"Suomi liittoutumaton vallitsevissa oloissa"
Savon Sanomat, 3.5.2002
Lipposen hallituksella on ns. Nato-optio: Suomi on liittoutumaton
"vallitsevissa oloissa".
On alettu vähätellä Naton jäsenyyttä. Puolustusministeri
Jan-Erik Enestam sanoo, että Nato on vain yksi kansainvälinen
järjestö muiden joukossa" ja että "Nato-ratkaisu ei ole tarpeeksi
suuri kansanäänestykseen."
Kyseessä on kuitenkin sotaliitto eikä mikään rauhanyhdistys.
Suomen armeija on liitossa USA:n asevoimien kanssa - ja
Naton kautta sekin liittosuhde on syvenemään päin. Esimerkiksi
prikaatinkenraali Olli-Matti Multamäki toimii USA:n terrorismin
vastaisen sodan komentokeskuksessa Floridan Tampassa edustaen
Suomea siinä Afganistanin sotaan osallistuvien USA:n liittolaismaiden
joukossa, joka kenraalimme mukaan saa USA:ssa "salaista tietoa
terrorisminvastaisesta taistelusta".
Suomen sotilaallinen liittoutuminen USA:n kanssa tapahtuu
suorasti Naton ja sen rauhankumppanuusohjelman ja epäsuorasti
EU:n kautta. Puolustusvoimain komentaja Juhani Kaskealakin
sanoo, että "näillä näkymin yleisin käsitys tuntuu olevan,
että EU-maiden yhteinen puolustus voi toteutua vain kaikkien
jäsenvaltioiden Nato-jäsenyyksien kautta." Suomea vie Natoon
EU-jäsenyyden logiikka.
EU:ssa Suomi varustaa joukko-osastoa euroarmeijan käyttöön.
Se ei ole vain rauhanturvaamista, sillä EU voi - Amsterdamin
sopimuksen perusteella - myös hyökätä. EU:n sota on aina Nato-yhteensopivaa.
Suomalaiset sotilaat harjoittelevat jo sotaa muissa maissa
ja muiden maiden sotilaat Suomessa. Suomessa on tyhjennetty
länsirannikolta Vaasan ja Oulun varuskunnat. Ne on tyhjennetty
vieraiden joukkojen tulla? Helsingin Sanomatkin otsikoi taannoin
isosti, että "Suomi varautuu ottamaan Naton joukkoja vastaan",
kun Suomessa oli käynyt joukko Naton korkea-arvoisia upseereita
sopimassa ns. isäntämaatuesta. Oli sovittu, että Suomi selvittää
vuoteen 2004 mennessä, mitkä lentokentät ja satamat voidaan
"tarvittaessa" antaa Naton käyttöön.
Nämä neuvottelut vieraiden joukkojen sijoittamisesta Suomeen
olivat Kaskealan mukaan "luonteeltaan täysin tekniset, eikä
niissä ollut mitään politiikkaa"!
Politiikkaa ei kai sitten ole siinäkään, että Nato on antanut
Suomelle listan niistä kauppalaivoista, jotka se toivoo Suomen
antavan "tarvittaessa" Naton käyttöön. Eikä siinä, että lentokentille
ja satamiin on alettu varastoida Nato-yhteensopivia polttoaineita.
Eikä siinä, että suomalaiset lentäjät harjoittelevat Lapissa
natolaisten kanssa ilmatankkausta pitkien matkojen sotalentoja
varten. Tai siinä, että perustuslaistamme on poistettu lause,
jonka mukaan Suomen armeijan komentokieli on suomi.
Mikä on politiikkaa, jos tämä ei sitä ole?
Olisiko politiikkaa vain se, että Suomeen ollaan hankkimassa
taisteluhelikoptereita, joita ei tarvita Suomen puolustamiseen
vaan suomalaisten sotilaiden totuttamiseen taistelutehtäviin
ulkomailla? Sillä tavalla Suomessa valmistaudutaan toimimaan
EU:n uuden keskusvallan puolesta ja USA:n loputtoman raaka-ainenälän
tyydyttämiseksi. Onko tämä politiikkaa siksi, että helikoptereista
päättää eduskunta mutta tuosta kaikesta muusta ei?
Suomi ei voi sotia EU:n puolesta EU:n päätöksin (EU:n mandaatilla)
ja EU:n komennossa. Rauhanturvalakimme kieltää muut kuin YK:n
(ja ETYJ:in) mandatoimat rauhaanpakottamisoperaatiot.
On odotettavissa rauhanturvalain muuttaminen EU- ja Nato-yhteensopivaksi.
Ensin on oltava Nato-yhteensopiva, ja vasta sitten Suomi liitetään
Naton jäseneksi.
Se tapahtuu niin, että vuoden 2003 eduskuntavaalien jälkeen
hallitukseen pääsevät vain ne puolueet, jotka kannattavat
Suomen liittymistä Natoon. Sillä tavalla erotetaan jyvät akanoista,
paitsi että akanoita ei jää siinä jaossa jäljelle. Kaikki
puolueet haluavat hallitukseen, vaikka se veisi meidät Natoon.
Kansalta ei asiaa kysytä kansanäänestyksessä.
Hallituspuolueet, joiden pitää hyväksyä ennalta Nato-jäsenyys,
valmistelevat hallitusohjelman. Siinä päätetään tehdä selvitys
Nato-jäsenyyden eduista ja haitoista. Tiedetään sen selvityksen
lopputulos.
Rehellisempää olisi käydä Nato-vaalit.
Jos pidetään Suomi itsenäisenä ja liittoutumattomana, saamme
itse päättää sodasta ja rauhasta. Nato-jäsenyys toisi meille
muiden sotiin osallistumisen automatiikan.
Turvallisinta olisi kantaa vastuu vain omista tekemisistä.
|