"Suomi liittoutumaton vallitsevissa oloissa"

Savon Sanomat, 3.5.2002

Lipposen hallituksella on ns. Nato-optio: Suomi on liittoutumaton "vallitsevissa oloissa".

On alettu vähätellä Naton jäsenyyttä. Puolustusministeri Jan-Erik Enestam sanoo, että Nato on vain yksi kansainvälinen järjestö muiden joukossa" ja että "Nato-ratkaisu ei ole tarpeeksi suuri kansanäänestykseen."

Kyseessä on kuitenkin sotaliitto eikä mikään rauhanyhdistys.

Suomen armeija on liitossa USA:n asevoimien kanssa - ja Naton kautta sekin liittosuhde on syvenemään päin. Esimerkiksi prikaatinkenraali Olli-Matti Multamäki toimii USA:n terrorismin vastaisen sodan komentokeskuksessa Floridan Tampassa edustaen Suomea siinä Afganistanin sotaan osallistuvien USA:n liittolaismaiden joukossa, joka kenraalimme mukaan saa USA:ssa "salaista tietoa terrorisminvastaisesta taistelusta".

Suomen sotilaallinen liittoutuminen USA:n kanssa tapahtuu suorasti Naton ja sen rauhankumppanuusohjelman ja epäsuorasti EU:n kautta. Puolustusvoimain komentaja Juhani Kaskealakin sanoo, että "näillä näkymin yleisin käsitys tuntuu olevan, että EU-maiden yhteinen puolustus voi toteutua vain kaikkien jäsenvaltioiden Nato-jäsenyyksien kautta." Suomea vie Natoon EU-jäsenyyden logiikka.

EU:ssa Suomi varustaa joukko-osastoa euroarmeijan käyttöön. Se ei ole vain rauhanturvaamista, sillä EU voi - Amsterdamin sopimuksen perusteella - myös hyökätä. EU:n sota on aina Nato-yhteensopivaa.

Suomalaiset sotilaat harjoittelevat jo sotaa muissa maissa ja muiden maiden sotilaat Suomessa. Suomessa on tyhjennetty länsirannikolta Vaasan ja Oulun varuskunnat. Ne on tyhjennetty vieraiden joukkojen tulla? Helsingin Sanomatkin otsikoi taannoin isosti, että "Suomi varautuu ottamaan Naton joukkoja vastaan", kun Suomessa oli käynyt joukko Naton korkea-arvoisia upseereita sopimassa ns. isäntämaatuesta. Oli sovittu, että Suomi selvittää vuoteen 2004 mennessä, mitkä lentokentät ja satamat voidaan "tarvittaessa" antaa Naton käyttöön.

Nämä neuvottelut vieraiden joukkojen sijoittamisesta Suomeen olivat Kaskealan mukaan "luonteeltaan täysin tekniset, eikä niissä ollut mitään politiikkaa"!

Politiikkaa ei kai sitten ole siinäkään, että Nato on antanut Suomelle listan niistä kauppalaivoista, jotka se toivoo Suomen antavan "tarvittaessa" Naton käyttöön. Eikä siinä, että lentokentille ja satamiin on alettu varastoida Nato-yhteensopivia polttoaineita. Eikä siinä, että suomalaiset lentäjät harjoittelevat Lapissa natolaisten kanssa ilmatankkausta pitkien matkojen sotalentoja varten. Tai siinä, että perustuslaistamme on poistettu lause, jonka mukaan Suomen armeijan komentokieli on suomi.

Mikä on politiikkaa, jos tämä ei sitä ole?

Olisiko politiikkaa vain se, että Suomeen ollaan hankkimassa taisteluhelikoptereita, joita ei tarvita Suomen puolustamiseen vaan suomalaisten sotilaiden totuttamiseen taistelutehtäviin ulkomailla? Sillä tavalla Suomessa valmistaudutaan toimimaan EU:n uuden keskusvallan puolesta ja USA:n loputtoman raaka-ainenälän tyydyttämiseksi. Onko tämä politiikkaa siksi, että helikoptereista päättää eduskunta mutta tuosta kaikesta muusta ei?

Suomi ei voi sotia EU:n puolesta EU:n päätöksin (EU:n mandaatilla) ja EU:n komennossa. Rauhanturvalakimme kieltää muut kuin YK:n (ja ETYJ:in) mandatoimat rauhaanpakottamisoperaatiot.

On odotettavissa rauhanturvalain muuttaminen EU- ja Nato-yhteensopivaksi. Ensin on oltava Nato-yhteensopiva, ja vasta sitten Suomi liitetään Naton jäseneksi.

Se tapahtuu niin, että vuoden 2003 eduskuntavaalien jälkeen hallitukseen pääsevät vain ne puolueet, jotka kannattavat Suomen liittymistä Natoon. Sillä tavalla erotetaan jyvät akanoista, paitsi että akanoita ei jää siinä jaossa jäljelle. Kaikki puolueet haluavat hallitukseen, vaikka se veisi meidät Natoon. Kansalta ei asiaa kysytä kansanäänestyksessä.

Hallituspuolueet, joiden pitää hyväksyä ennalta Nato-jäsenyys, valmistelevat hallitusohjelman. Siinä päätetään tehdä selvitys Nato-jäsenyyden eduista ja haitoista. Tiedetään sen selvityksen lopputulos.

Rehellisempää olisi käydä Nato-vaalit.

Jos pidetään Suomi itsenäisenä ja liittoutumattomana, saamme itse päättää sodasta ja rauhasta. Nato-jäsenyys toisi meille muiden sotiin osallistumisen automatiikan.

Turvallisinta olisi kantaa vastuu vain omista tekemisistä.