Puolustus ei ole hyökkäystä
UV 1/2004
EU:n perustuslakiin kirjattiin yhteinen puolustus.
Siihen liittyvät turvatakuut velvoittavat jäsenmaat
auttamaan toinen toistaan, jos toiseen EU-maahan hyökätään.
Samaan artiklaan on kirjoitettu myös Nato, ja Suomen
tie Natoon kulkee tämän EU:n turvatakuuartiklan
kautta.
Yhteinen puolustus
EU:n perustuslakia valmistellut konventti kirjasi siihen määräyksiä
yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) lisäksi
yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta
(EYTPP), joka "johtaa yhteiseen puolustukseen,
kun Eurooppa-neuvosto yksimielisesti niin päättää".
Vielä Amsterdamin sopimuksessa se "voi johtaa
yhteiseen puolustukseen, jos Eurooppa-neuvosto yksimielisesti
niin päättää". Kannattaa panna ero
merkille.
Euroopan Nato-maat varautuvat alueidensa puolustamiseen Naton
kautta. Ne ovat antaneet maanpuolustusjoukkojaan Naton johtoon
ja komentoon. Sitä kautta EU:n yhteinen puolustus - sanan
puolustus-merkityksessä - on Nato-puolustusta.
Itsenäinen puolustus
Turvallisuutemme perusta on ollut sotilaallinen liittoutumattomuus.
Vanhan puolueettomuuspolitiikkamme pohja pitää ja
peruslinja kestää: on toimittava niin, että
muut eivät voi vetää meitä konflikteihinsa,
joihin me emme halua itse osallistua.
Suomessa on perinteisesti lähdetty siitä, että
oman maan puolustus hoidetaan itse. Nykyisen hallituksen ohjelmaankin
on kirjattu "itsenäinen puolustus".
Maanpuolustusta tarvitaan ulkoista uhkaa vastaan. Sitä
ei ole tänään, eikä sellaista ole näköpiirissäkään,
jos hoidetaan omat asiat viisaasti.
Turvatakuut
Perustuslakikonventti ehdotti perustuslakiin liitettäväksi
julistuksen. Ehdotettiin, että jäsenmaat
antavat sillä tavalla toinen toisilleen keskinäiset
turvatakuut.
Sitä varten EU-maiden tulee tehdä läheisempää
yhteistyötä, jossa konventin selitystekstien
mukaan "halukkaat jäsenvaltiot voisivat jatkaa unionin
puitteissa sitoumusta, jonka ne ovat jo tehneet Brysselin
sopimuksen V artiklan puitteissa". Brysselin sopimus
on Nato-yhteensopivan Länsi Euroopan Unionin (WEU)
perustamissopimus, jossa maat antavat toinen toisilleen turvatakuut.
Näin "keskinäinen puolustus voitaisiin ottaa
perustuslain viralliseksi osaksi".
Kun EU-maiden toinen toisilleen antamat turvatakuut tulevat
Naton kautta myös USA:n lunastettaviksi, USA ei antane
turvatakuita ja täsmäaseita muiden suojaksi takaoven
kautta vaan vaatinee kaikkien kulkemista pääovesta
Natoon.
Puolustusvoimain komentaja Juhani Kaskeala sanoi jo syksyllä,
että turvatakuut edellyttävät Suomen liittymistä
Natoon.
Jotkut sotasosialidemokraatit paheksuivat amiraalin lausuntoa
ja sanoivat, ettei sotilaiden kuulu paljastaa sitä, mistä
tässä on kysymys. Heidän tarkoituksensa on
lopettaa Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus, ja
se käy helpommin epäsuorasti EU:n kautta kuin menemällä
suoraan Natoon.
EU:n kautta Natoon?
Konventti ehdotti turvatakuiden hyväksymistä julistuksena,
jota jäsenmaiden ei olisi ollut pakko allekirjoittaa.
Jos Suomessa luultiin, että turvatakuista selvitään
jättämällä konventin ehdottama julistus
allekirjoittamatta, poliittisen eliitin yllätys oli suuri,
kun puheenjohtajamaa Italian johdolla turvatakuut kirjoitettiinkin
julistuksen sijasta itse perustuslain tekstiin.
Suomi hyväksyi sen, että niin tehdään.
Se yritti pehmentää tekstiä maininnalla "tämä
ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja
puolustuspolitiikan erityisluonteeseen".
Lisäys ei kuitenkaan poista Suomen sitoutumista Nato-mallisiin
turvatakuisiin. Sen hyväksyminen ei muodostanut ongelmaa
enemmistölle, joka on jo antanut toinen toisilleen tuplaturvatakuut
Naton ja WEU:n kautta.
Se kirjasi samaan artiklaan Naton.
Turvatakuuartikla (light)
Suomi hyväksyi EU:n ulkoministereiden kokouksessa Brysselissä
8-9.12.2004 Nato-yhteensopivat turvatakuut. Niin ollen EU:n
yhteinen puolustus ei ole Nato-vapaa vaan sidoksissa Natoon.
Artikla kokonaisuudessaan kuului seuraavasti.
"Jos jokin jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan
aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla
on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissä
olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan
mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden
turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.
Tämän alan sitoumusten ja yhteistyön on edelleen
oltava Naton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja
Nato on jäseninään oleville valtioille niiden
yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin."
Tällaisten sanamuotojen kautta on liittoutumattomuuden
tie - uskottavuuden osalta - kuljettu loppuun?
Natoon otetaan uusia jäseniä seuraavan kerran vuonna
2006. Ovi on auki Suomelle, sanotaan amerikkalaisten sanovan.
Kansanarmeija on puolustuksen perusta
Sitä, että Suomessa on yleinen asevelvollisuus ja
sitä kautta kansanarmeija, tarvitaan oman maan puolustamiseen,
vaikka minkäänlaista uhkaa ei olisikaan näköpiirissä.
Se on halpa tapa puolustaa omaa maata.
Kalliimpaa on alkaa kouluttaa sellaisia erikoisjoukkoja kriisinhallinnan
tarpeisiin, joita tarvitaan ulkomaisiin sotaretkiin. Asevelvollisuutta
tarvitaan oman maan puolustamiseen, palkkasotilaita ulkomaisiin
(hyökkäys)tehtäviin.
|