Suomalaiset ranskalaisia hanhia?
Kolumni Lapin radiossa 26.6.2002
EU:lle tehdään erityisessä perustuslakikonventissa liittovaltion
perustuslakia. Tulollaan on lisää suurten maiden valtaa.
Paavo Lipposella on pyrkyä Liikasen seuraajaksi komissioon,
mutta hänen linjansa on jäämässä vallan uusjaossa tappiolle.
Pääkomissaari Prodikin ehdottaa, että komissaarit jaetaan
tulevaisuudessa kahteen kategoriaan. Suurille maille tulisi
superkomissaareja, jotka valvoisivat muiden työtä. Suomi ja
muut pienet maat saisivat näitä vähempiarvoisia komissaareja.
Muun muassa Suomen kokoomuslaiset ovat europuolueensa välityksellä
luopumasta Suomen perustuslaista ja asettamassa sen yläpuolelle
EU:n perustuslain. Se siitä isänmaallisuudesta. Eivät ole
kansallisen täysivaltaisuuden ja tasa-arvoisen kansainvälisen
yhteistyön puolella. Ovat alistujia.
Alkuviikolla kuultiin perustuslakikonventissa Brysselissä
EU:n ns. kansalaisyhteiskuntaa siitä, mitä mieltä EU:n laajoissa
kansalaispiireissä ollaan perustuslaista.
Ne, jotka puhuivat kansalaisten nimissä, oli valittu tiukalla
seulalla. Heidän järjestöjensä piti olla "eurooppalaisia",
eli niillä piti olla moni-, yli- tai poikkikansalliset päätöksentekoelimet.
Kansallisia järjestöjä ei kuultu. Nyt tehdään perustuslakia,
jossa ei turvat kansallisia etuja, ei varsinkaan pienten maiden
kansallisia etuja.
Kansalaisjärjestöjen edustajien valintakokoukset vietettiin
juhannuksen alla Brysselissä. Järjestöjen piti itsensä tietää,
että oli kokous. Ketään ei kutsuttu. Nämä valintakokoukset
olivat tulkkausrajoitteisia: ne tulkattiin vain englanniksi
ja ranskaksi, eikä tärkeääkään asiaa saanut julki muilla EU-kielillä.
Englanti ja ranska tuntuvat muutoinkin olevan liittovaltiokielet.
Kun perustuslakia valmisteleva konventti on jakaantunut työryhmiin,
niissäkään ei ole tulkkausta kaikille kielille. Meidän perustuslakineuvosten
on tavattoman vaikeaa puhua juridisista yksityiskohdista vieraalla
kielellä, kun kansalaisoikeuksien juridiikasta tai valtioiden
vallanjaon yksityiskohdista ei aina osaa puhua edes omalla
kielellä.
Monet kuulluista "eurooppalaisista" kansalaisjärjestöistä
ovat EU:n rahoittamia. Sitä kautta perustuslakikonventissa
kuultu kansalaismielipide oli vääristynyt: EU-rahoitteiset
kansalaisjärjestöt puhuvat maksajan äänellä, jos ne ovat taloudellisesti
EU-riippuvaisia ja poliittisesti EU-yhteensopivia.
Kun perustuslakikonventti oli kuullut ystävällismielisten
kansalaisjärjestöjen edustajat, se on virallisesti kuullut
EU:n monisatamiljoonaisen väestön vapaiden kansalaisten kannan
EU:n perustuslakiin: se pitää saada, ja heti. Kansalaisia
ei tarvitse kuulla uudelleen. Konventin puheenjohtajistolla
on valta tulkita kansalaismielipide perustuslaista.
Mainittu konventin puheenjohtajisto, jota johtaa 1000 euron
päivärahalla liittovaltion perustuslain "isäksi" halajava
Ranskan entinen presidentti Valery Giscard d´Estaing, on neuvostoajalta
tuttu politbyroo. Sen kokoukset ovat salaisia ja suunnitelmat
sekä muut juonet vielä salaisempia. Siinä ei ole kaikkien
maiden edustajia, ei Suomenkaan.
Politbyroo valmistelee perustuslakiluonnosta, vaikka virallisesti
sanotaan, että se ei valmistele; syksyyn asti muka odotellaan
ja kuullaan konventtilaisten mielipiteitä. Valmistelemisesta
kertoo vuoto: politbyroon näkökulmasta väärään sähköpostiosoitteeseen
Brysselissä oli lähetetty hahmotelma tulevan perustuslain
pääkohdista.
Konventti tarvitsi perustuslain yleisen hyväksyttävyyden
tulevia markkinoimistarpeita varten kuluneella viikolla pidetyn
EU-kansalaisten kuulemisen. Toinen vastaava tilaisuus on nuorisokonventti
heinäkuun toisella viikolla. Sen jälkeen on kuultu myös eurooppalainen
nuoriso.
Nuorison edustajien valinnassa vallitsi sama hegemoninen
ylivalta kuin valittaessa meitä varsinaisen konventin jäseniä
tai kansalaisjärjestöjen edustajia. Liittovaltioepäilijöiden
ääni ei kuulu. Kuuluu vain euronationalistien ääni; niiden,
joilla ei ole EU:ssa isänmaata.
Miksi ei Suomessa keskustella tulollaan olevasta liittovaltion
perustuslaista. Ovatko suomalaiset kuin ne ranskalaiset hanhet,
joita syötetään panemalla putki kurkkuun ja kaatamalla siitä
ruoka sisään. Ovatko suomalaiset perustuslakiasiassa ranskalaisia
hanhia.
| 