilta. Ainoastaan määrätään, että ulkomaiset henkivakuutusyhtiöt eivät saa toimia Suomessa perustamatta sitä varten omaa työeläkeyhtiötä, jonka tulee - tietysti - toimia Suomen lain mukaan.

Tämän asian selventämiseksi tein EU:n komissiolla viime lokakuussa seuraavan kirjallisen kysymyksen:

 "EU:n jäsenyysneuvotteluissa Suomen hallitus sai varmistetuksi sen, että Suomen lakisääteisen työeläkejärjestelmän perusteet säilyvät eikä alaan sovelleta EU-lainsäädännön määräyksiä henkivakuutustoiminnasta. Kysyn, onko komissiolla edelleen tämä sama kanta ja onko suomalainen työeläkejärjestelmä suojattu ulkomaiselta kilpailulta komission tulkinnan mukaan myös uudessa perustuslaissa?"

 Komission vastaus viipyi matkalla, mutta vastauksessa E-2643/04FI (16.12.2004) komission jäsen Charlie Mc Creevy toteaa näin:

  "Suomen liittymissopimuksen (EYVL L1. 1.1.1995) mukaan työntekijäin eläkelain (TEL) mukaiset eläketoiminnot, joita eläkevakuutusyhtiöt harjoittavat (TEL-työeläkevakuutukset), eivät kuulu Euroopan parlamentin ja neuvoston 5. marraskuuta 2002 henkivakuutuksesta antaman direktiivin 2002/83/EY (EYVL L 345, 19.12.2002) soveltamisalaan edellyttäen, että Suomen lainsäädäntö noudattaa erityisedellytyksiä. Sen sijaan nämä oikeudelliset järjestelyt kuuluvat sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 sekä tämän asetuksen korvaavan asetuksen (EY) N:o 883/04 soveltamisalaan.

Direktiivi 2002/83/EY edellyttää, että työeläkevakuutuksista huolehtii oikeudellisesti erillinen yksikkö, joka käsittelee ainoastaan työeläkeasioita eikä muita vakuutuksia, kuten henkivakuutuksia. Lisäksi henkivakuutuksiin, jotka kuuluvat direktiivin 2002/83/EY soveltamisalaan ja joita hoitavat henkivakuutusyritykset, sovelletaan EU:n henkivakuutuksia koskevaa lainsäädäntöä ja erityisesti direktiiviä 2002/83/EY.

Suomen nykylainsäädännössä määrätään, että henkivakuutustoiminnan ja työeläkevakuutustoiminnan on oltava selkeästi erillään toisistaan. Lainsäädäntö edellyttää, että eläketoimintaa saavat harjoittaa vain eläkevakuutusyritykset, joille on myönnetty toimilupa työntekijäin eläkelain mukaisesti. Nämä yritykset eivät saa samanaikaisesti harjoittaa henkivakuutustoimintaa, johon sovelletaan direktiiviä 2002/83/EY. Toisaalta henkivakuutusyhtiöt eivät myöskään saa harjoittaa eläkevakuutustoimintaa samassa oikeudellisessa yksikössä.

Ottaen huomioon TEL-eläkejärjestelmän luonteen sekä sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevassa yhteisön lainsäädännössä että osana Suomen sosiaaliturvajärjestelmää komissio ei aio muuttaa nykyistä sanamuotoa, jonka mukaan TEL-toiminnot eivät kuulu vakuutusdirektiivin soveltamisalaan. Perustuslakiluonnos ei myöskään vaikuta tähän asiaan."

 Minun johtopäätökseni on, että Suomen työeläkejärjestelmällä ei ole liittymissopimuksessa eikä myöskään uudessa perustuslaissa minkäänlaista primäärioikeudellista poikkeussuojaa eikä työeläkeyhtiöillä ole koskaan ollutkaan mitään suojaa ulkomailta tulevaa kilpailua vastaan. Järjestelmän erityispiirteet on turvattu poikkeuksella vain (henkivakuutus)direktiiviin, eikä sitä poikkeusta ole kirjattu kuin EY-liittymissopimuksen liitteeseen. Direktiivin muuttaminen vaatii vain komission lakialoitteen ja neuvoston sekä uuden perustuslain mukaan mahdollisesti myös Euroopan parlamentin päätöksen.

Positiivinen asia komissaari Mc Creevyn vastauksessa on se, että uusi komissio ei ehkä ala valmistella muutosta direktiivin poikkeussäännökseen. Se antaa Suomen työeläkejärjestelmälle vähintään viiden vuoden jatkoajan toimia entiseen malliin. Suomalaista monopolia omaan työeläkejärjestelmäämme ei ole turvattu vanhalla liittymissopimuksella niin että kyseessä olisi perussopimuksen tasoinen määräys, eikä uusi perustuslaki muuta tätä tilannetta.