Nato-yhteensovittaminen kiihtyy

Kolumni Lapin radiossa 30.8.2001

Suomi on ilmoittanut osallistuvansa euroarmeijaan ja sen varustamiseen. Vuosi sitten marraskuussa oli joukkojenluovutuskokous, jossa jäsenmaat sitoutuivat antamaan euroarmeijan käyttöön kerrallaan 60 000 sotilasta. Vuoden sotimisvalmiuden takia kysymys on käytännössä 200 000 sotilaasta. Suomi on ilmoittanut antavansa euroarmeijan käyttöön 1500 sotilasta, ja varusmiehiä niihin tehtävii koulutetaan valmiusjoukossa Porin Prikaatissa Säkylässä.

Tämän vuoden marraskuussa EU-maiden puolustusministerit, joiden kokoukset eivät kuulu perussopimusten mukaan EU:n toimialaan, kokoontuvat Brysseliin järjestyksessään toiseen joukkojenluovutuskokoukseen päättämään euroarmeijan varustamisessa todetun puutelistan korjaamisesta.

Varovaisesti arvioiden Suomelle on siitä tulossa 100-200 miljoonan markan lasku. Euroarmeija tulee operaatiokuntoon parin vuoden kuluttua, vuonna 2003. Sitä varten harjoitellaan Nato-yhteensopivuutta.

Syyskuussa 1999, ensimmäistä kertaa sotien jälkeen, Suomen rajat avattiin ulkomaisille sotilaille, kun Nordic Peace-sotaharjoitukseen osallistui Nato-maiden helikoptereita ja varusmiehiä. Suomalaiset sotilaat omasta puolestaan ovat käyneet harjoittelemassa sotaa Nato-maissa, ja erityisen aktiivisia ovat olleet ilmavoimat.

Elokuussa englantilaiset Nato-hävittäjät opettivat suomalaisille lentäjille oman maamme Lapin ilmatilassa ilmailuenglantia; uuden perustuslakimme mukaanhan sotaväkemme komentokieli ei ole enää suomi. Meikäläisiä lentäjiä harjaannutettiin omassa ilmatilassamme Naton komentokieleen, navigointioppeihin ja suunnistusmenetelmiin. Opeteltiin Naton taktisia merkkejä ja yhteensovitettiin viestintäjärjestelmiä.

On muistettava, että jo Hornetien osto Natosta toi meille muiden maiden Nato-hävittäjien tarvitsemat maajärjestelmät. Nyt katsottiin, miten ne soveltuvat englantilaisten hävittäjien käyttöön.

Suomalaiset omasta puolestaan käyvät tänä vuonna Horneteilla sotaharjoituksissa Naton ilmatilassa Hollannissa ja Saksassa.

Suomalaiset harjoittelivat Lapissa tankkausta ilmassa. Sellaiselle ei ole käyttöä omassa ilmatilassa, sillä meillä on omaa - Nato-yhteensopivaa - lentokonekerosiinia varastossa lentokoneiden hätälaskupaikoilla vähän siellä sun täällä. Nämä harjoitukset eivät palvele oman maan puolustamista.

Sen lisäksi suomalaiset hävittäjät harjoittelivat elokuussa Alastaron Virttaan teillä vaijerijarrutuksia.

Niillä opeilla osataan laskeutua lentotukialusten kansille. Suomella ei ole lentotukialuksia, eikä niitä ole rajojemme lähellä muuallakaan; natolaiset aluksethan eivät mahdu Tanskan salmista Itämerelle. Näillä harjoituksilla ei edistetä oman maan puolustamista, mutta onhan kenraali Gustav Hägglund sanonut, että "Suomea puolustetaan vaikka Balkanilla".

Seuraavalla kerralla myös Suomi osallistuu Kosovon sodan tapaisiin laittomiin pommituksiin?

Ainakin Lipposen hallitus on asettanut tavoitteen, jonka mukaan ilmavoimillamme pitää vuoteen 2006 mennessä olla valmius lähettää 4-8 suomalaishävittäjää "kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin". Ne voivat olla myös sotaa.

Kun tämä kaikki maksaa, EU:n sotavastaava pääsihteeri Javier Solana on johdonmukaisesti vaatinut EU-maita kasvattamaan puolustusmenojaan.

Liittoutumattomissa maissa kansalaismielipide vastustaa lisävarustautumista. Siitä saatiin näyttöä Irlannin kesäkuisessa kansanäänestyksessä.

Näiden maiden kansalaisille Solanalla on vastaus valmiina: "Niille sanotaan, että kyseessä ovat tietenkin Petersbergin tehtävät emmekä ole luomassa yhteistä armeijaa."

Se merkitsee, että tulollaan on euroarmeija.

Venäjä tukee euroarmeijan perustamista, jotta maailma olisi USA:n yksinapaisuuden sijasta moninapaisempi. Se on suurvaltapolitiikkaa. Meille turvallisinta olisi liittoutumattomuus. Irlantilaisille se ainakin on ainakin heidän omasta mielestään. He äänestivät EI Nizzan sopimukselle, joka oli isojen maiden vallankappaus ja edusti EU:n lisäliittovaltioimista ja lisämilitarisointia.

[ Etusivulle | seppanen@kaapeli.fi ]