Uusi kriisinhallintalaki on EU-yhteensopiva

UV 5/2005

EU:n perustuslaki torjuttiin Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä.

On niin ollen torjuttu EU:n perustuslakiin kirjattu militarismi: jäsenmailla ei nyt olekaan perustuslaillista velvoitetta lisätä varustelumenoja.

Suomessa kuitenkin eletään näissä asioissa niin kuin perustuslaki olisi tulossa!

Rauhaturvalaki

EU:n perustuslain mukaan EU:n ”vaativampiin sotilaallisiin tehtäviin” olisi kuulunut rauhaanpakottaminen, joka häveliäisyyssyistä käännettiin suomen kielellä ”rauhan palauttamiseksi”.

Se on eri asia kuin rauhanturvaaminen.

Rauhanturvaamiseen osallistutaan aina YK:n pyynnöstä ja kriisin kaikkien osapuolten suostumuksella.

Rauhaanpakottaminen on eri asia. Nato ja EU ovat päättäneet, että sitä voidaan tehdä myös ilman YK:n lupaa eli mandaattia. Silloin se on kansainvälisoikeudellisesti laitonta toimintaa.

Suomi kouluttaa palkkasotilaita

Suomi on aloittanut palkkasotilaiden kouluttamisen mahdollisesti laittomiin sotiin osallistuvien taistelujoukkojen varustamiseksi.

Suomen poliittinen eliitti on - eduskunnan täysistunnolta lupaa kysymättä - sitoutunut varustamaan EU:n käyttöön kaksi taistelujoukko-osastoa. Toinen niistä varustetaan yhdessä Nato-maiden Saksan ja Hollannin kanssa, toinen pohjoismaiden kanssa. Nato-kumppanien kanssa suomalainen taistelujoukko päivystää nopeaa sotaan lähtöä varten jo vuonna 2007.

Oma päätös ja kieltäytyminen osallistumasta EU:n yhteiseen päivystysoperaatioon on teorian vaan ei käytännön kysymyksiä.

Uusi kriisinhallintalaki

EU:n rauhaanpakottamisoperaatioihin osallistuminen vaatii muutoksia suomalaiseen lainsäädäntöön.

On poistettava se rauhanturvalakiin kirjattu määräys, jonka mukaan Suomi voi osallistua vain laillisiin operaatioihin vain YK:n antaman luvan jälkeen. YK:n luvasta päättää sen peruskirjan mukaan turvallisuusneuvosto.

EU:n (ja Naton) paineessa hallitus ehdotti säädettäväksi kokonaan uuden kriisinhallintalain, josta jätetään pois vanhan lain mukainen laillisuusehto: YK:n lupa.

Hallitus koki eduskunnassa takaiskun, kun perustuslakivaliokunta ei halunnut antaa sotaväen ylipäällikölle eli tasavallan presidentille oikeutta päättää sotajoukon lähettämisestä taistelutehtäviin.

Uusi esitys tulee presidentinvaalien jälkeen. Sen perussisältö ei tältä osin muutu: otetaan pois YK:n mandaatti. Poliittinen huomio kiinnittynee tulevaisuudessa kuitenkin vain presidentin asemaan, ja siinä yhteydessä hämärtyy pääasia: Suomi halutaan mukaan laittomiin sotiin.

Vetää eri suuntiin

Poisvedetyn hallituksen esityksen mukaan ”Suomi voi osallistua Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) turvallisuusneuvoston valtuuttamaan tai poikkeuksellisesti muuhun kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan, jonka tarkoituksena on kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen tai palauttaminen taikka humanitaarisen avustustoiminnan tukeminen tai siviiliväestön suojaaminen Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan päämäärät ja periaatteet sekä muut kansainvälisen oikeuden säännöt huomioon ottaen.”

Hallituksen esityksessä avainlause oli ”tai poikkeuksellisesti muuhun kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan”.

Pääsääntö on aina YK:n turvallisuusneuvoston valtuutus. Uutta oli se, että siitä voidaan poiketa. EU:n tai muun kansainvälisen järjestön (lue: Nato) tai maaryhmän (lue: EU:n rakenneyhteistyön maat) päätöksellä.

Tiukka linja

Vasemmistoliitolla on puoluekokouspäätös siitä, että operaatioilla pitää aina olla YK:n mandaatti.

Tämän perusteella vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on vaatinut pakollisen YK-mandaatin säilyttämistä myös uudessa kriisinhallintalaissa.

Yksi on kuitenkin ollut toista mieltä: puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes. Hän sanoo Helsingin Sanomissa saaneensa kuulla ”Jaakko Laakson suusta valheellista, epäasiallista ja henkilöön käyvää suunpieksäntää, josta ei tarkemmin analysoituna puuttunut uhkailun ja kiristyksenkään sävyjä”. Samaa voisi sanoa Siimeksestä itsestään, joka näissä asioissa on eri linjalla kuin puolueensa.

Äärilinjan tyttöjä

Kun hallitus esittää pääsäännöksi YK:n mandaattia ja siihen mahdollisuutta poikkeuksiin, joukko eduskunnan ulkoasianvaliokunnan jäseniä (Siimes, vihreiden Cronberg, SDP:n Jaakonsaari ja Kiljunen?) on ollut esittämässä täysin mandaatti-vapaata linjaa: lakiin ei tule kirjata mitään rajoituksia Suomen osallistumiselle. Se on äärilinja.

Tullessan valituksi SDP:n presidenttiehdokkaaksi Tarja Halonen antoi ymmärtää, että hallituksen esitys on hyväksyttävä sellaisenaan. Sillä tavalla hän tukisti tätä suoran toiminnan höökimislinjaa eduskunnassa.

Halonen uskoi voivansa tasavallan presidenttinä tarvittaessa vaikka yksin estää Suomen osallistumisen sotiin, sillä lakiesityksen mukaan ”päätöksen Suomen osallistumisesta sotilaalliseen kriisinhallintaan ja osallistumisen lopettamisesta tekee kussakin tapauksessa erikseen tasavallan presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta”.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan enemmistö käveli kuitenkin presidentin tahdon ylitse. Kansanedustajien mielestä sotaanlähtö on EU-asia ja siitä tulee päättää valtioneuvostossa.

Uusi esitys tulee vaalien jälkeen

Perustuslakivaliokunta murensi Halosen mahdollisuuden toimia YK-mandaattipakon takuuhenkilönä. Sen johdosta hallitus veti presidentin kanssa sovitun esityksen pois eduskunnasta.

[ Etusivulle | seppanen@kaapeli.fi ]