Sähkön hinnasta

UV 2/2005

Pohjoismaiden sähkömarkkinat on pörssitetty. Toteutetaan EU:n määräämää vapaata kilpailua.

Kotitalouksille se on merkinnyt sähkön hinnan nousua.

Nordpool

Sähköä myydään tukussa erityisessä pohjoismaisessa sähköpörssissä (Nordpool).

Siellä kalleimmalla tuotetun sähkön hinta määrää myös halvalla tuotetun sähkön hinnan. Hinta on niin ollen riippumaton halvan sähkön tuotantokustannuksista.

Hiilidioksidin päästöoikeuksien kauppa, jonka EU päätti ottaa käyttöön jo kolme vuotta ennen Kioton sopimuksessa määrättyä aikataulua, nostaa aina kaiken sähkön hintaa ylöspäin päästöoikeuksien hinnan verran.

Kauppa- ja teollisuusministeriössä arvioidaan, että päästöoikeuskauppa merkitsee 100 miljoonan euron tulonsiirtoa ulkomaille. Sen maksavat pääosin kotitaloudet.

Halpaa sähköä kalliilla

Vesivoimalla tuotetun sähkön omakustannushinnasta kertoo Kemijoki Oy:n vuosikertomus. Voidaan laskea, että vuonna 2003 yhtiö möi osakkailleen vesisähköä keskimäärin hintaan 1,4 senttiä/kWh. Samaa alhaista tasoa on sen atomisähkön hinta, jota Teollisuuden Voima myy osakkailleen. Fortum kuuluu omistajiin eli halvan sähkön saajiin molemmissa yhtiöissä.

Kun Norjan vesivoimaloiden vesivarastot supistuivat ja kun kovat pakkaset lisäsivät sähkön kulutusta, tammikuussa 2003 sähkön hinta nousi 7 senttiin/kW ja hetkellisesti jopa 11 senttiin. Keskimääräinen pörssihinta koko vuonna 2003 oli 3,7 senttiä/kWh.

Tuottajat pystyivät myymään suuren osan sähköstä tällä hinnalla, vaikka sähkön todelliset tuotantokustannukset olivat paljon alhaisemmat. Ne siis saivat alhaisimmillaan 1,4 sentin kilowattihintaan tuotetusta sähköstä pörssissä jopa 11 senttiä, ja kotitaloudet maksoivat.

Pörssihinnan nousuun vedoten sähköyhtiöt nostivat keskivertokuluttajan käyttämän sähkön hintaa niin että se kallistui noin 14 prosenttia vuoden 2002 heinäkuusta vuoden 2003 heinäkuuhun.

Hinta joustaa huonosti alas

Tilanne sähköpörssissä on sittemmin tasaantunut.

Vuosi 2004 oli hyvin sateinen ja alkutalvi 2005 sangen leuto. Vuonna 2004 keskimääräinen pörssihinta aleni yli viidenneksellä 2,9 senttiin/kWh. Tammikuussa 2005 se oli 2,3 senttiä/kWh.

Sähkön vähittäishintojen alennukset toteutuvat paljon verkkaisemmin kuin hinnankorotukset. Fortumin vuosikertomuksen mukaan yhtiö möi vuonna 2003 sähköä 31 prosenttia kalliimmalla kuin vuonna 2002. Korotus oli samaa suuruusluokkaa kuin pörssisähkön hinnan nousu. Vuonna 2004 Fortum möi sähköä keskimäärin vain 4 prosenttia halvemmalla kuin vuonna 2003, vaikka pörssisähkön hinnan alentuminen oli 21 prosenttia.

Fortumin johtajat saavat kaiken edellä kerrotun seurauksena ilman omaa ansiotaan optiopotin, jonka arvo oli tämän vuoden alussa noin 330 miljoonaa euroa.

Osingoille sähköpörssin hinnoittelun kummallisuuksista pääsevät myös privatisoinnin kohteena olleen valtion energiayhtiön yksityiset omistajat.