Suomen perustuslain muuttamisesta
UV 1/2004
EU:n perustuslaissa lukee, että "tämä
perustuslaki ja lainsäädäntö... ovat ensisijaisia
jäsenmaiden lainsäädäntöön nähden".
Siitä tulee siis ylempi kuin on Suomen perustuslaki.
Se yritetään saada voimaan ilman että muutetaan
Suomen perustuslakia.
Suomi on täysivaltainen
Suomen perustuslain mukaan "Suomi on täysivaltainen
tasavalta" ja "valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle".
Jos tulee EU:n perustuslaki, Suomi ei ole täysivaltainen
eikä valtiovalta kuulu kansalle, ei ainakaan Suomen kansalle.
Jos EU:n ja Suomen perustuslaki ovat ristiriidassa keskenään,
Suomen viranomaisten on pantava toimeen EU:n tahto.
Suomen perustuslain pykälässä 106 kuitenkin
säädetään, että "jos tuomioistuimen
käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen
soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain
kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle",
siis Suomen perustuslain säädökselle.
Tämä muuttuu, kun tulee EU:n perustuslaki. Sillä
annetaan etusija sen säädöksille, ja jos ei
anneta, unionin tuomioistuin antaa.
Unionin tuomioistuimesta tulee perustuslakituomioistuin, jolla
on monopolioikeus EU:n lakien tulkintaan. Sen tuomioista ei
voi valittaa.
Suomen lakiin on kirjattu kansanvalta
Sitä, että EU:n perustuslaki on ensisijainen omaan
perustuslakiimme nähden, ei eliittimme halua kirjata
Suomen perustuslakiin. Ei haluta muuttaa perustuslain 94.
pykälää, jonka mukaan "kansainvälinen
velvoite ei saa vaarantaa valtiosäännön kansanvaltaisia
perusteita."
Näiltä osin EU:n perustuslaki vaarantaa Suomen valtiosäännön
kansanvaltaiset perusteet.
Poliittinen eliittimme pelkää muuttaa omaa perustuslakiamme.
Suomeen ei haluta perustuslakivaaleja
Suomen perustuslain muuttaminen on tehty tarkoituksellisesti
vaikeaksi, ja kaikkinaisten muutosten tarpeen todistamisen
taakka on säilytty muuttajille.
Sitä voidaan muuttaa istuvassa eduskunnassa, jos se julistaa
muutoksen kiireelliseksi viiden kuudesosan (5/6) äänten
enemmistöllä ja hyväksyy muutosesityksen kahden
kolmasosan (2/3) enemmistöllä.
Muussa tapauksessa perustuslakia voidaan muuttaa vain tavanomaiselle
menettelyllä kahdessa eduskunnassa niin että ensimmäisellä
kerralla muutos hyväksytään yksinkertaisella
äänten enemmistöllä ja vaalien jälkeen
kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä.
Syntyisi mielenkiintoinen tilanne, jos EU:n perustuslaki vaatisi
Suomessa kahden eduskunnan päätöksen.
Silloin Suomessa käytäisiin vuoden 2007 eduskuntavaalit
perustuslakivaaleina, ja ehdokkaat joutuisivat ilmoittamaan
kantansa EU:n perustuslakiin. Sellainen vaali muuttaisi Suomessa
poliittiset voimasuhteet, eivätkä isot puolueet
ota sitä riskiä.
Siksi asiasta halutaan päättää valtiosopimuksena.
Valtiosopimus on kiertotie
Valtiosopimusten voimaansaattamisesta säädetään
Suomen perustuslaissa niin, että "lakiehdotus kansainvälisen
velvoitteen voimaansaattamisesta käsitellään
tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Jos ehdotus kuitenkin koskee perustuslakia tai valtakunnan
alueen muuttamista, eduskunnan on se hyväksyttävä
sitä lepäämään jättämättä
päätöksellä, jota on kannattanut vähintään
kaksi kolmasosaa annetuista äänistä".
Vanhasen hallitus haluaa EU:n perustuslain voimaan tällä
tavalla nykyisessä eduskunnassa kahden kolmasosan (2/3)
äänten enemmistöllä.
Kansanäänestystä ei lain mukaan tarvita. Jos
sitä ei tarvita, hallitus ei sitä eduskunnalle ehdota.
Kansanäänestys on suoraa demokratiaa
Kun poliittinen eliittimme ei halua muuttaa Suomen perustuslakia
EU-yhteensopivaksi vaan - eduskuntavaalien pelossa - torjuu
muutostarpeen, syntyy kansanäänestystarve.
Poliittinen eliitti torjuu myös kansanäänestystarpeen.
Siksi sitä on vaadittava. Se on suoraa demokratiaa.
Kansan on käveltävä kansan valtaa vastustavan
eliittinsä ylitse.
|