Lisälippostelua

Voima/huhtikuu 2002

Pääministerimme on alkanut puhua kummia. On vaalit tulossa?

Helsingin Sanomien mukaan hän haluaa poistaa suurten maiden etuoikeudet EU:ssa. Se on kummallista myöhäisherännäisyyttä, kun juuri hän hyväksyi joulukuussa 2000 Suomen puolesta Nizzassa suurten maiden etuoikeuksien lisäämisen.

Helsingin Sanomien oma ideologiavastaava Max Jakobson taas paljasti syvimmät tuntonsa kirjoittamalla lehdessään, miten USA:n "voimaa ja valtaa on syytä kunnioittaa". Hänen mukaansa "vaisu reaktiomme” syyskuun 11. päivän terrori-iskuihin ja niiden jälkiselvittelyyn "on pantu merkille Washingtonissa".

Vanhoina aikoina pantiin merkille, että tämä Jakobson oli yksi sen politiikan pääarkkitehdeista, jota muut maat kutsuivat "suomettumiseksi". Nyt sama mies ”natottaa” meitä. Hän vaatii Suomea liittymään Naton jäseneksi, eikä sitä perustella meidän omalla turvallisuudellamme vaan USA:n voimalla ja vallalla.

Emme voi luottaa siihen, että pääministerimme puolustaisi Suomea USA:ta ja Natoa vastaan. Päin vastoin. Moskovassa hän sanoi Putinille, että Suomi pysyy liittoutumattomana "ainakin" kaksi vuotta. Onko se samalla "vain" kaksi vuotta?

Moskovan matkan jälkeen olivat pääministerimme äänenpainot kuitenkin muuttuneet.

Heti perään SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa hän oli nimittäin sanonut, että "Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinja - liittoutumattomuus ja itsenäinen puolustus - on sosialidemokraattien mielestä kirjattava myös seuraavan hallituksen ohjelmaan".

Mutta kas kummaa, pääministeri ei tunne oman hallituksensa ohjelmaa!

Paavo Lipponen päätti yksin nykyisen hallitusohjelman turvallisuuspoliittisen osuuden sanamuodon, ja hän on yksin vastuussa siitä, että siitä poistettiin "itsenäinen puolustus". Liittoutumatonkin Suomi on enää vain "vallitsevissa oloissa".

Liittovaltiotyö ja -toiminta Nato-yhteensopivine euroarmeijoineen on edennyt pitkälle tässä EU:n liittovaltiohenkisemmässä maassa, mutta mahtaako sillä olla takanaan kansan tuki?