Komissio ei hyväksy laillista työtaistelua,
UV 3/2002
Merimiesunioni ja AKT panivat vuoden alussa virolaisen laivayhtiön
Estonian Shipping Companyn (Esco) saartoon, koska se ei noudattanut
suomalaisia työehtosopimuksia.
Suomen lakien mukaan laillinen työtaistelu on viemässä Suomen
EY-tuomioistuimeen. EU:n komission mukaan saarto oli esteenä
tavaroiden vapaalle liikkumiselle.
Se, että kyseessä oli täysin laillinen työtaistelutoimi,
oli komission mielestä vähemmän merkittävää.
Asia on ollut esillä jo kahdesti suomalaisissa tuomioistuimissa,
jotka ovat todenneet, että työtaistelu oli laillinen. Tästä
huolimatta Suomi on nyt joutumassa EY-tuomioistuimeen, koska
komission mielestä hallituksen olisi pitänyt turvata tavaroiden
vapaa liikkuvuus saarrosta huolimatta.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja on vastannut komissiolle,
että saarto oli Suomen lakien mukainen ja että työtaisteluoikeus
on turvattu sekä EU-oikeudessa että kansainvälisessä oikeudessa
yleensä.
Komissio viittaa kirjeessään Suomen hallitukselle tapaukseen
vuodelta 1997, jolloin ranskalaiset rekkakuskit estivät espanjalaisten
mansikkarekkojen tulon Ranskaan. Suomen mielestä näitä kahta
tapausta ei kuitenkaan voi verrata, sillä mansikkakiistassa
oli kyseessä villi työtaistelutoimi, kun taas virolaisten
laivojen saarto oli täysin laillinen. Komissiolle tämä ero
näyttää hämärältä.
Ruotsin vasemmistopuolueen meppi Jonas Sjöstedt on
tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen komissiolle. Sjöstedt
vaatii komissiolta selvitystä siitä, millä perusteilla komissio
katsoo että sillä on oikeus puuttua lailliseen työtaisteluun,
jossa ammattiliitto vaatii voimassaolevan työehtosopimuksen
noudattamista.
Sjöstedtin mielestä kyseessä on suora hyökkäys ammattiyhdistysliikkeen
työtaisteluoikeutta vastaan. Jos komission mielestä tavaroiden
vapaa liikkuvuus menee aina työtaisteluoikeuden edelle, voidaan
tällä perusteella vaatia kaikkien kuljetusalan lakkojen kieltämistä.
Sjöstedt kiinnittää myös huomiota siihen, että komissio
ei näytä ymmärtävän pohjoismaista työmarkkinajärjestelmää,
jossa on sitovat työehtosopimukset. Useimmissa EU-maissa tällaista
järjestelmää ei ole, vaan työmarkkinoita säädellään lainsäädännöllä.
Tuleva oikeusjuttu koskee siis koko pohjoismaisen työehtosopimusjärjestelmän
tulevaisuutta EU:n pui.
Asialla on merkitystä myös EU:n laajenemisen kannalta. Kun
uudet jäsenmaat tulevat mukaan EU:n markkinoille, on entistä
tärkeämpää, että työehtosopimusten sitovuutta kunnioitetaan.
Muuten ei halpatyövoiman tulolle voi asettaa esteitä.
| 