Ruotsin paluumuuttajien kaksoisverotus
UV 2/2003
Europarlamentin jäsen Esko Seppänen ja kansanedustaja
Esko-Juhani Tennilä ovat tehneet uuden kantelun
Ruotsista Suomeen muuttaneiden eläkkeiden verotuksesta.
EU:n komissiolle osoitetussa kantelussa he arvostelevat sitä,
että Suomessa edelleen peritään sairausvakuutusmaksua
Ruotsin eläkkeistä.
Pohjana vanha kantelu
Vuonna 1997 tekemässään kantelussa Seppänen
ja Tennilä asettivat kyseenalaiseksi ns. kaksoisverotuksen,
jossa Ruotsin eläke lisätään Suomesta
saatavaan verotettavaan tuloon.
Komission vastauksessa ei kaksoisverotukseen suoranaisesti
puututtu, mutta siinä arvosteltiin sairausvakuutusmaksun
perimistä Ruotsin eläkkeestä sellaisissa tapauksissa,
joissa Suomessa asuva eläkeläinen saa eläkettä
vain Ruotsista.
Toukokuussa 2001 EY-tuomioistuin teki ennakkopäätöksen
Torniossa asuvan eläkeläisen Sulo Rundgrenin
tapauksesta sen jälkeen, kun Rovaniemen hallinto-oikeus
oli kysynyt Luxemburgista ennakkotietoa tästä asiasta
hänen valituksensa perusteella.
Päätös oli valituksen tekijälle myönteinen
ja samansuuntainen kuin komission vastaus Seppäsen ja
Tennilän kanteluun: Suomen viranomaisilla ei ole oikeutta
periä sosiaaliturvamaksuja sellaiselta eläkeläiseltä,
joka saa eläkettä vain Ruotsista.
Rundgren-päätöksen jälkeen Suomen verohallitus
on antanut verotoimistoille uudet ohjeet, joiden mukaan sairausvakuutusmaksua
ei tule periä tällaisissa tapauksissa. Maksuja on
myös mahdollista saada takaisin, jos niitä on aiheettomasti
peritty ja jos valitusten vanhentumisajat eivät ole menneet
umpeen. Lakeja ei ole kuitenkaan muutettu.
Uusi kantelu
Seppäsen ja Tennilän uudessa kantelussa katsotaan,
että Suomen viranomaisten tulkinta voi johtaa eriarvoisuuteen
ja mielivaltaisuuteen, jos ei kokonaan luovuta perimästä
sairausvakuutusmaksua Ruotsin eläkkeistä.
Pienikin eläke Suomesta yhdistettynä Ruotsin eläkkeeseen
voi johtaa siihen, että sairausvakuutusmaksu peritään
koko eläketulosta, myös Ruotsin eläkkeestä.
He pyytävät EU:n komissiota tutkimaan, onko Suomen
nykyinen käytäntö sopusoinnussa EU-lainsäädännön
kanssa. Mielestämme yhdenvertaisuuden toteuttaminen
tällaisissa tapauksissa edellyttää, että
Suomen viranomaiset pidättäytyvät kokonaan
perimästä sairausvakuutusmaksua Ruotsin eläkkeestä.
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on vireillä valituksia
sairausvakuutusmaksun perimisestä sellaisilta eläkeläisiltä,
jotka saavat eläkettä sekä Ruotsista että
Suomesta. Näiden valitusten kohtalo vaikuttaa myös
siihen, miten asialle tulevaisuudessa tapahtuu.
Pohjoismainen verosopimus ja EU:n toimivalta
Kysymys paluumuuttajien eläkkeiden verotuksesta on kokonaisuudessaan
kiemurainen, ja sairausvakuutusmaksu on vain osa vyyhteä.
Ruotsissa ei eläkkeitä lasketa yhteen, vaan Suomen
ja Ruotsin eläkkeitä verotetaan erikseen.
Suomesta saatava eläke ei siis vaikuta siihen veroon,
joka Ruotsissa asuvalta suomalaiselta menee Ruotsin valtiolle.
Suomeen muutettaessa monien eläkeläisten verotus
kiristyy, koska Suomessa on erilainen käytäntö.
Suomessa noudatetaan Ruotsin suhteen menettelyä, jossa
Ruotsin tulo lisätään Suomen tuloon ja jossa
Ruotsiin maksettu vero vähennetään Suomen verosta.
Käy kuitenkin niin, että kun Ruotsissa alhaisemmalla
prosentilla verotettu tulo lisätään Suomen
tuloon, se kiristää veroprogressiota, usein tuntuvastikin.
Kun Ruotsin eläke lisätään Suomen eläkkeeseen,
käy myös niin, että eläketulovähennys
pienenee ja verotettava tulo kipuaa ylempiin tuloluokkiin.
Pohjoismainen verosopimus mahdollistaa nykyisen käytännön.
Siinä sanotaan, että eläkkeitä verotetaan
vain maksajavaltiossa, mutta toisessa kohdassa annetaan maille
mahdollisuus lisätä toisen maan eläke verotusperusteeseen.
Sallitaan yhteenlaskettujen eläkkeiden verotus.
Sairausvakuutusmaksu ei kuulu pohjoismaisen verosopimuksen
piiriin. Siihen vedoten Suomen viranomaiset ovat verottaneet
sairausvakuutusmaksulla myös Ruotsin eläkkeitä.
Aikaisemmin Ruotsin eläkkeistä perittiin myös
kansaneläkevakuutusmaksua, mutta se ei enää
koske yksityisiä henkilöitä. Eläkeläisten
ylimääräinen sairausvakuutusmaksu on lisännyt
verorasitusta vuosina 19922002, ja sekin on kohdistunut
Ruotsin eläkkeeseen.
EU:lla vain vähän toimivaltaa veroasioissa
EY-tuomioistuimen päätös Rundgrenin tapauksessa
ei perustunut pohjoismaisen verosopimuksen tulkintaan tai
veropoliittisiin näkökohtiin. Siinä oli kyse
EU:n sosiaaliturva-asetuksen tulkinnasta, ja vuonna 1971 säädetty
sosiaaliturva-asetus on hyvin mutkikas asiakirja. Siinä
on viittauksia kaikkien EU-maiden sosiaaliturvalainsäädäntöön.
Monet paluumuuttajat kokevat nykyisen verotuskäytännön
rankaisevaksi. Väitetään jopa tuhansien eläkeläisten
jääneen sen vuoksi Ruotsiin. Selkeintä ja vähiten
byrokraattista olisi verottaa eläkkeitä vain maksajavaltiossa,
mikä on pohjoismaisen verosopimuksen lähtökohta.
Suomen viranomaisilta odotetaan tässä asiassa joustavampaa
suhtautumista ja paluumuuttajien mielipiteiden huomioon ottamista.
Pitää myös kysyä, haittaako verosopimuksen
tulkinta EU-kansalaisten vapaata liikkumista. Sillä perusteella
on jätetty valituksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen
Strasbourgissa. Se on ylikuormitettu varsinkin Venäjän
valituksilla, ja vastaus suomalaisille viipyy.
|