Suomen nettomaksut kasvavat

UV 2/2005

EU on hyväksymässä taloutensa uudet suuntaviivat vuosiksi 2007-2012.

Nykyisten perussopimusten mukaan europarlamentilla ei ole asiassa päätösvaltaa, vaan ainoastaan kysytään sen mielipide. Se ei kerro sitä, jos sen näkemyksiä ei oteta huomioon, ja tällä lausunnon antamatta jättämisellä se voi kiristää ministerineuvostoa. Jos sopimusta ei synny, vuosittaiset talousarviot laaditaan niin, että vanhoja määrärahoja korotetaan tietyillä enimmäismäärillä.

Europarlamentti haluaa aina jäsenmailta lisää rahaa unionille. Sen lisäksi federalistimepit haluaisivat rahoittaa EU:n toiminnan jäsenmaksujen sijasta erityisillä euroveroilla. Veronkanto-oikeus lisäisi EU:n liittovaltioluonnetta.

Prodin komissio ehdotti (ja Barroson komissio jatkaa samalla linjalla), että EU:n jäsenmaksujen yläraja olisi - maksumäärärahoina - 1,24 % EU-maiden yhteenlasketusta kansantulosta (BKTL).

On tärkeä yksityiskohta se, että EU:n budjetin menot voivat olla joko maksusitoumusmäärärahoja, joka merkitsee tietyistä kuluista sopimista ennakolta, tai varsinaisia maksumäärärahoja.

Kuuden kopla eli tietyt nettomaksajamaat, joihin Suomi ei jostakin syystä kuulu, haluavat EU:n budjetin suuruudeksi 1 prosentin BKTL:sta (1 prosentti maksumäärärahoja vastaan noin 1,10 prosenttia maksusitoumusmäärärahoja).

Komissio omasta puolestaan on ehdottanut budjetin keskimääräiseksi suuruudeksi maksumäärärahoina 1,14 BKTL:sta, joka vastaa 1,26 % maksusitoumusmäärärahoja.

Kun Euroopan parlamentti haluaa kaikkea ja paljon, neuvottelujen ääripäät ovat yhtäällä kuuden kopla ja toisaalla europarlamentti.

Ratkaisu yritetään löytää kesäkuussa Luxemburgin puheenjohtajakaudella. Jos asia siirtyy loppuvuodeksi Englannin puheenjohtajakaudelle, sovun ei uskota syntyvän silloin. Yksi suurimmista ongelmista on nimittäin Englannin erityisalennus (British rebate) jäsenmaksusta: sen tarvitsee maksaa vain 1/3 nettojäsenmaksustaan ja 2/3 pannaan maksuun muille (Suomellekin yli 100 miljoonaa euroa vuodessa).

Näyttää siltä, että Suomen vuosittainen nettomaksuosuus on joka tapauksessa kaksin- tai kolminkertaistumassa nykyisestä runsaasta 200 miljoonasta eurosta.