Esko Seppäsen kommentit liittovaltioluonteisen perustuslain
julkistamisesta
28.10.2002
EU:lle valmistellaan perustuslakia.
Se tapahtuu perustuslakikonventissa.
Perustuslain ensimmäinen luonnos julkistettiin 28.10.02.
Se oli liittovaltiohenkisempi kuin oli luultu.
Ensimmäinen luonnos
Perustuslakiluonnoksen oli valmistellut konventin puheenjohtajisto,
jossa ei ole ketään suomalaista. Suomalaiset eivät saaneet
ennalta luonnosta edes nähdäkseen.
Kyseessä oli perustuslain luuranko, jossa on 46 artiklaa.
Näiden artiklojen yleisotsakkeiden alle valmistellaan konventissa
tarkemmat tekstit.
Perustuslailla on perussopimuksen muoto. Monimutkaisten
juridisten ongelmien takia siitä ei käytetä virallisesti nimeä
"perustuslaki", mutta konventin puheenjohtajiston europarlamenttia
edustava jäsen Klaus Hänsch sanoo, että kyseessä on
selvästi perustuslaki. Vain pilkkujen viilaajat puhuvat sopimuksesta.
Voi käydä niin, että koko EU joudutaan perustamaan uudelleen.
Luonnoksen 1. artiklan mukaan "päätetään perustaa yhteisö",
jonka nimivaihtoehdoiksi esitetään Euroopan yhteisö, Euroopan
unioni, Euroopan Yhdysvallat tai Yhdistynyt Eurooppa. Ei täsmennetä,
onko uusi yhteisö valtioiden vai kansalaisten yhteisö.
Siinä Euroopan valtiot joka tapauksessa "sovittavat tiiviisti
yhteen politiikkansa Euroopan tasolla ja käyttävät liittovaltion
tavoin tiettyjä yhteisiä toimivaltuuksia".
Sana liittovaltio on näin kirjoitettu näkyville.
Unionista supervalta
Unionin tavoitteeksi asetetaan lisää yhteistä ulko-, turvallisuus-
ja puolustuspolitiikkaa "unionin arvojen puolustamiseksi
ja edistämiseksi kaikkialla maailmassa". Unionin toimialueeksi
tulee koko maapallo, ja sen arvoja edistetään yhteisön militarisoinnilla.
Sotaväestä tulee politiikan jatke.
Halutaan myös luoda yhteinen lainsäädäntöalue. Perustuslakiluonnoksessa
esiintyy alustavasti jako vain kahteen lakityyppiin: lait
ja puitelait. Se yhdenmukaistaisi lainsäädäntöä ylikansallisen
vallan kasvun suuntaan.
Näiden esitysten kautta puretaan Maastrichtin sopimuksella
luotu pilarirakenne, joka antoi jäsenmaille yksinomaista toimivaltaa
ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa (II pilarissa)
sekä oikeusasioissa (III pilarissa).
Unionille tulee oma oikeushenkilöllisyys, joka tekee mahdolliseksi
sen toiminnan liittovaltion tavoin.
Ns. perusoikeuskirja tulee osaksi uutta perustuslakia, mutta
on vielä auki se, missä muodossa. Perusoikeuskirja ei tuota
unionin kansalaisille sellaisia lisäoikeuksia, joita heillä
ei jo ole. Kun valmisteltiin - konventissa sekin - perusoikeuskirja,
tehtävänmäärityksen mukaan siihen sai kirjoittaa vain aikaisemmin
olemassa olleita oikeuksia, ei uusia.
Jokainen jäsenmaan kansalainen on esityksen mukaan unionin
kansalainen, ja sen kautta jokaiselle tulee kaksoiskansalaisuus:
liittovaltion ja jäsenmaan - eli osavaltion - kansalaisuus.
Käytössä ovat jo EU:n monopolipassit.
Artiklan 8 mukaan unionin käyttäessä - liittovaltion tavoin
- sille annettua toimivaltaa, "unionin oikeus on ensisijainen".
Lakiasioissa komission monopoli lainsäädäntöaloitteisiin säilytetään.
Toimielimistä ei esitystä
Uuden liittovaltion uusi vallanjako syntyy konventin lopussa
ankaran väännön jälkeen, sillä monet jäsenmaat pitävät kiinni
vallastaan.
Valmistelussa kulkevat luonnoksen mukaan mukana kaikki esitetyt
optiot uusista toimielimistä: voidaan perustaa Euroopan kansojen
kongressi kansanedustajien juttutuvaksi, voidaan jakaa komission
jäsenet super- ja kakkoskomissaareihin, voidaan valita europresidentti
neuvoston puheenjohtajuuden määrittelyn kautta ja voidaan
jakaa uudelelen valta komission puheenjohtajan ja mahdollisen
europresidentin kesken jomman kumman hyväksi.
Erkaantumista kansalaisten Euroopasta edustaa se, että
luonnoksesta on kokonaan jäänyt pois Euroopan oikeusasiamies,
jolle kansalaiset voivat kannella instituutioiden vääristä
päätöksistä.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että Euroopan parlamentin
vaaleissa kaikissa maissa vaaditaan käyttöön otettavaksi sama
vaalitapa. Se toisi mahdollisesti Suomeenkin ns. listavaalin:
puolueet päättävät parlamentin jäsenistä ja kansalaiset voivat
äänestää vain puolueita.
Liittovaltio ei ole kaikille sama!
Perustuslakiluonnoksessa määritellään kaksi isoille maille
tärkeää periaatetta: tiiviimpi yhteistyö ja rakentava pidättyminen.
Niiden kautta luodaan mahdollisuus unionin differentiaatiolle,
sille, että sillä on erilaisia rakenteita.
Tiiviimpi yhteistyö on sitä, että joukko jäsenmaita
voi unionin nimissä perustaa toimielimiä, joissa kaikki jäsenet
eivät ole mukana.
Rakentava pidättyminen on sitä, että jäsenvaltio,
joka ei lähde mukaan tiettyyn toimintaan, ei estä veto-oikeudella
muita tekemästä tiiviimpää yhteistyötä keskenään ja mahdollisesti
EU:n nimissä.
Unionin rahoitusmallista ei sanota mitään, koska konventti
ei ole sitä vielä käsitellyt. Perustuslain rakenteeseen sisältyy
mahdollisuus euroveron käyttöönottoon sekä budjettimenettelyyn,
jossa europarlamentti saa lisää ylikansallista budjettivaltaa.
Niin tapahtuisi, jos poistetaan jaottelu pakollisiin ja ei-pakollisiin
menoihin.
Erotakin saa
Perustuslakiluonnokseen on kirjattu eroamismahdollisuus.
Kun puhutaan eroamisista ja erottamisista, voi olla, että
se on alustusta keskusteluun sille, että perustuslakiin kriittisesti
suhtautuvia maita painostetaan perustuslain hyväksymiseen
erottamisen uhalla. Pienelle maalle ei anneta oikeutta torpedoida
isojen hanke.
Erityisesti on alustettu keskustelu yhteisen puolustuspolitiikan
osalta: mitä tehdään pienille maille, jotka eivät halua mukaan
unionin militarisointiin. Asia on esillä konventin työryhmässä,
jossa vaaditaan lisää rahaa varusteluun ja EU:hun yhteistä
asehankintaa.
Tulossa muitakin ehdotuksia
Perustuslakiluonnos menee pitemmälle kuin Suomen hallitus
alun perin uskoi ja luuli. Kun hallitus teki perustavaa laatua
olevan virhearvion konventin luonteesta, Suomi on sysätty
perustuslain valmistelun sivuraiteille.
Hallituksella ei edes ole poliittisesti vastuunalaista konventtiedustajaa.
Suomea edustaa tässä nykyisten ja entisten presidenttien,
pääministereiden ja ministereiden konklaavissa tutkija. Saksaakin
edusti tutkija. Kun Saksa huomasi, mitä on tapahtumassa, tutkija
vaihdettiin maan poliittiseen kakkosmieheen, ulkoministeri
Joschka Fischeriin.
Konventille esitelty perustuslakiluonnos ei ole valmis teksti.
Jäsenmaat tulevat esittämään omia muotoilujaan, jotka saattavat
olla ristiriidassa nyt käsillä olevan tekstin kanssa.
Saksan uusii konventtiedustaja Joschka Fischer esitti
ensimmäisessä konventtipuheenvuorossaan, että Saksa tuo konventtiin
oman mallinsa täydelliseksi perustuslaiksi. Se tuo sen yhdessä
Ranskan kanssa.
Konventissa on federalistinen hegemonia. Sen puhemiehistön
esitys suuntaa keskustelua liittovaltion suuntaan. Asiasta
päätetään viime kädessä jäsenmaissa. Ne eivät ole yhtä federalistisia
kuin epäedustava konventti.
Tällä konventin esityksellä on kuitenkin suuri suuntaa antava
voima sille, mitä nyt valmistellaan. Konventilla on paljon
mielipidemuodostusvaltaa.
Mielenkiintoista riitelyä
Brysselissä pidettiin juuri konventin alla, ennen perustuslakiluonnoksen
julkistamista, EU:n valtionpäämiesten huippukokous eli ns.
Eurooppa-neuvosto.
Esillä olivat laajenemiseen liittyvät asiat.
Kun puhutaan laajenemisesta, puhutaan myös rahasta.
Suurista maista Saksa on ylivoimaisesti suurin nettomaksaja.
Isolla-Britannialla on alennus EU:n normaalista jäsenmaksusta.
Ranska on kalliin maatalouspolitiikan suurin hyötyjä.
Iso-Britannia vaati kokouksessa toteutettavaksi komission
ehdottaman maatalousuudistuksen. Se leikkaisi Ranskalta EU-rahaa.
Ranskan presidentti Jacques Chirac kävi kokouksessa
muiden kuullen ja julkisesti haukkumassa Englannin pääministerin
Tony Blairin tavalla, joka jäi mieliin. Saattaa olla
vaikea palauttaa henkilösuhteita normaaleiksi.
Kokouksen alla Chirac oli sanonut julkisuuteen, että Saksa
ja Ranska valmistelevat perustuslakikonventille yhteisen täydellisen
luonnoksen uudeksi perustuslaiksi. Se kilpailee perustuslain
pohjapaperin asemasta konventin puheenjohtajiston esittämän
luonnoksen kanssa.
Isolta-Britannialta on konventille jo toimitettu täydellinen
oma luonnos, mutta sille ei mikään muu maa näytä antavan tukeaan.
EU:n valtasuhteet ovat näissä prosesseissa uusjaossa. Saksa
ja Ranska näyttävät taas ajavan vanhalla tandemilla ja sopivan
yhdessä siitä, mitä EU:lle tehdään. Se merkitsisi, että Ranska
irtautuu siitä isojen maiden rintamasta, joka on viime kuukausina
ehdotellut liittovaltion luomista hallitusten välisellä metodilla
suurten maiden kesken.
Ostaakohan Saksa rahalla eli maatalousavulla Ranskan oman
liittovaltiomallinsa puolelle ja komission vahvaa asemaa korostavan
yhteisömetodin puolelle?
Halvalla menisi siinä kaupassa EU:n jäsenvaltioiden täysivaltaisuus.
| 