Pohjoinen ulottuvuus
Kolumni Lapin radiossa 19.11.2003
Euroopan parlamentti antoi 20.11 julkilausuman EU:n pohjoisesta
ulottuvuudesta. Se on oikein hyvä ja kattava. Sen ovat
valmistelleet koko parlamentin nimiin suomalaiset poliitikot
demareista (Myller), kepusta (Väyrynen), kokoomuksesta
(Suominen), vihreistä (Wuori) ja vasemmistosta (Seppänen).
Juuri muita ei asia kiinnostanut.
Esiintyy yleisesti väärinkäsitys, jonka mukaan
EU:n pohjoinen ulottuvuus olisi jotain sellaista, että
sen ansiosta Suomen Lapin päälle sataisi ilmaista
mannaa taivaasta.
Ei sada. Pohjoinen ulottuvuus on EU:n ulkopolitiikkaa, sen
lähialueyhteistyötä pohjoisessa. Itse sanaa
käytetään ennen muuta suomalaisten bryssien
EU-puheissa. Ajatus saa hyvin vähän sanansijaa eurokraattien
itsensä puheissa.
Jos ei pohjoisen ulottuvuuden ansiosta sada mannaa Suomen
päälle, ei sitä sada sillä nimellä
Venäjänkään päälle. "Pohjoisessa
ulottuvuudessa" on ennen muuta kysymys Venäjästä,
ei Suomesta. EU:kin tekee politiikkaa Venäjän kanssa
pääasiassa muiden nimikkeiden ja budjettiotsakkeiden
alla kuin tällä nimellä.
Suomi hyötyy pohjoisesta ulottuvuudesta, jos se sattuu
siitä joskus jotain hyötymään, vain epäsuorasti.
Jos Venäjän naapurialueilla voidaan hyvin, sieltä
voi riittää ostovoimaa myös Suomen tavaroiden
ja palvelusten suuntaan.
Tarkoitus on hyvä kaikilla pohjoisen ulottuvuuden puolustajilla,
mutta politiikan toteutus on valitettavasti sellaisissa käsissä,
että mitään ei tapahdu. Komissio ei ole pystynyt
luomaan ohjelmiin kirjatuille hankkeille sisältöä.
Tämän vuoden EU:n puheenjohtajamaat Kreikka ja Italia
Välimereltä päin eivät ole korvaansa lotkauttaneet
Itämeren tai Barentsin meren suuntaan. EU:ssa ei mikään
etene, jos ystävät etelässä eivät
ole yhteisissä projekteissa mukana.
En sano, että pohjoista ulottuvuutta ei tarvita. Sitä
tarvitaan mitä ankarimmin. Luonto sanelee elämälle
pohjoisessa erilaiset edellytykset kuin etelämmässä,
ja niille alueille pitää olla tarjolla omaleimaista
politiikkaa.
Sen sanon, että Suomen hallitukset eivät ole Paavo
Lipposen tai Matti Vanhasen johdolla saaneet tässä
asiassa EU:ssa mitään merkittävää
aikaan. Politiikka pohjoisen ulottuvuuden nimissä ei
ole ruvennut elämään omaa elämäänsä.
Vain Välimeri tuntuu olevan EU-meri.
GUE/NGL-ryhmä haluaa kiinnittää parlamentin
huomion nimenomaan sanaan "yhteistyö". On tärkeää
tehdä yhteistyötä myös ihmisten eikä
vain yritysten kesken. Rahan ohella on vietävä pohjoisille
naapurialueille myös hyvää sosiaalista vointia
ja demokratiaa. Ryhmä haöuaa tukea erityisesti projekteja,
joilla estetään naisten ja lasten seksuaalinen riisto
sekä taistellaan köyhyyden mukanaan tuomia sairauksia
ja sosiaalisia ongelmia vastaan. Köyhyys tuottaa pahoinvointia.
On vaara, että EU:n pohjoisen ulottuvuuden erityispiirteet
jäävät uuden laajemman Euroopan uuden naapuruuspolitiikan
(Wider Europe-New Neighbourhood) jalkoihin. Luonto sanelee
elämälle pohjoisessa erilaiset edellytykset kuin
etelämmässä, ja tarvitaan niille alueille omaleimaista
politiikkaa.
On vaadittava komission ottavan uuden pohjoisen ulottuvuuden
toimintaohjelman (2004-2006) toimeenpanoon nykyistä paljon
aktiivisemman roolin.
| 