Suomalainen muukalaislegioona

,Forum24 (Oulu), 21.1.2005

 

Oulun Hiukkavaara on minulle tuttu. Olen siellä ryöminyt ja rynnäköinyt. Olen kaivanut hiekkaan poteroja ja opetellut kanervikossa puolustamaan synnyinmaata. Sotilasvalani vannoin Oulujoen kirkossa.

  

Valassa lupasin olla "Suomen valtakunnan luotettava ja uskollinen kansalainen". Ilmaisin tahtovani "palvella maatani rehellisesti sekä parhaan kykyni mukaan etsiä ja edistää sen hyötyä ja parasta". Halusin "kaikkialla ja kaikissa tilanteissa, rauhan ja sodan aikana, puolustaa isänmaani koskemattomuutta".

  

Olen selvinnyt lupauksestani sangen vähällä minua edeltäneeseen sukupolveen verrattuna. Mitään minun ei ole tarvinnut tehdä henkeni kaupalla eikä tappamisen taitojani ole koeteltu kuin jänismetsällä. Hyvä niin. En halua sotia enkä sotiin, enkä halua sitä kanssaihmisillenikään.

  

On vallinnut rauha ja turvallisuus. Kunnia siitä kuuluu niille uusien ajatusten airueille, jotka tunnustivat myöhemmällä iällään realiteetit ja johtivat Suomen puolueettomuuteen niin kuin Mooses vei kansansa Israeliin, juuttaan maalle.

 

Kansallispankin entisellä pääjohtajalla J.K.Paasikivellä ja sisällissodassa teloitusryhmää komentaneella lakitieteen tohtori U.K.Kekkosella oli etusijalla oman maan etu. He opettivat, että Suomi tarvitsee omaa ulkopolitiikkaa Venäjän suhteidensa hoitamiseen.

  

Johtajamme ovat aina ennen puolustaneet maanmiehiään vierasta valtaa vastaan. Kun Suomi oli osa Venäjää, heräävän Suomen oppineet herrat toimivat sen puolesta, ettei keskusvalta olisi voinut viedä suomalaisia sotiin vieraille maille.

  

Tämän päivän Suomen herrat ovat antaneet ulkopolitiikan - eli siis Venäjä-suhteemme - EU:n hoitoon ja ovat siinä sivussa valmiita lähettämään suomalaisia sotiin.

  

Kun EU ollaan uudella perustuslailla militarisoimassa, kyseenalaiseksi joutuu se Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus, josta kansa näyttäisi haluavan pitää kiinni. Ei haluta osapuoleksi vieraisiin (öljy)sotiin.

  

Perustuslain mukaan EU:n toimialaan kuuluu kriisinhallinta, joka voi olla myös rauhaan pakottamista eli hyökkäystä toisiin maihin. Sitä tehdään taistelujoukoilla. Ne ovat hyökkäysjoukot. Ne eivät ole vain EU:n joukot vaan useissa maissa myös Naton käytössä.

  

Kun ei voida hyökätä varusmiehillä, Suomi alkaa - ilman eduskunnan päätöstä - kouluttaa palkkasotilaita, jotka voivat osallistua EU:n ja Naton aseveljien kanssa laittomiin hyökkäyksiin toisiin maihin. Tehdään kansallinen muukalaislegioona?

  

Suomen palkkasoturit päivystävät EU:ssa sotaanlähtöä varten ensimmäisen kerran vuonna 2007.

  

Niissä merkeissä Vanhanen ja Lipponen (jotka kahteen mieheen päättivät, ettei tarvita kansanäänestystä omaamme ylemmästä EU:n perustuslaista) haluavat muuttaa rauhaturvalakiamme. Siitä halutaan poistaa pakollinen YK:n lupa, joka tarvitaan, jotta hyökkäykset ovat aina laillisia. Oulun sivustan herrojen hyökkäyksessä lakia vastaan turvaa Liisa Jaakonsaari.

  

Mielestäni Suomea pitää puolustaa ulkopuolisia maahantunkeutujia vastaan. Se, että puolustetaan ja puolustaudutaan, ei ole hyökkäystä. Se taas on, että operoidaan maan rajojen ulkopuolella rauhaanpakottamissotia. Se ei ole isänmaan koskemattomuuden puolustamista.

  

Uusissa operaatioissa ei Hiukkavaaralle ole käyttöä - mutta sille voi olla muuta käyttöä. Emme nimittäin tiedä, tullaanko sinne joskus sijoittamaan vieraita joukkoja. Kun Suomi on tehnyt Natolle ns. isäntämaaselvityksen, johon se on listannut Naton käyttöön sopivat lentokentät, satamat ja sotilasalueet, ne tiedot ovat meille salaisia.

  

Mitä kaikkea selkiemme takana tapahtuukaan?