EU:sta tehdään USA:n mallin mukaan
sotilaallis-teollista kompleksia
Uusi Vasemmisto -lehti 2/2002
Euroopassa on erilaisia kansalaisliikkeitä. Yhdet
toimivat rauhan ja toiset sotavarustelun puolesta.
EuroDefence, jossa on yhdeksän maan edustajia, ei ole
rauhanliike.
Järjestön pyrkimyksenä on tukea “vahvan
eurooppalaisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan
rakentamista Atlantin liiton sisässä”. Se siis
haluaa lisää Nato-yhteensopivaa europuolustusta.
EuroDefence piti huhtikuun lopussa Otzenhausenissa
Saksassa johtoryhmänsä kokouksen ja päätti tehdä
käynnissä olevalle EU:n perustuslakikonventille
tiettyjä ehdotuksia. Sen mukaan:
1) Kaikille täytyy tehdä selväksi, että
Petersburgin tehtävät käsittävät myös
rauhaanpakottamisen, että EU:n täytyy pystyä
suorittamaan näitä sotilasoperaatioita joko Naton
voimavaroin ja valmiuksin tai sitten ilman niitä ja
että taistelussa kansainvälistä terrorismia vastaan
on aloitettava kiireellisesti armeija- ja
tiedustelupalveluviranomaisten yhteistyö ulkoisen ja
sisäisen turvallisuuden liittyessä yhä kiinteämmin
toisiinsa. 2) EU:hun tarvitaan puolustusministereiden
neuvosto. 3) “Eurooppa” tarvitsee
asevarusteluviraston ja yhteisen tiedustelupalvelun. 4)
Euroopan parlamenttiin pitää perustaa
puolustusvaliokunta.
Nämä ovat euromilitaristien päällimmäiset ja
kiireellisimmät tavoitteet. EU:n täytyy siis
valmistautua sotimaan EU:n rajojen ulkopuolella, ja
siihen on valmiudet olemassa. Amsterdamin sopimuksen
mukaisesti ns. Petersbergin tehtävät pitävät
sisällään myös rauhaanpakottamissotatoimet.
Suunnitelmia yhteisestä asehankintavirastosta (armament
agency) tehdään myös toisaalla. EU:n komissio on
perustanut erityisen Star 21-työryhmän - Erkki
Liikasen puheenjohdolla - selvittämään, miten EU-maat
voisivat koordinoida sotavarustelutuotantoa myös
siviilitarkoituksiin ja päinvastoin.
Malli USA:sta
Suunnitelmissa on kuljettaa kehitystä siihen suuntaan,
että EU:sta tehdään USA:n mallin mukaan
sotilaallis-teollinen kompleksi, jossa keskusvallan
tilauksilla rahoitetaan asevarusteluun ja tiedusteluun
(esimerkiksi satelliittivakoiluun) liittyvää
tutkimustoimintaa. Ennen pitkää, mutta ei ihan
lähivuosina, nousee sitten väistämättömästi esiin
kysymys, tehdäänkö EU:sta asemahti, joka katkaisee
riippuvuutensa USA:sta ja alkaa kilpailla
sotilaallisesti sen kanssa. Se tulee eurooppalaisille
tavattoman kalliiksi, mutta samalla se on piristysruiske
EU-maiden suurten teknologiayritysten kilpailukyvylle.
USA:n hallituksen sotavarustelutilaukset ovat
piilovaltiontukea suuryritysten hyväksi, ja niitä
avokätisesti jakamalla USA varmistaa teknologisen
etevämmyytensä muuhun maailman verrattuna. Avaruutta
militarisoidaan ja uutta täsmäaseteknologiaa voidaan
tuottaa vain USA:n valtiontilauksilla, ja EU haluaisi
saman mallin mukaan kehittää samaa teknologiaa EU:n
yhteistilauksin. EU-rahoitteisesta sotilasteknologiasta
uskotaan syntyvän siviilisovellutuksia. Syntyihän
esimerkiksi koko internet-maailma alun perin USA:n
sotateollisuuden tarpeista!
| 