Toimielimet ja ulkoasiat
Tarkennukset, päivämäärä ja ingressi tähän
Konventin kokouksessa 24.4 esiteltiin presidiumin artiklaluonnokset
uusista toimielimistä sekä yhteisestä ulko- sekä turvallisuus-
ja puolustuspolitiikasta, "joka johtaa yhteiseen puolustukseen,
kun Euroopan-neuvosto yksimielisesti niin päättää".
Konventin alle ajoittui suuri hässäkkä, kun puheenjohtaja
Valéry Giscard d´Estaing julkisti ranskalaislehdissä omissa
nimissään ehdotuksen unionin uusista toimielimista. Kun hän
teki ehdotuksensa ensin lehdistölle ja vasta sitten presidiumille
ja muille konventtikollegoille, hänen käyttäytymistään pidettiin
sopimattomana, mutta tällä tempulla Giscard varasti konventtijulkisuuden
itselleen.
Toimielimet
Jos oli Nizzan sopimus vuonna 2000 isojen maiden vallankaappaus,
konventti on - presidiumin ehdotuksen toteutuessa - vallankumous.
Tulevaisuudessa (vuonna 2009) toimitaan seuraavalla tavalla
komission jäsenten valinnassa.
Ensin valtionpäämiesten Eurooppa-neuvosto tekee määräenemmistöllä
ehdotuksen komission puheenjohtajaksi. Ehdotus pitää
hyväksyttää europarlamentissa. Sen jälkeen jäsenvaltiot saavat
esittää komission puheenjohtajalle kolme ehdokasta (joista
vähintään yhden tulee olla nainen mutta joista vähintään yhden
ei tarvitse olla mies). Heistä pääkomissaari valitsee oman
vapaan harkintansa mukaan 13 komission jäsentä komissioon
ja organisoi työt.
Komissioon kuuluu näiden 14 henkilön lisäksi vielä EU:n
ulkoasiainministeri, ja koko kollegion tulee saada hyväksyntä
Euroopan parlamentilta (jolla on oikeus tarvittaessa erottaa
komissio epäluottamuslauseäänestyksessä).
Ulkoministerin, joka on Eurooppa-neuvoston mies komissiossa,
nimittävät valtionpäämiehet määräenemmistöllä.
Näin ollen pienet jäsenmaat menettävät sekä varman komissaarin
paikan että mahdollisuuden päättää mahdollisen oman komissaarinsa
henkilöstä.
Tällä tavalla valitulla komissiolla on monopolioikeus kaikkiin
EU:n lakialoitteisiin.
Neuvostojen valta
Lakeja säätäneiden neuvostojen lukumäärää vähennetään.
Tulee vain yksi lakia säätävä ministerineuvosto,
joka toimii avoimin ovin. Päätöksenteon yleissäännöksi tulee
määräenemmistö, jonka taakse tarvitaan jäsenvaltioiden
enemmistö ja 3/5 unionin väestöstä. Se antaa kolmelle suurimmalle
jäsenmaalle veto-oikeuden - joka otetaan pois kaikilta
muilta.
Valtionpäämiesten Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi
valitaan kahden ja puolen vuoden toimikaudeksi puheenjohtaja,
jota eräissä kieliversioissa (muun muassa ranskaksi) kutsutaan
presidentiksi. Hän koordinoi neljännesvuosittain kokoontuvan
Eurooppa-neuvoston toimintaa ja johtaa unionin yhteistä
ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Hän saa poliittiseksi
avukseen uuden toimielimen eli byroon, johon tulee
puheenjohtajan lisäksi kolme istuvaa valtionpäämiestä.
Komissio ei pidä tästä ehdotuksesta. Se haluaa säilyttää
puhtaan yhteisömetodin ja vahvan komission. Neuvosto siirtää
itselleen valtaa sekä jäsenmailta että komissiolta. Toimielinehdotus
löytyy seuraavasta linkistä:
http://european-convention.eu.int/docs/Treaty/cv00691.fi03.pdf
Ulkoasiat ja puolustus
Neuvostossa näistä asioista päätetään konsensuksella.
Konventin virallisissa asiapapereissa on tämä kohta käännetty
suomen kielelle väärin. Konsensus on käännetty yksimielisyydeksi,
mutta siitä ei Giscardin paperissa ole kysymys.
Konsensus on tarkoituksellisesti epämääräisempi ja hämärämpi
käsite.
Konventin presidiumin ehdotus yhteisestä ulko-, turvallisuus-
ja puolustuspolitiikasta, jonka yhteydessä tulee päätettäväksi
Suomen mahdollinen sotilaallinen liittoutuminen, löytyy seuraavasta
linkistä:
http://european-convention.eu.int/docs/Treaty/cv00685.fi03.pdf
| 