Kysymyksiä ja vastauksia perustuslaista

UV 4/2004

EU:n ensimmäisen perustuslain on valmistellut helmikuusta 2002 heinäkuuhun 2003 koolla ollut valmistelukunta eli konventti.


Konventin luonnoksen pohjalta asiasta päätettiin hallitusten välisessä konferenssissa (HVK) syksyllä 2003 ja keväällä 2004.


Lopullinen teksti hyväksyttiin kieli- ja asiasisällön yhteensovittamisen jälkeen Roomassa 29.10.2004.


Seuraavassa tietoa perustuslain sisällöstä kysymysten ja vastausten muodossa.

Miksi Vanhanen sanoo, ettei uusi eroaa vanhasta?


Asiaa ei haluta Suomessa kansanäänestykseen, vaikka vuoden 1994 kansanäänestyksen jälkeen EU:ssa ovat monet asiat muuttuneet. On otettu käyttöön yhteinen raha euro, josta ei ole Suomessa äänestetty mutta jolle Tanskan ja Ruotsin kansat sanoivat kansanäänestyksessä EI. Myös Englannissa raha ratkaistaan kansanäänestyksellä.


Amsterdamin sopimuksella unionia militarisoitiin asettamalla sen tavoitteeksi yhteinen puolustus. Nizzan sopimuksella taas valtaa jaettiin jäsenmaiden kesken uudelleen isojen maiden hyväksi.


Uudessa perustuslaissa tavoitteeksi asetetaan myös yhteinen laki ja järjestys: vapaus-, oikeus- ja turvallisuusalue, ja sitä kautta meistä on tulossa muiden maahanmuuttopolitiikan ja entisten siirtomaavaltojen paluumuuttokustannusten nettomaksajia.


Tuleeko EU:sta liittovaltio?


Vain valtioilla on perustuslaki. EU:n perustuslakiin on kirjoitettu liittovaltion symbolit: lippu, kansallislaulu ja kansallispäivä.


Miltä osin EU ei ole liittovaltio?


EU ei pysty lisäämään toimivaltaansa itse omin päätöksin, vaikka perustuslakiin onkin kirjoitettu monia joustolausekkeita ja passarelleja, joiden kautta artiklojen muutokset saadaan tehtäväksi yksimielisellä päätöksellä tavanomaisessa lainsäädäntömenettelyssä määräenemmistöllä.


Kasvaako EU:ssa ylikansallinen päätöksenteko?


Kyllä. Lainsäädäntövaltaa siirretään ylikansallisille elimille (ministerineuvostolle ja Euroopan parlamentille). Kun lakeja säädetään enemmistöpäätöksin, se merkitsee vallansiirtoa EU:n väkirikkaiden maiden hyväksi. Virkamiehemme ovat velvoitettuja panemaan lait täytäntöön omasta vastustuksestamme huolimatta. Enemmistöpäätöksillä päätettävien alojen määrä kaksinkertaistuu niin että vähemmistöön jääneiden maiden on tyydyttävä enemmistön päätöksiin ja saatettava omassa lainsäädännössään voimaan enemmistön tahto.


Veto-oikeus jää kuitenkin suurille maille, eikä niiden tarvitse taipua enemmistön tahtoon.


Mikä on EU:n perustuslain suhde kansallisiin perustuslakeihin?


Se on yksiselitteisesti ylempi kuin kansalliset perustuslait: "Tämä perustuslaki sekä lainsäädäntö, jota unionin toimielimet antavat käyttäessään unionille annettua toimivaltaa, ovat ensisijaisia jäsenvaltioiden lainsäädäntöön nähden”. Unionin tuomioistuimesta tulee perustuslain ainoa virallinen tulkitsija eli perustuslakituomioistuin.


Vaaditaanko kaikille laeille kaikkien maiden hyväksyminen?


Tavanomaisen lainsäätämisjärjestyksen mukaan ei vaadita vaan on ylikansallinen päätöksenteko: vähemmistöön jääneiden maiden on tyydyttävä enemmistön päätöksiin ja saatettava omassa lainsäädännössään voimaan enemmistön tahto. Veto-oikeuteen vaaditaan neljä maata, joista kolmen on oltava suuria sen johdosta, että näissä maissa on oltava 45 % väestöstä.


Mitä tarkoittaa, että unioni on oikeushenkilö?


Unioni voi ruveta solmimaan kansainvälisiä sopimuksia jäsenmaidensa nimissä. Neuvotteluissa jäsenmaat eivät silloin edusta itseään, vaan kaikkia EU-maita edustaa EU:n komissio.


Mikä on vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue?


Unioniin halutaan samanlaiset lait, yhdenmukaiset tuomiot ja tuomioiden vastavuoroisuus.


Tuleeko EU:lle presidentti?


Tulee. Valtionpäämiesten kokoukselle eli Eurooppa-neuvostolle valitaan pysyvä puheenjohtaja, josta tulee käytännössä EU:n presidentti. Hänen toimikautensa on 2,5-5 vuotta.


Tuleeko EU:lle ulkoasiainministeri?


Tulee. Yhteistä ulkopolitiikkaa, joka aikaisemmin on ollut jäsenvaltioiden yksinomaisessa toimivallassa, valitaan johtamaan unionin ulkoasianministeri. Euron käyttöön ottaneet maat valitsevat lisäksi keskuudestaan eräänlaisen yhteisen valtiovarainministerin eli Mr. Euron.

Saavatko jäsenmaat pitää oman komissaarin?


Eivät. Jäsenmailta otetaan vuodesta 2014 lähtien pois pysyvä oikeus pysyvään komissaariin, eivätkä ne saa myöskään valita itse omaa komissaariaan. Komission puheenjohtaja valitsee komission jäsenet ”heidän yleisen pätevyytensä ja Euroopan asiaan sitoutumisensa perusteella”. Eurooppa-asiaan sitoutuminen merkitsee samaa kuin liittovaltiomielisyys.


Tuleeko yhteinen puolustus?


Perustuslaissa sanotaan, että yhteinen puolustuspolitiikka "johtaa yhteiseen puolustukseen, kun Eurooppa-neuvosto yksimielisesti niin päättää". Euroarmeijaa kootaan jo kriisinhallinnan nimissä.


Mitä ovat kollektiiviset turvatakuut?


Naton kautta EU:n Nato-maat ovat antaneet ja saavat ns. turvatakuut, jotka velvoittavat maat antamaan sotilaallista apua aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle maalle. Turvatakuut johtavat ennemmin tai myöhemmin kaikki EU:n jäsenmaat Natoon. EU ei ole Nato-vapaa vaan sotilaallisesti täysin Nato-yhteensopiva. Suomi natottuu EU:n perustuslain kautta.


Miksi puhutaan myös hyökkäysartikloista?


EU:n toimialaan on kirjattu kriisinhallinta ja siihen kuuluva rauhaanpakottaminen. EU varautuu sotiin omin taistelujoukoin, jotka operoivat EU:n rajojen ulkopuolella. Se, että operoidaan rajojen ulkopuolella, ei ole puolustusta. Suomi on jo aloittanut palkkasotilaiden koulutuksen ja valmistautuu muuttamaan rauhanturvalain niin että voidaan osallistua myös laittomiin hyökkäyksiin ilman YK:n lupaa. Ollaan myös osallistumassa EU:n yhteisen asevarusteluviraston toimintaan.


Mitä tapahtuu, jos joku maa ei hyväksy perustuslakia?


Perustuslailla lakkautetaan vanha unioni ja sen tilalle perustetaan kokonaan uusi. Uuden voivat perustaa ne maat, jotka sen perustavat, mutta vanha pitää lakkauttaa valtiosopimuksia koskevan yleissäännön mukaan yksimielisesti. Jos joku maa ei hyväksy vanhan lakkauttamista, uutta unionia ei voida perustaa.