Miksi Ranska sanoi EI?

Kun Ranskan kansalta kysyttiin se vastasi, ja vastauksen perusteisiin kuuluivat muun muassa seuraavat seikat:

1. EU on laajennut ja laajenemassa Baabelin torniksi ilman että on kysytty EU-kansalaisten mielipidettä. Sosiaaliset ja taloudelliset erot uusien ja vanhojen jäsenmaiden välillä ovat suuret, ja sen uskotaan tuovan uusista jäsenmaista vanhoihin halpatyövoimaa ja sosiaalista dumppausta.

2. Monet uusista jäsenmaista ovat enemmän USA- kuin EU-uskovaisia, ja se vaikeuttaa EU:n rakentamista vastavoimaksi USA:n maailmanhallinnalle. Ei haluttu kopioida USA:n mallia.

3. Turkille luvattu jäsenyys toisi EU:n sisään halpatyövoiman ohella vieraan uskonnon vieraasta maanosasta. Monet oikeistolaiset vastustivat perustuslakia tästä syystä.

4. Ranskalaiset eivät pidä amerikkalais-englantilaisesta kapitalismista ja sen viimeisimmästä versiosta: uusliberalistisesta globalisaatiosta. Monet ranskalaiset haluavat olla kulttuurikansaa ja vierastavat rahan pyhittämistä yhteiskuntaa käynnissä pitävänä voimana.

5. Viime presidentinvaalien jäljiltä Ranskan sisäpoliittinen tilanne on sekava. JacquesChirac sai ”ilmaisen” voiton, kun toisella vaalikierroksella hänen vastaehdokkaanaan oli äärioikeistolainen meppi Jean-Marie Le Pen. Siinä tilanteessa monet sosialistit (= demarit) äänestivät Chiracia, ja nyt oli tilaisuus tuottaa hänelle epäluottamuslause. Hän on presidentti vain, koska hän on ei-Le Pen. Häntä edusti sisäpolitiikassa erittäin epäsuosittu pääministeri Jean-Pierre Raffarin.

6. Sosialistipuolue on menettänyt sisäpolitiikan tyrskyissä identiteettinsä. Sen johto yritti myydä perustuslain kansalaisille kansainvälisen demariliikkeen euronationalistisena yhteistyönä, mutta ranskalaiset eivät luottaneet oman maansa aluevaalien heikentämään Saksan Gerhard Schröderiin. Taustalla perustuslain varjoissa vaani myös Ranskassa epäsuosittu Englannin pääministeri Tony Blair, tuoreen vaalituloksen rampauttama hänkin. 7. Perustuslakia markkinoitiin ranskalaisille erityisenä Saksa-Ranska-projektina siihen tapaan kuin EU:ta on aina hallittu. Se ei toiminut, kun mainittu yhteistyö on ranskalaisille enemmän pään kuin sydämen asia ilman mitään tunnesidettä saksalaisten hyväksymään perustuslakiin.

8. Koettiin, että perustuslaki oli valmisteltu epädemokraattisesti, että sen oli valmistellut poliittinen eliitti vain omia tarpeitaan varten ja että se yritettiin myydä kansalle väkisin. Ranskalaiset ovat monien vallankumousten perillisiä.

9. Tärkein syy oli ilmeisesti se, mitä markkinoitiin vasemmiston EI:n nimissä: EU:n perustuslain kolmanteen osaan oli kirjoitettu sosiaalisen Euroopan alasajo. Ranskalaiset halusivat pitää kiinni saavutetusta edustaan eli ranskalaisesta hyvinvointi- ja välittämisvaltiosta.

Kansan vastaus oli harkittu ja sydämestä tullut EI.