"Köyhyyspaketista"

Metalli 49:n lehti, huhtikuu 2001

Meitä suomalaisia on runsaat 5 miljoonaa.
Keskuudessamme on puolisen miljoonaa köyhää. Siis suurin piirtein joka kymmenes kanssaihmisistämme elää niissä perheissä, jotka joutuvat turvautumaan sossuun eli hakemaan toimeentulotukea viimeiseltä luukulta: kunnan sosiaalivirastosta.
30p.gif (20952 bytes)Kun Lipposen hallitus on solminut 530 miljoonan markan arvoisen "köyhyyspaketin", se tekee köyhää kohden tonnin vuodessa, vajaan satasen kuukaudessa. Se on enemmän kuin ei-mitään, mutta ei paljon enemmän.
Yhden ihmisen, joka ei kylläkään ollut köyhä, Lipposen hallitus on päästänyt köyhyysloukusta loppuiäkseen.
Hän on miljardööri Björn Wahlroos. Hänet istutettiin entisen valtion pankin Leonian (ja sen kaapanneen Sammon) johtoon.
Maan hallituksen suosiollisella tuella Wahlroosin Mandatum-pankki fuusioitiin Sampo-Leoniaan. Siinä yhteydessä Wahlroos sai Mandatumin osakkeistaan - nykypörssikurssein mitattuna - lähes 300 miljoonaa markkaa ylihintaa. Sen lisäksi hänelle maksettiin 112 miljoonaa markkaa osinkoja Sampo-Leonian viimevuotisesta tuloksesta, johon sisältyi miljardivoitot pelkästään Nokian osakkeiden myynnistä ja Pohjolan kaappausyrityksestä.
Osinkonsa Wahlroos sai verottomasti. Suomessa osingot ovat saajilleen verottomia.
Kaiken kaikkiaan Wahlroos sai Mandatumista Lipposen hallituksen tuella lähes yhtä suuren rikkauspaketin kuin on mainitun hallituksen köyhyyspaketti kaikille toimeentulovajeesta kärsiville kanssaihmisillemme.
Miljardööri Wahlroosin ohella ovat monet pörssi- ja optiomiljonäärit hyötyneet Nokiasta. Vuonna 1999 Nokian 2000 optiomiljonääriä sai optioistaan myyntituloja noin 5 miljardia markkaa. Siitä valtio sai verotuloina yli puolet, mutta niitä rahoja ei jaeta köyhille vaan ne ohjataan rikkaille.
Kun Lipposen hallitus antaa tänä vuonna - pääasiassa suurituloisille - verohelpotuksia enemmän kuin 5 miljardia, rikkaat saavat hallitukselta etuja kymmenen kertaa enemmän kuin köyhät.
Siitä, millaisia irtonaisia rahoja yhteiskunnassamme näinä aikoina liikutellaan, kertoo huhtikuun Hymy-lehti.
Arvioin lehdessä, että viimeisen vuoden aikana on 3000 Nokia-miljonääriä (siis sellaista, joilla on ollut omistuksessa Nokian osakkeita vähintään miljoonan markan arvosta) myynyt osakkeita noin 53 miljardilla eli 53 000 miljoonalla eli 53 000 000 000 markalla. Eniten ovat kotiuttaneet pörssivoittoja yhtiöt, jotka kierrättävät näin saamiaan löysiä rahojaan verottomina osinkoina osakkeenomistajilleen.
Näyttäisi siltä, että myös kolmisen tuhatta Nokian osakkeita vähintään miljoonan markan arvosta omistanutta suomalaista on muuttanut osakkeita irtonaiseksi, aliverotetuksi pääomatuloksi. He ovat myyneet osakkeita ainakin 10 miljardilla markalla. Summa voi olla paljonkin suurempi, sillä viisaimmat heistä ovat epäilemättä rahastaneet osakkeensa kalliiseen huippukurssiin.
Mainittu 10 miljardia on enemmän kuin ovat tämän vuoden palkankorotukset maamme kaikille 2 300 000 palkansaajalle yhteenlaskettuna.
Onnen lahjojen epätasainen jakautuminen ei lopu tähän.
Aprillipäivänä Nokian 5000 optioherraa ja -rouvaa sai myyntiin vuoden 1999 A-optioita usean miljardin markan arvosta. Marraskuussa heidän etujoukkonsa, määrältään 2000 päätä, saa myyntiin vuoden 1997 C-optioita näiltä näkymin yli 10 miljardin markan arvosta. Sekin on enemmän kuin kaikkien palkansaajien tämän vuoden (alimitoitetut) palkankorotukset.
Lipposen hallitus jakaa köyhille kanssaihmisillemme  enemmän sympatiaa kuin rahaa, mutta valitettavasti sympatiaa ei voi syödä eikä siinä voi asua. Olisi solidaarisuuden eikä sympatian aika. Olisi aika korottaa työttömyysturvan peruspäivärahaa, mutta sitä ei hallitus ehdota. Toivottavasti taisteleva ammattiyhdistysliike pakottaa sen siihen.