Europarlamentti ampui propagandatykeillä
UV 1/2005
EU:n perustuslaki ei millään muotoa kuulu enää Euroopan parlamentille.
Silti europarlamentti markkinoi KYLLÄ-kantaa kansanäänestykseen valmistautuville maille ikään kuin äänestyssuosituksena.
Tehdään härskiä europropagandaa.
Oma-aloitemietintö
Parlamentin valiokunnilla on oikeus tehdä mietintöjä omasta aloitteestaan aiheista, joiden ei tarvitse olla parlamentin toimivallassa.
Perusoikeusvaliokunta teki sellaisen mietinnön tulossa olevasta uudesta perustuslaista. Sen laativat tunnetut federalistimepit Richard Corbett ja Inigo Mendez de Vigo. Raportti hyväksyttiin parlamentin tammikuun istunnossa äänin 500-137, 40 tyhjää.
Tapahtumaa todistamaan oli rahdattu europarlamentin kustannuksella satoja toimittajia eri maista, erityisesti kansanäänestysmaista. Haluttiin antaa suurelle yleisölle kuva siitä, että kyseessä olisi ollut tärkeämpikin asia. Propagoitiin mietintöä, jolla ei ole mitään juridista merkitystä.
Perustuslaki vai sopimus?
Mietinnöissä parlamentti ei koskaan ota kantaa raportin laatijan kirjoittamiin perusteluihin.
Perusteluissa otettiin kantaa perustuslain luonteeseen: kansainvälinen sopimus vaiko perustuslaki:
Toisinaan esitetään kysymys ollaanko tekemisissä perustuslain vaiko sopimuksen kanssa. On vältettävä hedelmätön keskustelu väärästä kysymyksestä: ei ole epäilystäkään, etteikö muodollisesti olisi kysymys sopimuksesta, joka hyväksytään ja ratifioidaan sopimusten muuttamista koskevien voimassa olevien sääntöjen mukaisesti. Toisin ei voisikaan olla. Olemuksensa ja sisältönsä puolesta sopimus muodostaa kuitenkin oikean perustuslain.
Kyseessä on siis perustuslaki, joka hyväksytään sopimuksen muodossa.
Kikkailua tarvitaan, jotta perustuslain hyväksymisprosessi eri maissa helpottuisi.
Tulee ylikansallisia lakeja
Perustuslaki on merkittävä vallansiirto ylikansalliseen päätäntään.
Sitä on tavanomainen lainsäätämisjärjestys, joka on isojen maiden valtaa. Mietinnön perustelujen mukaan sitä on laajennettu "huomattavasti": sillä tavalla hyväksyttäviin päätöksiin on lisätty viitisenkymmentä uutta oikeusperustaa, "joista osa on äärettömän tärkeitä".
Tavanomaisen lainsäätämisjärjestyksen mukaan päätetään 86 oikeusperustan alalla. Kun niistä puolet on ennen ollut yksimielisen päätöksenteon kohteena (niin että jäsenmailla on ollut veto-oikeus), ylikansallinen päätöksenteko - tässä merkityksessä - kaksinkertaistuu.
Veto-oikeus poistuu
Kun päätöksiä ruvetaan tekemään yksimielisyyden sijasta määräenemmistöillä, jäsenmaiden veto-oikeus murenee.
Niiden vanhojen oikeusperustojen määrä, jotka tulevat nyt määräenemmistöpäätäntään, lisääntyy 17:llä. Kokonaan uusia oikeusperustoja, joihin sovelletaan määräenemmistöpäätäntää, on perustuslakiin kirjoitettu 26.
Kaikella tällä pannaan toimeen vallansiirtoa suurten maiden hyväksi.
Jos perustuslaki hylätään?
Corbettin-Mendez de Vigon mietinnössä otetaan kantaa perustuslain hylkäämiseen.
Juridisesti asia on selvä: jos se hylätään jossakin, sitä ei tule.
Ensinnäkin on muistettava, että hallitustenvälinen konferenssi kutsuttiin koolle
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 48 artiklan perusteella, jossa määrätään, että
olivatpa voimassa oleviin perussopimuksiin tehtävät muutokset mitä tahansa (mukaan lukien tarvittaessa niiden kumoaminen, josta määrätään perustuslakisopimuksen IV-437 artiklassa), ne tulevat voimaan vasta, kun kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet nevaltiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.
Perustuslaille tarvitaan yksimielisyys kaikissa maissa.
Mietinnössä muistutetaan maiden oikeudesta perustaa perustuslailla uusi unioni, mutta se ei toteudu vanhan jatkeena, jos nyky-EU:ta ei lakkauteta yksimielisesti.
Suomalaismepit liittovaltioitumisen linjalla
Äänestyksessä 12.1.2005 suomalaismepeistä Hassi, Jäätteenmäki, Kauppi, Lehtinen, Myller, Stubb ja Takkula olivat liittovaltiomyönteisen mietinnön kannalla, kun taas Esko Seppänen, Kyösti Virrankoski ja Paavo Väyrynen äänestivät sitä vastaan.
Juhlat ilman juridista aihetta
Europarlamentti halusi lähettää mietinnön propagoimisella viestin, jonka mukaan se olisi ottanut KYLLÄ-kannan perustuslakiin. Äänestettiin kuitenkin vain merkityksettömästä oma-aloitemietinnöstä.
Saadakseen julkisuutta KYLLÄ-kannalleen europarlamentti käytti 340 000 euroa propagandarahaa median voiteluun Strasbourgissa asiassa, joka ei kuulu lainkaan parlamentin toimivaltaan.
Koskaan aikaisemmin ei parlamentissa ole vastaavalla tavalla juhlittu lainsäädännöllisesti merkityksettömän mietinnön läpimenoa.
Torvet soivat, ja täysistuntosalin ulkopuolella olevassa korkeassa tilassa leviteltiin parlamentin toimesta KYLLÄ-puolen lakanoita. EI-puoli oli valpas ja levitti niiden oheen omia lakanoitaan. Pihalla laskettiin ilmaan parlamentin KYLLÄ-palloja, mutta EI-puoli lähetti ilmaan myös omat pallonsa.
Euroopan parlamentissa toimiva kansanäänestysliike oli järjestänyt parlamentin propagandalle vastaoperaation demokraattisten menettelytapojen kunnian palauttamiseksi.
GUE/NGL-ryhmän kanta
Europarlamentin yhtyneen vasemmiston ryhmä (GUE/NGL) ehdotti Corbettin-Mendez de Vigon mietintöön lisättäväksi lausuman, joka kuvasti ryhmän kantaa.
Sitä eivät muiden ryhmien jäsenet voineet hyväksyä.
Tämän yleisjärkevän lausuman mukaan perustuslaki piti hylätä, koska siinä:
a) ei edistetä sosiaalista Eurooppaa koskevia toimia vaan aivan päinvastoin heikennetään niitä ja edistetään sosiaalista eriarvoisuutta,
b) vauhditetaan markkinoiden vapauttamista koskevia toimia erityisesti julkisten palveluiden ja työllisyyden kustannuksella ja oikeutetaan ihmisten kaikenlaista toimintaa koskeva kaupankäynti,
c) edetään huomattavasti Euroopan unionin militarisoimista ja suositaan sotilaallista ulottuvuutta Naton kanssa käytävällä yhteistyöllä ja puolustusbudjettia lisäämällä,
Perustuslain hyväksymisen sijasta pitää:
a) asettaa todelliseksi painopistealueeksi sosiaalinen Eurooppa, jotta unionin sosiaalisia oloja ja julkisia palveluja parannetaan korkeatasoisesti,
b) torjua rahoitustalouteen keskittyvää taloutta edistääkseen työllisyyttä ja ammattipätevyyttä koskevaa politiikkaa ja taistella epätasa-arvoa vastaan unionissa ja sen ulkopuolella sekä
c) perustaa riitojen ehkäisyä ja rauhanomaista selvittelyä koskeva politiikka kansainvälisen oikeuden ja Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden pohjalle sekä torjua sodankäyntiä konfliktinestokeinona
Tämän takia GUE/NGL-ryhmä "pitää demokraattisena perusvaatimuksena näiden näkökohtien esittämistä äänestäjille, jotta he ovat täysin tietoisia päätöksestään, ja katsoo, että kansalaisten pitää tehdä päätös kaikissa jäsenvaltioissa ja että asiasta täytyisi järjestää kaikkialla kansanäänestys."
| 