MEP Esko Seppänen EU:n puolustusulottuvuudesta konventissa
12.7.2002
Euroopan unionia militarisoidaan. Perustuslailla sille halutaan
luoda oikeudellinen perusta.
Amsterdamin sopimuksen mukaan EU:n jäsenmailla pitää olla
kyky panna toimeen kaikkia Petersbergin tehtäviä. Kaikkiin
tehtäviin kuuluu myös rauhaanpakottaminen: EU:n iskujoukkojen
- eli kansallisiin kasarmeihin koottavan euroarmeijan - pitää
siis voida myös hyökätä.
Itse asiassa päivän kysymys EU:n puolustusulottuvuudesta
pitää sisällään myös hyökkäämisen, sen laillistamisen. Kun
puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä, on sanottava myös
hyökkäys eikä vain puolustus.
On rauhanturvaamista (peace keeping) ja rauhaanpakottamista
(peace making). Rauhanturvaamisesta sotilasliittoihin kuulumattomilla
mailla on hyviä kokemuksia. Sillä tavalla edistetään rauhan
asiaa. Rauhaanpakottaminen taas on sotaa.
En kannata EU:lle perustuslain säätämistä, mutta jos sellainen
säädetään, siinä on määrättävä, että EU voi hyökätä vain laillisesti,
vain kansainvälisen yhteisön - eli tänä päivänä YK:n - mandaatilla.
Ei pidä toimia USA:n mallin mukaan laittomasti ja vieläpä
niin, ettei amerikkalaisia saada tuomiolle sotarikoksista
kansainvälisiin oikeusistuimiin.
Jäsenmaiden liittoutumattomuutta pitää kunnioittaa muutoinkin
eikä vain Irlannin uuden kansanäänestyksen alla; miksikähän
muuten EU:n perustuslain luuranko esitellään konventille vasta
mainitun kansanäänestyksen jälkeen? Se ei lisää liittoutumattomien
maiden luottamusta presidiumin hyviin tarkoituksiin. Kerrottakoon
irlantilaisille, mitä suunnitellaan.
EU:n peruskirjoihin pitää kirjoittaa vapautus yhteisestä
puolustuksesta niille maille, jotka haluavat säilyttää puolueettomuuden
tai liittoutumattomuuden. Esimerkiksi Suomen kansa haluaa.
Suomalaiset ovat rauhan puolella Natoa vastaan. Viimeisimmän
mielipidetutkimuksen mukaan vain 20 % kansalaisista haluaa
Suomen Naton jäseneksi.
Konventin puheenjohtajistoon kysymykseen vastaan, että EU:n
yhteiseen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan ei
sovi yhteisömetodi. Kansojen on itse saatava päättää sodasta
ja rauhasta.
|