Konventti ei äänestä
Artikkeli 7.4.2002
EU:lle on tulollaan, kun sille tehdään, liittovaltion perustuslaki.
Sitä tehdään konventissa, johon jäseniä ei ole valittu vaan
nimetty. Kuulun tähän 207 hengen eliittiin, joka valmistelee
perustuslakia 370 000 000:lle - ja EU:n ensimmäisen laajenemisvaiheen
toteutuessa 430 000 000:lle - EU-kansalaiselle.
On ollut tiukka seula nimettäessä konventtilaisia. Sen läpäisi
vain noin seitsemän sellaista jäsentä, jotka eivät hyväksy
EU:lle liittovaltiomuodon laillistavaa perustuslakia.
Olen saksalaisen meppikollegani varajäsenen europarlamentin
GUE/NGL-ryhmästä. Olen muuten täysillä mukana, mutta en saa
äänestää. Vain varsinaiset jäsenet äänestävät.
Toisaalta on jo nähtävissä, että konventin lopputulemasta
ei äänestetäkään.
Saatetaan toimia niin, että ”todetaan” ilman äänestystä todetaan
konventin enemmistön hyväksyvän valmistellun luonnoksen. Niin
toimittiin perusoikeuskonventissa.
Saatetaan toimia myös niin, että tuotetaan hyvin erikoisella
tavalla välillinen konsensus.
Konventin jäsenet jakautuvat komponentteihin eli ryhmiin
sen perusteella, kuka heidät on nimennyt. Ovat hallitusten,
kansallisten parlamenttien, europarlamentin ja komission edustajat.
Konsensus saatetaan tuottaa niin, että konventti ei äänestä,
mutta nämä komponentit äänestävät keskuudessaan. Tätä ryhmien
enemmistöjen kantaa aletaan sitten kutsua konsensukseksi;
kaikki komponentithan kyllä hyväksyvät perustuslakiluonnoksen.
Jäsenhakijamailla on muilta osin täysivaltainen edustus
konventissa, mutta niiden edustajat eivät saa äänestää eikä
keskustelua käännetä heidän kielilleen. Laekenin sopimuksen
mukaan "ne eivät voi estää jäsenvaltioiden kesken saavutettavaa
yhteisymmärrystä". Siinä merkityksessä on tärkeää, etteivät
ne muodosta erillistä hakijamaiden komponenttia, joka voisi
olla kivi tällaisen kummallisen konsensuksen kengässä.
Ei ole varmaa, että hakijamaat tyytyvät osaansa. Ne ovat
jo muilta lupaa kysymättä muodostaneet hakijamaiden komponentin,
jolle haluttiin oma edustaja konventin kaikkivaltiaaseen puheenjohtajistoon;
muilla komponenteillahan on siinä täysi edustus.
Perustuslakiluonnos lähetetään konventista hallitusten väliseen
konferenssiin (HVK). Siellä sitä ei voida paljon muuttaa.
Jos tulee isoja muutoksia, homma leviää käsiin. Se olisi pitkä
taka-askel federalistien - eli EU:n poliittisen eliitin kellokkaiden
- kulkemalla liittovaltion tiellä.
Pienten maiden vastarinnan tukahduttamiseksi suunnitellaan
hyvin erikoista kansanäänestystä.
Perustuslakiluonnos halutaan asettaa sellaiseen kansanäänestykseen,
jossa niin isojen kuin pientenkin maiden edustajilla on yksi
ääni. Perustuslain kohtalon ratkaisisivat silloin isojen maiden
äänestäjät. Jotta he hyväksyvät esityksen, se pitää kirjoittaa
isoja maita suosivaksi.
Tämä ei ole demokratiaa.
Konventti on myös epäparlamentaarinen tapa valmistella perustuslaki.
Siinä eivät hallitusten edustajat ole vastuussa parlamenteille
eivätkä parlamentaarikot kansalle. Siinä tehdään perustuslakia,
joka on pienen pienen poliittisen eliitin konsensus siitä,
miten liittovaltiossa valta jaetaan. Itse asiassa sitä ei
jaeta, vaan otetaan jäsenmailta pois. Tulollaan on entistä
vahvempi keskusvalta.
Kaikella edellä sanotulla en vastusta EU:n perussopimusten
uudistamista demokratian, avoimuuden, selkeyden ja asianmukaisen
vastuullisuuden lisäämiseksi.
Federalistit tavoittelevat kuitenkin aivan muuta kuin EU:n
sopimusten selkeyttämistä. He haluavat isojen maiden vallan
laillistavan perustuslain vahvistamalla keskusvaltaa, militarisoimalla
EU:ta, tuottamalla uusia valtaelimiä (europresidentti ja eurohallitus)
sekä siirtämällä valtaa europuolueille, joiden edustajat europarlamenttiin
he haluavat valita listavaaleilla ylikansallisilta listoilta.
Silloin suurten maiden europuoluepamput valitsisivat pienten
maiden parlamentaarikot.
Mitä isompi on valtakunnan koko, sitä vähemmän on tilaa
demokratialle.
| 