Nuoriso ja työväki perustuslakia vastaan

UV 4/2005

Seuraavat tiedot perustuvat EU:n komission tilaamiin mielipidetutkimuksiin.

Alkuperäistiedot löytyvät seuraavilta nettisivuilta:

Ranska:

http://europa.eu.int/comm/public_opinion/flash/fl171_en.pdf

Hollanti:

http://europa.eu.int/comm/public_opinion/flash/fl172_en.pdf

Luxemburg:

Ranska

Ranskassa hylättiin EU:n perustuslaki luvuin 54,7 %-45,3 %.

Äänestäjille oli tarjolla kaksi erilaista EI:tä: vasemmiston EI ja oikeiston EI.

Kun EU:n komissio tutki voittaneen puolen äänestäjien perusteita, selvisi, että vasemmiston perustelut olivat voittaneet.

Demarit ratkaisivat

Suurilla linjoilla mitattuna oikeistolaisisten puolueiden (UMP, UDF) kannattajat äänestivät (65 %) perustuslaille KYLLÄ ja vasemmistopuolueiden kannattajat (67 %) EI.

Vaikka Ranskan demaripuolue ("sosialistit") otti perustuslakiin myönteisen kannan ja vaikka suurin osa puoluejohdosta kehotti äänestämään KYLLÄ, kannattajat tekivät oman ratkaisunsa. Heistä 61 % äänesti EI.

Kommunisteista, jotka valtasivat kamppailussa EI-tilan ja palasivat kokemiensa vaalitappioiden jälkeen poliittiselle kartalle, 94 % äänesti EI. Perinteiseen työväenluokkaan kuuluvista duunareista 76 % äänesti EI.

Äärioikeisto pani vielä kommunistejakin paremmaksi: 95 % äänesti EI. Sen ulkomaalaisvihamieliset ja äärinationalistiset teemat eivät kuitenkaan nousseet kamppailussa keskeiseen asemaan

Vihreidenkään kannattajat eivät totelleet puoluejohtoaan, vaan suurin osa (61 %) äänesti EI.

Naiset ja miehet äänestivät yhtä lailla EI, kun taas asutuskeskuksista suurkaupungit Pariisin johdolla äänestivät KYLLÄ ja maaseutu EI.

Suurin osa (61 %) niistä, jotka päättivät äänestyskäyttäytymisestään viimeisten viikkojen aikana, äänesti EI. Niistä taas, jotka tekivät päätöksensä äänestyspäivänä, suurempi osuus (53 %) äänesti KYLLÄ.

Nuorison EI

Kaikkein suuri EI-äänten osuus oli ikäryhmässä 40-54 -vuotiaat, joista 63 % otti kielteisen kannan perustuslakiin.

Nuorisosta (18-24 -vuotiaat) 59 % äänesti EI, ja sitä seuraavasta ikäryhmästä (25-39 -vuotiaat) 57 % oli vastaan.

Vanhimpien, yli 55-vuotiaiden (oikeistolaisten) äänestäjien enemmistö sen sijaan otti KYLLÄ-kannan (54 %)

Sosiaalisen Euroopan puolesta

EI-äänestäjien tärkein peruste oli huoli työpaikoista. He olivat tyytymättömiä suurtyöttömyyteen. Heidän mielestään luonnos oli yltiöliberalistinen. Taloudellinen (uus)liberalismi on Ranskassa kirosana.

Haluttiin myös olla oppositiossa istuvaa hallitusta vastaan. Monet olivat sitä mieltä, että perustuslakiin ei ollut kirjoitettu tarpeeksi "sosiaalista Eurooppaa": hyvää sosiaaliturvaa kaikille ja että siinä asiassa esitys oli liian oikeistolainen.

Ylivoimainen enemmistö KYLLÄ-puolen äänestäjistä halusi olla mukaan "Euroopan" rakennustyössä ja suhtautui siihen muutoinkin myönteisesti. Uskottiin perustuslain vahvistavan Ranskan roolia unionissa ja maailmalla ja unionin roolia suhteessa USA:han.

Johtopäätös

Ranskassa EI oli vasemmiston voimakas ääni työn ja sosiaaliturvan puolesta. Sitä tuki maan nuoriso, kun taas oikeistolaiset ja eläkeläiset olisivat olleet valmiita hyväksymään perustuslakiin kirjatun kapitalismin uusliberalismeineen.

Hollanti

Hollannissa äänestettiin EU:n perustuslaista kesäkuussa muutamia päiviä Ranskan jälkeen.

Tulos oli EI äänin 61,6 % - 38,4 %.

Hollantilaisilla oli osittain eri perusteet kuin ranskalaisilla.

EI voitti kaikissa ikäryhmissä

Kansanäänestyksen tulos oli selkeä: pulinat pois.

Ikäryhmittäin jaoteltuna selkein EI oli nuorimpien 18-24 -vuotiaiden keskuudessa: 74 % äänesti EI. Myös työikäinen väestö oli perustuslakia vastaan, ja duunareista 78 % äänesti EI. Ikäryhmässä 25-39 -vuotiaat EI-äänestäjiä oli 64 % ja 40-54 -vuotiaissa 67 %. Vanhimmassa ikäryhmässä vain 52 % äänesti EI.

Tulos selittynee puolueuskollisuudella: vanhemmat ihmiset ovat tottuneet olemaan samaa mieltä kuin puolue, jota he ovat perinteisesti äänestäneet. Kaikki Hollannin isot puolueet ottivat KYLLÄ-kannan ja kehottivat kannattajiaan äänestämään sillä tavalla.

Vasemmistolaiset äänestivät EI

Selkeimmin perustuslakia vastaan äänestivät sosialistisen puolueen (PS) kannattajat (87 %). Puolueen kaksi edustajaa toimii europarlamentin vasemmistoryhmässä (GUE/NGL), jossa oltiin käytännöllisesti katsoen yksinmielisesti EI-puolella.

Myös suurin osa sosialidemokraateista äänesti EI (63 %), kun taas oikeiston joukoissa oli niukka KYLLÄ-enemmistö kaikissa puolueissa (51 %-53 %). Selkeimmin KYLLÄ:n kannalla olivat vihreät (54 %).

Naiset äänestivät asiassa hieman miehiä myönteisemmin (39 %-37 %)

Äänestyksen motiivit

Hollannissa oli eri EI kuin Ranskassa, jossa vasemmiston EI oli ollut KYLLÄ sosiaaliselle Euroopalle.

Hollannissa ei käyty samanlaista perinpohjaista perustuslakikeskusteluakaan, ja siitä syystä tärkein peruste EI:n äänestämiselle oli puutteellinen tieto perustuslain sisällöstä.

Toinen tärkeä motiivi oli pelko maan itsenäisyyden menetyksestä, jota taas suuressa maassa asuvat ranskalaiset eivät pelänneet. Tärkeitä perusteita olivat vielä oppositioasema suhteessa istuvaan hallitukseen sekä Euroopan (lue EU:n) kalleus. KYLLÄ-puolella tärkein kannanoton peruste oli sama halu kuin Ranskassakin edistää "Euroopan rakennustyötä".

Johtopäätös

Hollannissa EI oli lähes kaikkien puolueiden kannattajien ääni puolueita hallitsevia eliittejä vastaan. Se oli ennen muuta vasemmiston ja nuorison EI oikeiston KYLLÄ:lle.

Luxemburg

Pienen pieni Luxemburgin suuriruhtinaskunta on niitä maita, jotka ovat hyötyneet eniten EU:sta.

Siellä on monia EU:n elimiä, ja maassa on tuhansia EU:n palkollisia.

Heidän äänillään Luxemburg sanoi heinäkuussa perustuslaille KYLLÄ äänin 57 % - 43 %.

Euroeliitti asialla

Euroopan poliittinen eliitti sai kansat vastaansa Ranskassa ja Hollannissa. Erityisesti Hollannissa EI oli yllätys: onhan EU:n perustajiin kuulunutta Hollantia pidetty perinteisesti EU-myönteisenä maana.

On vaikea löytää vielä EU-myönteisempää maata kuin Luxemburg. Sen johdosta - muiden maiden peruutettua kansanäänestyksiään ja keskeytettyä perustuslain hyväksymisprosessin - euroeliitti sai Luxemburgin kuitenkin äänestämään Ranskan ja Hollannin jälkeen.

Lähellä oli, että myös siellä olisi tullut EI. Oikeistolainen pääministeri Jean-Claude Juncker pani kaiken arvovaltansa peliin KYLLÄ:n puolesta ja uhkasi erota, jos olisi tullut EI.

Uhkaus pelotti eläkeläisäänestäjiä, jotka sankoin joukoin äänestivät KYLLÄ.

Nuorison EI

EU:n komission lehdistö- ja informaatiotoimiston tilaaman tutkimuksen mukaan myönteisimmin perustuslakiin suhtauduttiin ikäryhmässä yli 55-vuotiaat, joista 60 % äänesti KYLLÄ.

Kielteisin oli ikäryhmä 18-24 -vuotiaat, joista 62 % äänesti EI, ja myös 25-39 -vuotiaiden enemmistö äänesti EI.

Työväestöstä 67 % äänesti EI.

Oikeistopuolueen (CSV-PCS) kannattajista 79 % äänesti KYLLÄ, kun taas pienen vasemmistopuolueen (Dei Lenk) kannattajista 86 % äänesti EI.

Demareiden (LSAP) ja vihreiden kannattajat jakautuivat suurin piirtein tasan molempien vaihtoehtojen kannalle.

Miksi EI?

Tärkein syy äänestää EI oli huoli perustuslain vaikutuksista Luxemburgin työllisyyteen.

Muita keskeisiä perusteita olivat sen kielteinen vaikutus sosiaalisen Euroopan rakennustyöhön, projektin kaukaisuus kansalaisen näkökulmasta ja sen nopeus sekä asian monimutkaisuus ja informaation puute. Luxemburgissa oikeistolaisten EI-äänten määrää kasvatti myös Turkin mahdollinen EU-jäsenyys.

Johtopäätös

Luxemburgissa KYLLÄ oli oikeiston ja eläkeläisten ääni. kun taas EI oli nuorison ja vasemmiston ääni.

Suomi

EU:n perustuslaki vaatisi voimaan tullakseen kaikkien jäsenmaiden yksimielisen hyväksynnän.

Sitä ei nyt ole, ja siksi käsittelyssä ollutta perustuslakia ei tässä muodossa tule.

Eri maissa tosiasia tunnustettiin, ja niissä maissa (paitsi EU-myönteisessä Luxemburgissa), joissa oli suunniteltu kansanäänestys, se peruttiin.

Mielipidetutkimukset kertoivat, että Ranskan ja Hollannin EI:n jälkeen kansat olivat siirtyneet selvästi EI:n kannalle.

Ylikansalliseen perustuslakiin sitoutunut Suomen hallitus päätti keskeyttää vieraan perustuslain ratifioinnin Suomen eduskunnassa ja antaa asiasta vain hallituksen tiedonannon. Siitä keskustellaan eduskunnassa lokakuussa.

Myös Suomessa tutkittiin kansalaismielipidettä EI-maiden kansanäänestysten jälkeen.

Helsingin Sanomien (19.6.2005) Suomen Gallupilta tilaaman tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista olisi äänestänyt EI, jos meillä olisi asiasta äänestetty. Selkeimmin vastaan olisi ollut nuorin ikäluokka eli alle 25-vuotiaat.

Ilta-Sanomien mukaan (11.6.2005) mukaan 60 % suomalaista oli sitä mieltä, että EU:n perustuslakiprosessia ei ollut mitään syytä enää jatkaa.