Tätä ette lue lehdistä!
Euroopan parlamentissa on neljä puolueryhmää
(kansanpuolue, sosialidemokraatit, liberaalit ja vihreät)
jäänyt kiinni parlamentin rahojen käyttämisestä -
vastoin sääntöjä - Euroopan laajuisten poliittisten
puolueiden rahoittamiseen. Puhtaat eivät ole muidenkaan
ryhmien paperit: samoja rahoja on voitu käyttää myös
kansallisten puolueiden rahoittamiseen.
Näiden väärinkäytösten peittämiseksi on Euroopan
parlamentti nyt ottamassa käyttöön laillisen
puoluetuen Euroopan laajuisille poliittisille
puolueille. Rahamäärä on suuruusluokaltaan yli 100
miljoonaa markkaa. Parlamentin pääsihteerin mukaan
"on sovittu" siitä, että rahat lisätään
parlamentin menoihin unionin budjetin lopullisessa käsittelyssä
joulukuussa. Sillä tavalla pyritään estämään
periaatteellinen keskustelu asiasta, jota kaikki
Euroopan veronmaksajat eivät koe omakseen.
Vastauksessaan suulliseen kysymykseeni asiasta komissio
toteaa 11.4. seuraavaa:
"Neljän poliittisen ryhmän johtajat pyysivät
kirjallisesti 23. helmikuuta 2000 komissiota
tarkastelemaan Euroopan poliittisia puolueita koskevan
ohjesäännön mahdollista laatimista. Ohjesäännössä
tulisi määritellä mm. missä oloissa puolueet
voisivat saada yhteisön tukea. Parlamentin 30.
maaliskuuta 2000 hyväksymissä vuoden 2001
talosuarviota koskevissa suuntaviivoissa pyydetään myös
komissiota toimimaan tässä asiasssa. Kuten arvoisa
parlamentin jäsen tietää, Euroopan yhteisöjen
tuomioistuin katsoi 12. toukokuuta 1998 antamassaan
tuomiossa (Yhdistynyt Kuningaskunta, C-106/96), että
yhteisön talousarviosta voidaan myöntää rahoitusta
ainoastaan siinä tapauksessa, että tälle on olemassa
selkeä oikeusperusta. Toistaiseksi mikään toimi ei
muodosta asianmukaista oikeusperustaa Euroopan
poliittisten puolueiden toiminnalle. Komissio on sitä
mieltä, että EY:n perustamissopimuksen nykyinen 191
artikla ei muodosta oikeusperustaa Euroopan poliittisten
puolueiden rahoittamiselle. Artiklassa käsitellään
Euroopan tason poliittisten puolueiden merkittävyyttä.
Sillä ei kuitenkaan myönnetä millekään
toimielimelle valtuuksia tehdä menositoumuksia Euroopan
poliittisten puolueiden tukemiseksi eikä siinä määrätä
menettelystä, jolla hyväksytään tällaisen
menositoumuksen mahdollistava toimi.
Tästä syystä komissio katsoo, että oikeusvarmuuden
kannalta olisi parasta sisällyttää EY:n
perussopimukseen asianmukainen oikeusperusta tällaisia
meoja varten. Tätä asiaa olisi käsiteltävä
hallitusten välisesä konferenssissa."
Euroopan parlamentilla on asiassa kovat piipussa.
Hyväksyessään 13.4 kantansa HVK:n asialistaan
parlamentti vaati, että EY:n perustamissopimuksen
191 artiklan sanamuotoa muutetaan seuraavasti:
"Euroopan tason poliittiset puolueet myötävaikuttavat
eurooppalaisen tietoisuuden muodostumiseen ja unionin
kansalaisten poliittisen tahdon
ilmaisemiseen. Euroopan parlamentti ja neuvosto
hyväksyvät kahdentoista kuukauden kuluessa tämän
perustamissopimuksen voimaantulosta komission
ehdotuksesta ja 251 artiklassa määrättyä menettelyä
noudattaen Euroopan tason poliittista tunnustamista
koskevat
ehdot, puolueiden ohjesäännön ja yksityiskohtaiset säännöt
niiden rahoituksesta (yhteisön myöntämä rahoitus
mukaan lukien)."
Tämän voittaneen (343-124) esityksen kannalla
olivat suomalaismepit Korhola, Suominen, Myller,
Paasilinna, Pesälä ja Thors, kun taas sitä vastaan
olivat Hautala, Kauppi, Pohjamo, Seppänen, Virrankoski,
Wuori ja Väyrynen. Poissa päättämässä tästä
europarlamentin kevätkauden tärkeimmästä äänestyspaketista
olivat Iivari,
Matikainen ja Vatanen.
Em. loppuvuoden tarpeita varten parlamentti otti samana
päivänä kantaa samaan asiaan ns. Kuhnen mietinnössä,
jossa käsiteltiin parlamentin omaa vuoden 1998
vastuuvapautta. Äänin 384-85 hyväksyttiin lausuma,
jonka mukaan
"parlamentin mielestä olisi tarpe en saada aikaan
oikeudellisesti sitova Euroopan tason poliittisten
puolueiden ohjesääntö" ja se "panee
myönteisenä
merkille, että neljän eurooppalaisen
puolueyhteenliittymän puheenjohtajat ja niiden
poliittiset ryhmät ovat tehneet tähän liittyen
ehdotuksen".
Parlamentti suositteli (äänin 370-84), että "uuden
järjestelyn voimaantulon jälkeen Euroopan tason
poliittisille puolueille myönnetyt määrärahat
otetaan talousarvioon" tätä tarkoitusta
varten varattujen budjettikohtien kohdalla.
Suomalaisista mepeistä tätä kannattivat Hautala (joka
on ollut yksi sopijoista), Kauppi, Korhola, Myller, Pesälä,
Pohjamo, Suominen, Thors, Virrankoski, Wuori ja Väyrynen.
Paasilinna äänesti tyhjää. Minä olin ainoana
europuoluevaltaa vastaan. Olen siis poikkeava.
Heidi Hautala on Suomessa asiasta kummemmin ääntä pitämättä
antamassa tällä tavalla ylikansallisen vihreän
europuolueensa käyttöön europuoluetukea. Sillä
tavalla laillistetaan viime vuosien epäselvyydet.
Puolueryhmittymä ei ole edes tehnyt tilinpäätöksiä!
Kun tässä tuli esitellyksi erinäisiä äänestyksiä,
jatkettakoon. Suomalaismepeistä Pesälä ja
Suominen kannattivat sitä, että eurovaaleissa 10
prosenttia paikoista pitäisi
täyttää ylikansallisilta (suuria maita suosivilta)
europuoluelistoilta. Korhola äänesti tyhjää ja sitä
vastustivat Kauppi, Myller, Paasilinna, Pohjamo, Seppänen,
Thors, Virrankoski, Wuori ja Väyrynen.
EU:n perustuslain säätämisen kannalla olivat Hautala,
Kauppi, Korhola, Myller, Paaslinna, Pesälä, Suominen
ja Wuori. Vastaan olivat Seppänen, Thors, Virrankoski
ja Väyrynen. Pohjamo äänesti tyhjää.
EU:n militarisoimisen puolella ja sitä vastaan, että "perustamissopimukseen
on kirjattava liittoutumattomien maiden erityisasema, ja
niille taattava oikeus toteuttaa riippumatonta
puolustuspolitikkaa", olivat Kauppi, Korhola ja
Suominen. Thors äänesti tyhjää ja
liittoutumattomuuden tunnustamisen puolella olivat
Hautala, Paasilinna, Pesälä, Pohjamo, Seppänen,
Virrakoski, Wuori ja Väyrynen.
Että tämmöistä.
|
