Perustuslain tärkeimmät pykälät
UV 4/2003
Euroopan unionille on valmistunut luonnos perustuslaiksi,
joka on omaamme ylempi.
Perustuslaki pyritään saamaan valmiiksi hallitusten
välisessä konferenssissa (HVK) joulukuuhun mennessä.
Sen jälkeen eivät suomalaiset voi enää
sanoa sille kuin kyllä tai ei.
Perustuslaki halutaan hyväksyä konventin esittämässä
muodossa. On sidottu sellainen paketti. Jos perustuslakipaketti
avataan yhdestä nurkasta, se leviää käsiin.
Henki on se, mitä kuvataan 18.7.2003 annetussa Rooman
julistuksessa. Sen mukaan perustuslakiesitys ajaa yhteistä
etua. Puolen miljardin EU-kansalaisen yhteinen etu on
se, mistä päätti perustuslakikonventin 13-jäseninen
politbyroo.
Julistuksen mukaan valmistelukunnan puheenjohtaja yhdessä
varapuheenjohtajien kanssa on pyytänyt puheenjohtajavaltio
Italiaa - ja henkilökohtaisesti Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa
Silvio Berlusconia - pitämään teksti koskemattomana.
Tekstin edes osittainen asettaminen kyseenalaiseksi johtaisi
epäonnistumiseen.
Suomalaisille ei ole kerrottu, millainen paketti meidän
on hyväksyttävä. Missään eivät
ole olleet jaossa perustuslain pykälät.
Tällä aukeamalla esitellään perustuslain
keskeiset pykälät komentteineen.
I osaston artikla 1
Tällä perustuslailla, joka ilmentää
Euroopan kansalaisten ja valtioiden tahtoa rakentaa tulevaisuuttaan
yhdessä, perustetaan Euroopan unioni, jolle jäsenvaltiot
antavat toimivaltaa yhteisten tavoitteidensa saavuttamiseksi.
Unioni sovittaa yhteen jäsenvaltioiden politiikat, joilla
pyritään saavuttamaan nämä tavoitteet,
ja käyttää yhteisönä jäsenvaltioiden
sille antamaa toimivaltaa.
Mitä se on?
Vanha Euroopan unioni, johon Suomi liittyi kansanäänestyksen
jälkeen, lakkautetaan ja sen tilalle perustetaan uusi.
Kun uusi EU käyttää toimivaltaansa yhteisönä,
sillä sanalla korvattiin alkuperäinen muotoilu liittovaltion
tavoin. Liittovaltio-sanaa ei viime vaiheessa haluttu
näkyville. Perustuslain johdantoon kirjattiin liittovaltio-sanan
poistamisen korvikkeeksi myös tavoite lähentymisestä
yhä enemmän.
IV osaston artikla 1
Unionin lipussa on sinisellä pohjalla kahdentoista kultaisen
tähden muodostama ympyrä.
Unionin hymni on ote Ludwig van Beethovenin yhdeksännen
sinfonian Oodista ilolle.
Unionin tunnuslause on: erilaisuudessaan yhdistynyt.
Unionin raha on euro.
Toukokuun yhdeksättä päivää juhlitaan
kaikkialla unionissa Eurooppa-päivänä.
Mitä se on?
Uudelle unionille määritellään omat liittovaltion
symbolit.
I osaston artikla 6
Unioni on oikeushenkilö.
Mitä se on?
Unionille annetaan valtiollinen identiteetti. Valtioiden valtiona
se alkaa muistuttaa liittovaltiota.
I osaston artikla 10.1
Tämä perustuslaki ja lainsäädäntö,
jota unionin toimielimet antavat käyttäessään
unionille annettua toimivaltaa, ovat ensisijaisia jäsenvaltioiden
lainsäädäntöön nähden.
Mitä se on?
EU:n perustuslaki on ylempi kuin Suomen ja muiden jäsenvaltioiden
perustuslaki ja muut lait.
I osaston artikla 21.1
Eurooppa-neuvosto valitsee puheenjohtajansa määräenemmistöllä
kaksi ja puoli vuotta kestäväksi kaudeksi, joka
voidaan uusia kerran.
Mitä se on?
Uudelle unionille valitaan EU:n presidentti, joka on valtionpäämiesten
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja. on käännetty suomen
kielellä puheenjohtajaksi.
I osaston artikla 23.3
Toimiessaan lainsäätäjänä ministerineuvosto
käsittelee eurooppalait ja -puitelait ja tekee niistä
ratkaisunsa yhdessä Euroopan parlamentin kanssa tämän
perustuslain määräysten mukaisesti.
Mitä se on?
EU:lle tulee erityinen lakiasäätävä
ja yleisten asioiden neuvosto, joka alkaa ennen pitkää
muistuttaa meille vierasta 2-kamarisen parlamentin ylähuonetta.
Europarlamentin ylikansalliseen käsittelyyn lähetettävien
eurolakien määrä kaksinkertaistuu.
I osaston artikla 22.3
Jollei tässä perustuslaissa toisin määrätä,
ministerineuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä.
ja siihen liittyen I osaston artikla 24.1
Kun Eurooppa-neuvosto tai ministerineuvosto tekee ratkaisunsa
määräenemmistöllä, määräenemmistöllä
tarkoitetaan jäsenvaltioiden enemmistöä ja
vähintään kolmea viidesosaa unionin väestöstä.
Mitä se on?
Pienet maat menettävät veto-oikeutensa, mutta se
jää kolmelle suurelle maalle (joissa on yli 40 %
asukkaista) silloin kun ne toimivat yhdessä - ja ne ovat
oppineet toimimaan yhdessä.
I osaston artikla 25.3
Komissio muodostuu kollegiosta, johon kuuluu komission
puheenjohtaja, unionin ulkoasianministeri/varapuheenjohtaja
ja kolmetoista eurooppakomissaaria, jotka valitaan jäsenvaltioiden
tasapuolisen vuorottelun järjestelmän mukaisesti.
Komission puheenjohtaja nimittää äänioikeudettomia
komissaareja, jotka valitaan samoin perustein kuin kollegion
jäsenet ja jotka ovat kotoisin kaikista muista jäsenvaltioista.
Mitä se on?
Jäsenmaat menettävä vuonna 2009 oikeuden omaan
äänivaltaiseen komissaariin elimessä, jolla
on monopoli lakialoitteisiin. Samassa yhteydessä jäsenmaat
menettävät oikeuden itse valita oman komissaarinsa,
jonka tulee olla Eurooppa-asiaan sitoutunut.
Saman artiklan mukaan jäsenvaltioita kohdellaan ehdottoman
tasapuolisesti päätettäessä komissaarien
kierrätyksestä, mutta kollegio muodostetaan
kulloinkin siten, että se kuvastaa tyydyttävällä
tavalla unionin kaikkien jäsenvaltioiden väestöllistä
ja maantieteellistä kirjoa". Tällä poikkeusperusteella
suuret maat ottavat aina omansa?
I osaston artikla 27.1
Eurooppa-neuvosto nimittää määräenemmistöllä
komission puheenjohtajan suostumuksella unionin ulkoasianministerin.
Mitä se on?
Unionille tulee ulkoministeri, joka johtaa jäsenmaiden
ulkoministereiden neuvostoa. Alempi johtaa ylempiään.
Unionille perustetaan myös omat diplomaattiedustustot.
I osaston artikla 28 1
(
) Unionin tuomioistuin varmistaa, että tämän
perustuslain tulkinnassa ja soveltamisessa noudatetaan lakia.
Mitä se on?
Siitä tulee perustuslakituomioistuin, joka on ylin valta
EU:n perustuslain tulkintaan.
I osaston artikla 32.1
Tässä perustuslaissa annetun toimivallan mukaisesti
unioni käyttää seuraavia oikeudellisia välineitä
III osan määräysten mukaisesti: eurooppalaki,
eurooppapuitelaki, eurooppa-asetus, eurooppapäätös
sekä suositukset ja lausunnot.
Mitä se on?
EU-kansalaisten on toteltava tällaista lainsäädäntöä,
jota kansalliset virkamiehet panevat toimeen. Lakien yhdenmukaistaminen
yritetään ulottaa myös rikos- ja siviiliasioihin
yhteisen vapauteen, turvallisuuteen ja oikeutteen perustuvan
alueen muodossa, ja silloin on kysymys puuttumisesta
kansakuntien historialliseen itsetuntemukseen.
I osaston artikla 40.6.
Jäsenvaltiot, jotka täyttävät korkeat
sotilaallisia voimavaroja koskevat vaatimukset ja jotka ovat
tehneet keskenään tiukempia sitoumuksia tällä
alalla suorittaakseen vaativampia tehtäviä, aloittavat
unionin puitteissa rakenneyhteistyön.
Mitä se on?
Militaristisin joukko jäsenmaita voi perustaa sotilaallisia
yksiköitä, jotka voivat toimia koko unionin nimissä
muun muassa terrorismin - ja jopa sen uhkan! - torjumiseksi
ilman YK:n mandaattia. Rakenneyhteistyö on EU:n uusi
militaristinen ulottuvuus.
I osaston artikla 40.7
Kunnes Eurooppa-neuvosto tekee tämän artiklan
2 kohdan mukaisen ratkaisun, unionissa aloitetaan läheisempi
yhteistyö keskinäisen puolustuksen alalla.
(
) Keskinäistä puolustusta koskevaa
läheisempää yhteistyötä toteuttaessaan
siihen osallistuvat valtiot toimivat läheisessä
yhteistyössä Pohjois-Atlantin liiton kanssa.
ja siihen liittyen III osaston artikla 214.1
Läheisempään yhteistyöhön osallistuvat
jäsenvaltiot luetellaan julistuksessa.
Mitä se on?
EU:lle ei tule omaa puolustusta, vaan se on Nato-yhteensopivaa.
Kyseisellä julistuksella unionin jäsenmaat antavat
toinen toisilleen (Nato-yhteensopivat) turvatakuut. Jos Suomi
allekirjoittaa julistuksen, maamme ei ole enää sotilaallisesti
liittoutumaton. EU:n puolustusytimessä meitä odottaa
Nato.
Näitä puolustusartikloja on analysoitu yksityiskohtaisesti
lehtemme sivulla 5.
III osaston artikla 217.1
Yhteinen kauppapolitiikka perustuu yhtenäisiin
periaatteisiin
ja siihen liittyen
Yhteistä kauppapolitiikkaa harjoitetaan unionin
ulkoista toimintaa koskevien periaatteiden ja tavoitteiden
mukaisesti.
Mitä se on?
EU alkaa päättää kauppapolitiikasta muiden
maiden kanssa pääsääntöisesti määräenemmistöllä,
eli jäsenmaan on tulevaisuudessa saatava oma kantansa
EU:n yhteiseksi kannaksi. Tätä pitävät
ongelmallisena ne, jotka ovat huolissaan pohjoismaisista hyvinvointipalveluista.
Privatisointiartikloiksi koettujen määräysten
mukaan uhattuina ovat ne julkiset palvelut, jotka valtio varustaa
kansalaisilleen julkisin vero- tai eläkevaroin.
IV osaston artikla 7.4
Jos kahden vuoden kuluttua perustuslaista tehdyn sopimuksen
muuttamisesta tehdyn sopimuksen allekirjoittamisesta neljä
viidesosaa jäsenvaltioista on ratifioinut kyseisen sopimuksen
ja yhdellä tai useammalla jäsenvaltiolla on ollut
vaikeuksia ratifioinnissa, Eurooppa-neuvosto ottaa asian käsiteltäväkseen.
Mitä se on?
Periaatteessa on kaikkien jäsenmaiden hyväksyttävä
uusi perustuslaki, jotta vanha EU voidaan lakkauttaa ja uusi
perustuslaki tulisi voimaan. Käytännössä
ei juridiikka ratkaise. Uuteen perustuslakiin ei ole kirjoitettu
vaatimusta siitä, että se on tarpeen hyväksyä
yksimielisesti. Tässä asiassa politiikka ylittää
juridiikan rajat. Millekään pienelle jäsenvaltiolle
ei anneta oikeutta estää suuria maita toteuttamasta
hallitusten liittovaltiota.
|