Konventin puolustustyöryhmästä
Esko Seppänen 22.11.2002
On valmistunut ensimmäinen luonnos konventin puolustustyöryhmän
asiakirjaksi. ”Asiantuntijoiden” kuulemisen jälkeen oli tullut
aika tehdä johtopäätöksiä.
Niiden käsittelyä varten on yksi ainoa kokous maanantaina
25.11. Loppuraportin luonnostelma jaettiin työryhmän jäsenille
perjantaina 22.11. Perustuslain valmistelukulttuurille oli
tyypillistä se, että tämä laaja asiakirja oli vain ranskan
kielellä. Piti siis lukea ranskaa, jos aikoi vaikuttaa EU:n
perustuslakiin puolustuskysymysten osalta.
Työryhmän jäsenet vaativat ja saavat asian käsittelylle
lisäaikaa ja uusia kokouksia.
Mitä kriisinhallintaan tulee, raporttiluonnoksen mukaan
se haluttiin säilyttää neuvoston rakenteissa. Se oli pettymys
federalisteille. Operaatiot suositeltiin käynnistettäväksi
yksimielisyydellä niin että vastaan panevien maiden toivotaan
suostuvan rakentavaan pidättäytymiseen. Mukaan lähtevät maat
voisivat sillä tavalla muodostaa EU:n nimissä halukkaiden
maiden liittoutumia (Coalition of the Willing).
Operaatiot maksavat, ja suositus on kerätä ennakolta rahaa
yhteiseen rahastoon joukkojen työstämisen nopeuttamiseksi.
Oli epäselvää, olisiko rahasto EU:n budjetin sisä- vai ulkopuolella.
Jos se olisi ulkopuolella, rahoilla ei olisi parlamentaarista
valvontaa ja myös sellaiset jäsenmaat joutuisivat osallistumaan
kuluihin, jotka eivät halua osallistua operaatioihin.
Kriisitilanteita varten haluttiin luoda yksijohtajuusperiaate.
Avoimeksi jää, johtaisiko operaatioita neuvoston korkea edustaja
vai mahdollisesti uusi presidentti. Hänelle haluttiin joka
tapauksessa aloiteoikeus joukkojen käytön asioissa.
Se, mikä koski kriisinhallintaa, oli poliittista pilkun
viilausta verrattuna siihen, että perustuslakiin ehdotettiin
kirjattavaksi erityinen solidaarisuuslauseke, ”EU:n viides
artikla”. Sen ensimmäisen version mukaan perustuslain pitäisi
sallia ”kaikkien unionin käytettävissä olevien instrumenttien
käyttöönotto, mukaan lukien sotilaallisten ja niiden keinojen
käyttö, jotka on alun perin luotu Petersbergin tehtäviä varten,
tarkoituksena torjua ennalta terroristiuhkaa, suojella siviiliväestöä
ja demokraattisia instituutioita ja auttaa jäsenvaltiota,
joka alueellaan joutuu mahdollisen hyökkäyksen kohteeksi.”
Asiakirjassa haluttiin kasvattaa EU:n aseellisia muskeleita.
Jäsenmaiden haluttiin käyttävän lisää rahaa puolustukseen,
ja sitä varten haluttiin luoda määrällisiä ja laadullisia
mittareita EMU-konvergenssikriteereiden tapaan. Niitä olisivat
1) puolustusmenojen osuus BKT:sta, 2) ase- ja kalustomenojen
osuus puolustusbudjetista sekä 3) joukkojen käyttövalmius.
Johdonmukaista vuoden aikana käytyyn keskusteluun nähden
oli se, että EU:n rakenteisiin ehdotetaan perustettavaksi
uusi asevarustelun ja strategisen tutkimuksen virasto (Armaments
Agency).
Se, mitä EU:ssa halutaan tehdä, ei ole päällisin puolin ristiriidassa
Naton Prahan huippukokouksen päätösten kanssa. Siellä Naton
nopean iskun joukkojen toimialueeksi päätettiin koko maapallo,
mikä on myös euroarmeijan toimialue. Siitä voi kyllä syntyä
ongelma, että Naton komentojärjestelmää uudistettiin niin
että kaikki sen eurooppalaisetkin joukot alistetaan aina USA:n
kenraalin alaisuuteen. Se vie euroarmeijalta itsenäisyyden.
USA:lla ei ole mitään sitä vastaan.
Tulossa ei ole mitään yllättävää. Käynnissähän on EU:n militarisointi.
| 